Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Valentina Libertsova. Ozutelmu, kuduadu maksau duumaija
Valentina Libertsova
Ozutelmu, kuduadu maksau duumaija
Livvi
New written Livvic
Elaijas
löydyy kaikkie , ga rakkahus ohjuau elaigua – moizih mielih tulin jälles Rakkahuš da kyyhkyset - ozutelman kačondua .Rodih himo sellittiä mielii omal kielel .
Tulou loppuh Teatran vuozi Ven’al .En voi sanuo , tunnustettihgo teatroin ruadajat valdivon huolet iččeh niškoi , ga teatroin da ozutelmoin kaikkientiettävus da kaččojien arvostandu nouzi toven .Tänävuon puuttuo vuottamattah joudaval ehtäl kuduahtahto Petroskoin teatrah ei sua – liput pidäy suaha kahtu-kolmie nedälii aijembi .Konzu minä olin loppemas Petroskoin yliopistuo nellikymmen vuottu tagaperin , paistih : nengozes pikkarazes linnas kolme teatrua on liijakse , kaččojua ei tävvy .Nygöi teatrua on viizi , a zualat ollah joga päiviä tävvet .Puaksuh voibi rinnal istujis kuulta paginat , kudamis tunnustat tulluzii Moskovas , Piiteris da omis piirikeskuksis da kylispäi ristittyzii , kuduat piädykauti tuldih tädä libo tostu spektaklii kaččommah .
Kanzalline teatru on meijän Karjalan tazavallan ylbevys .Vaigu sie suau nähtä ozutelmoi muamankielel .Nygyaigaine ulgonägö , puhtahus da kodikkahus , vällät tilat sydämes , čomat linnan nägöalat ikkunoispäi houkutetah huomavuo .Dai ozutelmat ollah tavallizet da nygyaigazet yhteltiedy .Artistat kerävyttih nerokkahat da maltajat .
Meijän kylän Alavoizen taigin - teatrustuudien johtai Ol’ga Limarenko piätti Teatran vuvven lopukse kävvä Karjalan Kanzallizeh teatrah da käski suaha liput karjalankielizeh spektaklih .Tiettäväine , "Katrillih " puuttuo ni toivottua ei sua , en tiijä kus da konzu kerras kai liput myvväh , dai meil oli pättävembi puuttuo kaheksannu päivänny talvikkuudu .
Rakkahuš da kyyhkyset - ozutelmah puuttuo oli vähästy kebjembi , onnuako sentäh , gu kaikin hyvin tietäh meijän mual kuvattuu Vladimir Men’šovan kinuo parahien artistoinke .Sidä puaksuh ozutetah televiizoras .Sit rahvas ei tahtota kaččuo uvvessah , varatah - roih atkal .En peitä , oldihgi meil allus moizet mielet verdailla kinonke .Da vie Anuksen piiris meijän livvin murdehel myö emmo muga ammui kaččonuh Videlin Tilkuzet-teatran Rakkahuš da kyyhkyset-ozutelman .Sie oli nagruo ga nagruo , sentäh gu iče livvin sananluadu on kummakas , sit on irviständiä da riäzitändiä .Onnuako terväh sai ellendiä : tämä Andrei Dežonovan ozutelmu on toine , se on tostu luaduu da meih nähte - meijän puaksuh ozattomah elaigah da kaimavunnuzih tundoloih niškoi .
Enzimäzikse , laval oldih nuoret – kolme lastu , heis algavui ozutandu .Heijän rouliloi ezitettih nuoret da jo kuulužat Petroskois artistat Julija Kuikka , Anastasija Aitman da Nikita Anisimov .Ga aigu oli meijän polven – kahtenkymmenen vuozisuan puoliväli : sovat , tranzistorat , ven’an da ulgomuan pajot , gu karjalazii da kiänettylöi vie ei olluh , kai oldih senaigazet .Pagizimmo muamankielel , opastuimmo da ruavoimmo ven’akse , pajatimmo sil kielel , mittuine kuului raadivos .Meijän Ol’ga Pavlovnan mielii myö , sidä nevvostoliiton aigua sežo pidäy mustua , tutkie da ozuttua – ei vai vahnoi perindölöi .Sil aijal jo opittih hävittiä karjalan kieldy , ga sen maltajat yksisama paistih .
Kaikken ozutelman aigua lapset oldih vahnembien rinnal abuniekoinnu , valmehinnu puolistamah oigienmugažuttu .Se on karjalazien tavan ominaižus .Moudahine , ičenozuttelii , čomendelii , telefonanke korvas Julia Kuikan L’udka yhytiedy nieglou , panou stolale syömizii , kävyy ruadoh , alevuttau muamuadah , torassah azettau vellie .Nuorembi tytär , hil’l’aine , helly , kunnivonhimotoi Ol’ga (Anastasija Aitman ) vai rippuu muamal libo tuatal kaglas , parembi kaikkii ellendäy tuatan kiindymyksen kyyhkysih .L’on’ka (Nikita Anisimov ) on tavalline hierun briha , kudual lähtöy käis joga ruado . Häi irvistellen kižuau sizärienke , a sydämes kandau kovan vastuolližuon tunnon .
