Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Olʾga Smotrova. Tatjana Tiškova: “Olen kiitolline omile vahnembile”
Olʾga Smotrova
Tatjana Tiškova: “Olen kiitolline omile vahnembile”
Livvi
New written Livvic
Zakonoinluajindukerähmön
deputuattu karjalaine Tatjana Tiškova saneli omas elokses , ruavos da mielis .
Deputuatan Tatjana Tiškovan puaksuh näet karjalazien keskes , häi kuuluu Karjalazien X kerähmön vallittuloin joukkoh , on "Oman Muan " ammuzii lugijoi .Deputuattu mielihyväl pagizou karjalakse karjalankielizien rahvahien aigah , omas kielineros on kiitolline omale buabale Praskovja Osipovna Borisovale .
Rodu vedäy
Tatjana Vasiljevna Tiškova on rodivunnuh pieneh meččypos’olkah Naistenjärven stansii Ol’ga Petrovna da Vasilii Ivanovič Borisovien pereheh .Vahnembat mollembat ruattih raudutiel , heijän jälgilöi myöte menigi Valentin-poigu , sih niškoi häi sai hyvän opastuksen Petroskois da Piiteris .Vahnembat duumaittih , ku Tatjanalgi on lepitty raudutien ruadajan oza .Ga eibo roinnuh .
– Vahnembat ainos oldih ruavos , 11 vuvven ijäs kaikis kodiruadolois vastain minä : kävvä viele , tuvva halguo , lämmittiä kyly , päčči , keittiä syömisty . Vellenke kävyimmö muamua avvuttamah : konzu häi oli vaihtamas ruadutien vaihtehii talvel , pidi ezmäi suomie lumet , myö suomimmo yhtes hänen kel .Sit vie omua lundu suomittavua oli täyzi piha , mustelou Tatjana .
Muaman juuret ollah Priäžän piirin Särgilahtes .Häi loppi raudutienopiston da ruskien diploman suaduu oli työtty ruadoh Naistenjärven stansiele , kus vastai oman ozan .Tuatan juuret ollah Naistenjärven stansiel .
– Buabo opasti munuu omah kieleh , sanoi , on tärgei tiediä muamankieli , hänes minä opastuin nieglomah kočkazel kaikenmoizii poloviekkoi . Muamo aiven nevvoi , ku pidäy opastuo hyvin , ku eläjes opastus pädöy .Myö vellenke ylen hyvin opastuimmo , kiinnostuksel .Tuatto opasti , ku ei pie omua iččie kehuo da tyhjiä paista , pidäy ruadua , ylbeilöy omii juurii Tatjana .
Nygöi Tatjanan vahnembii jo ei ole hengis , ezmäi kuoli tuatto , sit Valentin-velli , poijan kuoltuu muaman tervehys paheni , häi siirdyi toizele ilmale .
Algukluasoin opastajas deputuattassah
Lämmäl sanal omii vahnembii mustelles Tatjana Vasiljevna kiittäy heidy sitgi , ku häi da velli ainos elettih kyllyös , heil ei pidänyh ruadua opastujes , kaikkie täydyi .
Tatjana loppi Petroskoin pedagouguyliopiston , sai algukluasoin da karjalan kielen opastajan ammatin .Sen jälles Tatjana meni miehele da tuli ruadoh Kaipinskoih školah , ezmäi oli vožuatoinnu , sit rubei algukluasoin opastajakse , ruadoi varajohtajannu da johtajannu , eri virrois ruadajes Tatjana ainos pidi urokkoi algukluasois , opastajan leivis oli 19 vuottu .
– Školas minä opastuin sellittämäh , johtamah , pagizemah rahvahanke . On ylen tärgei , ku myö , opastajat , kannatimmo toine tostu , sanoimmo kaikkie kohti , ruavoimmo sobuh ilos da hiäs .Konzu minä näen toizen tilandehen mittumastahto toizes kohtas , minuh niškoi se ei ole hyvä nivouse , sanou Tatjana Tiškova .
