Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Enččiš praznikoiš

Corpus: Dialectal texts

Central Western Veps

Informant(s): Филиппова Ефимья Ивановна, 1921
recording place: Ладва (Ladv), Podporozhsky District, Leningrad Oblast,

Source: Язык и народ: тексты и комментарии, (2002), p. 70-72

Enččiš praznikoiš
(Vepsian)

Vederistman Järves käeliba. Käveltas kulikaks, kudamb mäneb kulikaks, se kül’bese. Prolub tehtud. Eraz ii rohtind kül’ptäs, min’a ka kül’bin’.

Käzipaikad kandišiba časovnikaha?

Kandišiba, kandišiba.

Kelle nene käsipaikad andoiba? I munad, villad kelle?

Eduu oliba niššatad, ka heile anttas. Dengad ka tohusid osttas.

Ku tuleb äi rahvast toižiš külišpei, ka kus guleitas?

Irdal guleitas. Norišt kaik käzi kädes guleitas. Bapkad siištas laptas.

Miččes tahos oli praznik?

Mijou praznuičiba Sviženjad Järventaga kuume peivad. Der’oun oli sur’, i nit’ ningoi sur’. Tuudas Nažamjärvespei da lancejad da kadrelid kargaižiba, pajoid pajateliba, pajoižidenke käveltas uličadme, kujodme-se kaiken guleiba. Sid’ i Stroicanpejan i Il’l’anpejan. Ez’mei časounikas käveltas peivou ii guleitud. Eduu vet’ vinad äjou ii jodud, vinata veslad olimei. Niiččil’ ka elend i manerad vinad joda. Prihad-se vähän jüiba. Nügüd' kaik jodas, prihad i akad i kaik. Raštvoiden pap keradel’ sömäd. Äjanpejan ristoideke käveliba ka tod babud, tod herneht, tod ozrad, rugišt. Kaikihe padaižihe stolal pad ristad, tuldas i pajatadas malitvoid'. Nedalin kogonaižen käveliba. Mäned vastha, munįd’ andad. Tuleb ristoidenke vižkuz’ mest, munad torelkal otad da kaikile andad: «Hristos voskres. Hristos voskres».

Ken voi olda ristan kandjan?

Mužikad, vaiše mužikad. Sigä i pap i d’akon i diak i toižid’ mužikoid’. Raštvoiden kundelmaha kävutihe. Erased käveliba. Min’a en kävelend. Edou äjan primetoičiba, nügüde muga ei primetoikoiš.

Mid’a primetoičiba?

Kaik sijad. Pandas rehtl’ale vet, ottas uuguden. Necen uuguden vedoiteldas. Nece uugut ... mitte sinii ženih putub ka nimi ... Min’a kundelmas olin’ kerdan, svadibkellod kulin’.

Konz panetei magattaha ka pölusen alle paned mid’a-ni?

Pölusen alle kagran semnid’ paned da zerklon paned. «Ken ženih linneb, ozutade, uniš tule ühteze zerkloho kacmahas».

Konz muga tehliba?

Ka necen Sündumas.

Kut Maitpühäpanoman praznuičiba?

Maitpühäpanoman mugaže praznuičiba, adivoičihezoi da i katteihezoi heboil’. Heboil’ šurguiba kujoidme-se. Aid ümbri pagastas kivine mugoi, nu ka neche sidotihe hebod kaika, korjad čomad oliba.

Mid’a päle panid praznikan?

Mid’ä päle? Edou kuume sobad peivas smeniba. Ez’mei ningomiš prostoimbiš, potom šuukuižed parad paned, koftad i jupkad levedad. Kuti kego muga sobitoi. Ehtkoižuu paned kuumanded sobad.

Ig ozutada kaikile ženihoile, mitte čoma om niižne?

Muga, muga sädimoiš. Oli edou sobid’.

Oli- mitte-ni aig, konz niiččed hiimokundaha ajeliba adivoihe?

Hiimod tedliba edou, ajeliba hiimokundaha, muštan adivod tuldas, meil’ sur’ pert’ oli, ka lavou postel’nikad. Kravatid' edou elend, kaik üliči lavad postel’nikad. Edou elimei, söda-se oli da sobad oliba, a kravatid' da mebelid' elend.

Ik praznikan kävelid besedale?

Tauvou besedad, tämbei minun eht, mijou besed. Toižou ehtou toižen niiččen eht. Praznikoiden, Raštvoiden ehtou, sigä vuu miččed praznikad oliba, ka prihad poukatas besedaks kuna-ni. Praznikehtanprihad. Muštan mänimei pirgoideke, skancid ajimei, pirgoid’ kiitimei. Prihad, niiččed, kaik ištusoi edou kezerziba besedou, a sobatan da praznikehtan ii kezertud, nikus ratud ii.

A muupäivil’?

Muitte radliba pimedahasai. Mäd besedale kožlid' kädes. Kaik laučale ištumoiš, kargaidamei, möst kožlile ištumoiš. Minä muštan sid’ oli Sokolovoil’ sur’ kanz, mijou-se kahesa mest. Minei sid’ oli Sokolovoiš podrušk, ühtes besedale kävelimei. Nu da kudai sigä užinoitas kümne mest, min'a jo tainan kezerdan.

Edou vuu ombliba käzipaikoid' rusttou bumaglangou. Minun käzipaikad oma tägä muzejas. Minä andoin’ vonukoile, üks’ vonuk radab muzejas, ka andoiba käzipaikad muzejaha. Rusttou bumaglangou kaik ombeltud. Minei viden vonukoid’ ka andoin’ vonukoile käzipaikad.

A oli-k muga, miše oliba sured besedad i pened besedad?

Mijou ka oli.

Kus oliba sured i kus oliba pened besedad?
- Der’ounoidme, kudambas enamban norištod ka i tobjemb. Järventaga äi oli rahvast. A muitte kaikuččes der’ounas besedad. Touvel Sündumas vaiše kulikoiden aig tegese i mäned Sephasei. Virstad kaks’ da i kuume, ed kül’mä i nimid’a. Sigä kargeidad, kargeidad. Mänemei pajatamei.

Nece praznikan?

Ani nedalil’, jäl’ghe radod mänemei da pajatamei sigä. Mäggärvhe kävelimei.

Kus sigä Mäggärves čibuiba?

Čibud tehtud norišpei.

Miččou tahou se oli?

Miide ka oli Sel’gvehel čibu.

Konz keza tuleškab ka kut kezad vastatas?

Jür’ginpejan emägad živatad pästeltas, pertin’ ümbärdeliba.