Eriluaduine rakkahus
Kaikkii tärgiembi ongelmu ozutelmas on – rakkahus ristikanzan elaijas .Suannougo eliä perehel rakkahuttah ?Kuz’akinoin perehen rinnal elettih vahnassah yhtes Visluhinat .Lastu Jumal heile ei andanuh .Miitrii , korgei kazvol , ravei starikku , viizas , äijän midä tiedäi .Konzu midägi nevvou Vasseleile , kuda-midä pajattau da laškasti vönyttelöy soittuo .Konzu lopul kaikin puaralleh tansitah , häi korgieh kohuou madalazen akan rinnal , vie levvangi yläh nostau ozuttua , mittuine on korgei da čoma .Nägyy mielet on ylen loitton , toinah myös duumaiččou , kui ehtie ryypätä liigu kuppine .A sidä ozua kaččuo , kus häi ryypyn suandan täh akkua muah panou täs ozutelmas oli ylen jygei , kaččojis nagruo ei kuulunuh .Minule mieleh juohtuttih F'oudor Dostojevskoin sanat Marmeladovah nähte .Karjalazeh luaduh voibi sanuo net nenga : kui voibi ristikanzu koiravuo , mittuzekse počikse heittyö viinanrakkahuon täh .
Milbo eläy tämä pereh ?Vikse , naizen , Šuuran väil da suvaičuksel .Rambuau , ga harpuau da vie joustozil .Aleksandra Aniskinan piähengi minun mielii myöte on kaikis tovelline , terävin karjalan tavan todevundu .Tiijän kymmenii hänenjyttyzii hierulazii naizii – voimattomii , tuhmii , kummakkahasti sellinnyzii , ainos vai ruadajii da kodii hoidajii , pahoi ukkoloi kuris pidäiji .Sanakse , yhtytiedy enziozas kaččojat nagrettih , konzu lavale tuli Šuura .Hos i rambu da kummakas , a kačo , kui raviesti "nuoruau " mužikan .Äijät inehmizet muga elettih kai elaigu juojien , laškoin , kielastelijoin , riidelijoin , toruajien mužikoin rinnal .Toinah se sežo on rakkahus , vaigu tostu luaduu .
Vie erästy luaduu rakkahus on Raisa Zaharovnal , Vasselein kurortuaijan mielespiettäväl .Täs spektaklis häi ei ole gu L’udmila Gurčenkon mužikoin eččii šeikkalii , kudual vai olis liigu vessel tapahtumine , oman naizen vallan da čomevun ozuttamine .L’udmila Isakovan piähengi eččiy tavallistu kaunistu rakkahuttu , mužikan ihandehtu , kuduan sellittäs , syöttäs da juottas , pidäs elostuksennu pertis , vai mostu sebäilis da suvaiččis .Raisa pahoi tiedäy elaijan , ei voi ellendiä hierun mužikan syväindy , zobottoi da perindölöi , ei voi arvostua sit čuraspäi .Sentäh häi ei sua Vasselein syviä vastavustu , jiäy yksinäh .
Raisan rakkahuksen voimu nägyy lyhyös ilmekkähäs tansis .Yhteltiedy se pieni ozaine alevuttau kaččojii , kuduat jo ehtittih mielevyö sih naizeh .Jälgimäine pajoine ozuttau : tämä tapahtus jätti jällen Raisan elaigah , ga myös ylen naivnoin , gu neijistysaigahizen toivotuksen suvaiččijah kyyhkyzii brihaččuzeh nähte .
Ukko da akku
Kaikis jygiembi on sellittiä Vasselein da Nad’an kuvat .Enziozas puaksuh tuli mieleh : ken ollou piähengenny – lapset vai vahnembat ?Ol’ga Malininan Nad’a enziozas oli tirpamatoi paha naine : ainos čiihuou , čihižöy , kiruou kaikkii , kurkettau , rämižöy astieloil , iče tavas , pahois sovis , tukat kui puuttuu .Tiettäväine , tävvel sydämel oli žiäli ukkuo da lapsii .Hyö , onnuako , pahas mieles ei oldu : hil’l’akkazin muheloitettih da pajettih iäres libo alevutettih muamua – ga sit suvaittih .
Jälles mužikan pettelysty Nad’a vähäzel muuttuu : panou čomembat sovat piäle , ga ei ylen movvakkahat da kallehet , tukat panou kundoh , ga ei parikmuaheralluo , löydäy aigua vastavuo ukonke , ga ei kodvakse .A kyzyygo tovelline rakkahus äijä ?Se on sydämes , vai pidäy avata , ei kaimata jogapäiväzih kodihommih da skut’oboih .
Sergei Lavrenov kuvai oman roulin ylen hoikkazil ominažuksil , kudamii kerras et huomua : kui hujusteleh akan ies , konzu otti den'gat uudeh kyyhkyzeh , kui alistuu kummakahan linnalazen naizen armasteluloile , lähtöy hänespäi , menöy elämäh valgamole , kui peittäy vedeh butilkua , midä vai julgiembah pagizou peittovastavuksien aloh , löydäy jogahizele sanat , ku sobevuo perehenke .Vassellei rodih ylen pehmeisydämelline , duumaiččii , kehittyi , da nämmä ominažukset ozuttau rakkahus kyyhkyzih , lapsih , mučoih , mielespiettäväh .
Spektaklin aigah peitoči kačahtimmos zualah – välliä kohtu ei nägynyh , enimytteh rahvas kačottih kuulokkettah .Ellendettih karjalakse .Andrei Dežonov nerokahasti tuttavas ozutelmas azui karjalan rahvahallizen spektaklin .Da ei vai nagramizeh niškoi , a kuduan nähtes roih himo duumaija da muutua omii mielii , omua elaigua .Tahtozin toivottua tälle ozutelmale pitkiä igiä da ellendäjiä kaččojua .
Ozutelmu, kuduadu maksau duumaija
Livvi
New written Livvic