Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Sidorkin, Valerii.
Kantele-yhtyveh ei hylkyä omie
Source:
Oma mua. № 47, 2025, p. 8
Sidorkin, Valerii
Kantele-yhtyveh ei hylkyä omie
Karelian Proper
New written karelian
Kantele-yhtyveh aktiivisešti ošallistuu Omie emmä hylkyä! -ohjelmah. Še on šuunnattu erikoisšotaoperatijon ošallistujien ta heijän perehien šekä Karjalan šuojelun alla olijan Zaporožjen Vasiljevka-kaupunkin kannattamiseh.
3053. matkuajavaunu
Karjalan kanšallisen Kantele -laulu- ta tanššiyhtyvehen artistat alettih ošallistuo šemmosih aseih kohta kollektiivin peruštamisen jälkeh vuotena 1936 – Šuuren Isänmuallisen šovan vuosina. Šovan alušša kollektiivi evakoitih Kirgisijah.
3053. matkuajavaunuh ašetutut artistat vietettih konserttija vielä matašša kohti miäräpaikkua ta esiinnyttih šemmosissa šuurissa kaupunkiloissa kuin Molotov, Orenburg, Sverdlovsk, Čkalov, Kizil-Orda, Taškent, Džambul. Piäštyö Frunzeh (nykyjäh Biškek) hyö jiätih elämäh šamašša vaunušša ta esiinnyttih šotilaššairaloissa, šotayksiköššä šekä Frunzen ta Kirgisijan toisien kaupunkien siviiliväještön ieššä.
– Artistat esitettih petroskoilaisien šäveltäjien klassisie tevokšie šekä uušie. Niijen luvušša on Ruvim Pergamentin "Voitto on meijän!", Karl Raution "Taistelušša ta työššä", Leopol’d Teplitskin "Pelottava vaštineh", muisteli myöhemmin yhtyvehen solisti, kuulusa kantelisti Maksim Gavrilov.
"Kantelen" johtajalla Viktor Gudkovilla ta yhtyvehen kaikilla ošallistujilla oli paraš toiveh rutompah myöštyö kotimualla ta esiintyö Karjalan rintaman šotilahien ieššä. Še toteutu vain vuotena 1943, ka jo ilman Viktor Gudkovie – hiän šiirty tuonilmasih pakkaiskuušša 1942.
Yhtyveh esitti P’otr Čaikovskin, Edvard Grigin, Johan Sibeliuksen, Frants Peter Šubertin, Robert Šumanin, Šarl’ Kamil’ Sen-Sansin ta Karjalan šäveltäjien tevokšie.
Lisäkši vuotena 1943 "Kantele" valmisti teatterimaisen Karjalaisšuomelaini taito rintamalla -ohjelman, kumpasešta yhtyvehen monet ošallistujat šuatih kunnivoarvonimijä Neuvošto-Karjalan johtajilta.
"Kantelen" artistat myöššyttih Karjalah šamašša 3053. vaunušša. Tašavallan vapauttamiseh šuaten hyö elettih Belomorskissa ta vietettih äijän konserttija Karjalan rintaman šotilahilla. Omah Petroskoih hyö tultih vuotena 1944.
Kantelen šoiton apu
Šuuren Voiton 60-vuotisjuhlakši yhtyvehen artistat valmissettih "Kantelen" šota-ajalla omissettu Ylissä, Kantele, Voittuo! -ohjelma. Enši-ilta mäni Petroskoissa. Vuuvven piäštä yhtyveh yheššä rautatieläisien kera toteutettih 3053. vaunu: Voiton juna -projekti. Šen rajoissa ohjelmua esiteltih Karjalan ta Murmanskin alovehen entisien rintamakaupunkien eläjillä.
Kohta erikoisšotaoperatijon alun jälkeh Kantele-yhtyveh liitty Omie emmä hylkyä! -projektih, a šiitä Karjalan šankarit -aktijoh. Niillä, ket myöššyttih rintamalta ta heijän perehillä Kanteletalošša alettih viettyä konserttija, ekskursijoja šitä istorijallista rakennušta myöten šekä kantelen šoiton ta kanšallisien karjalaisien tanššien työpajoja.
Esimerkiksi tuanoin šiinä piettih konsertti ta ekskursijo 149. šekalentodivisijonan šotalentäjillä ta siviili-ihmiskunnalla šekä heijän perehien jäšenillä.
– Konserttiohjelma ta ekskursijo putkattih vierahie Karjalan kanšalliseh kulttuurih. Šamoin Karjalan šankarit -ohjelman ošallistujan Daniil Kaminskin kera kaččelima tulijie yhteistyöšuunnitelmie, korošti "Kantelen" johtaja Natalja L’vova.
Šamoin tänä vuotena yhtyveh kävi kuulusan Tamanin motoampumadivisijonan luokše ta esiteltih oma šuuri konserttiohjelma. Lisäkši kollektiivi rikeneh esiintyy Petroskoin šotilaššairalašša.
Vuuvvešta 2023 "Kantele" on yhteyveššä Karjalan šuojelun alla olijah Vasiljevkakaupunkih. Oša yhtyvehen myöntätulošta konserttiloista työnnettih opaššuškirjallisuon oštamiseh Vasiljevkan kouluih. Šamoin yhtyveh ruatau yheššä šaman kaupunkin kulttuuri- ta urheilunuorisokeškukšen kera. Niin, Lahjota muhahuš muailmalla -hyvänluajintakonsertin tuomat varat mäntih ainehien oštamiseh šen
keškukšen näyttämön koristamista varoin.
Tuanoin "Kantele" valmisti Vasiljevkah työnnökšen – Aijan jogi -kokomukšie, kumpaset opaššutah šoittamah diatonisella kantelella. Niitä julkaisi Karjalan tašavallan kantelistiliiton jäšenet Kulttuurialottehien Presidentin šiätijön kannatukšella.
Šamoin Kantele-yhtyvehen anšijošta Melitopolin Venäjän peili -musejo šai karjalaisen kantelen. Ehottomašti yhtyveh jatkau šemmoista toimintua tulovaisuoššaki.