Ezmästy neruo deputuatan ruavos Tatjana Tiškova sai vie školas ruadajes , häi yheksä vuottu oli Suojärven linnunevvoston deputuatannu , yheksä kuudu oli Suojärven linnan piälikönny .Školan jälles Tatjana Vasiljevna ruadoi kolme vuottu Suojärven piirin administratsies , sit oppi omii vägilöi Karjalan Zakonoinluajindukerähmön deputuatoin valličuksis da rodih Karjalan päivänlaskupuolen valličuspiirin deputuatakse .Täh kolmendehtostu piirih kuulutah Suojärven , Mujehjärven , Pitkänrannan da Sordavalan munitsipuallizet okrugat čottah ottamattah Pitkänrannan da Sordavalan linnoi da vie erähii kylii .
Deputuatan ruado Tatjana Tiškovua miellyttäy , sehäi on ruado ristittyzienke .
– Tänäpäi soitettih Suojoven kyläspäi , sie ei paleta pihatulet – ei sua kyliä myöte lekkuo , rahvas varatah hukkii . Minä soitin kohti laitokseh , kudai vastuau pihatulis .Tiettäväine , tämänmoizii probliemoi voibi sellittiä paikan piäl , ga minul ei ole jygei avvuttua , minul kai net telefonoin noumerat jo ollah käin ual , sanou Tatjana .– On pahua mieldy , konzu nimil avvuttua en voi , hos i panen ruadoh kai omat väit . En sidä ozuta toiči , ga vaččua tuskuau .
Tatjana Tiškova on Opastuksen , kul’tuuran , sportan da nuorižon poliitiekan komitietan piälikkö .Deputuattu on varmu , ku Komitietan istundoloi pidäy pidiä piirilöis , sie on mahto kuulta probliemois kohti rahvahas , paista heijänke , nähtä omin silmin , kui eistyy ruado , mittumua ruaduo pidäy jatkua , mittumua – ei .
Joudaval aijal
Tatjana Tiškovan joudavu aigu on kiini lugemizes .Sähkökniigu on , ga sanou , harvah kiändyy sen puoleh .Kniigu pidäy pidiä käzis da lugie tarkah .Hänen ruadopertis ikkunpieles on eri kniigua – kai ollah lahjat .Kois niidy on tukku , äijät uvvet kniigat deputuattu andau kirjastoloih .
– Tänäpäi olen lugemas Galina Anatoljevna Razbivnajan kniigua "Moi vosklitsatel’nii znak " (12+). Karjalan endine opastusministru kirjuttau oman eloksen eri aijois .Minä ylen äijäl suvaičen lugie eloskerdukniigoi .Luadie piätöksii pidäy tarkah , pidäy hyvin ajatella , sih niškoi minä suan neruo moizis kniigoispäi , sanou Tatjana Tiškova .
Huogavuo ruadohommis Tatjana suvaiččou omas kois , fatieras Petroskois .Tytär jo kazvanuh on , eläy erikseh .
– Jevgenija ei lähtenyh minun jälgilöi myöte , häi on ujo . Toiči yhtes myö lähtemmö lomale kunnetahto , ei ammui olimmo Kaliningruadas , sidä enne yhtes ajelimmo Sočih .
Tatjanal tyttärenke ollah lujat välit , vikse läs kahtukymmendy vuottu kestäi ruado lapsien kel pädi omua lastu kazvattajes .
– Lapsienke pidäy paista , i konzu minul syväimes kai kiehuu – onhäi karjalaine taba minul – ga ellendän , ku pidäy olla päivilleh . Jällespäi iče tulou da sanelou minule kai , midä tahtou sanelta .Muite ga olen kiitolline tyttärele , ku ei azunuh minule pahua mieldy , sanou Tatjana Tiškova .
Kylmykuun 28. päivänny Tatjana Tiškova pidi omassah čoman vuozipäivän .Toivotammo deputuatale parahii ruadotuloksii da parastu ozua !
Tatjana Tiškova: “Olen kiitolline omile vahnembile”
Livvi
New written Livvic