VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help

Sidorkin, Valerii. Teijät kuččuu Lumikuninkatar

Sidorkin, Valerii

Teijät kuččuu Lumikuninkatar

Karelian Proper
New written karelian
Karjalan taitomusejošša pakkaiskuun loppuh šuaten toimiu Lumikuninkattaren šalaisuot -nimini näyttely. Še on omissettu piäasiešša uuvvenvuuvven pruasniekoilla.

Näyttely on luajittu peruštuon Gans Hristian Andersenin Lumikuninkatar-starinah. Musejon enšimmäisen kerrokšen joka šali šai oman nimen.
Kaupunki-nimiseh šalih on ašetettu pienie taloja skandinavisešša tyylissä, kumpasie luajittih tunnetun kuklataiteilijan L’ubov’ Malinovskajan Pieni mua -luomiskeškukšen jäšenet. Šamoin petroskoilaisien, moskovalaisen ta piiteriläisien taiteilijien akvarellimualaukšet ta grafikka Taitomusejon varaštoloista on omissettu kaupunkin aihiella. Šali on lähtökohta, mistä Gerda läksi eččimäh Lumikuninkattaren varaštamua Kai-veikkuo.
Toisešta šalista tuli Taikatarha, mih Gerda joutu oman matan alušša. Šiinä esillä on kukka-ašetelmie šemmosilta taiteilijilta kuin Valerii ta Natalja Košelevit, Aleksandr Trifonov, Aleksandr Kaštanov, Vladimir Veselov, Irina Peregorodina, Artur Fonvizin.
Kolmaš šali tuli Prinssin ta prinsessan linnakši, kumpani niise tuli Gerdalla vaštah matan aikana. Šiinä on näyttelyn aihiella omissettuja tauluja Jevgenii Sudakovilta, Aleksandr Haritonovilta, Vladimir Ivanenkolta, Jurii Korol’ovilta.
Šen jälkeh kävijä aštuu nellänteh šalih ta joutuu Lumikuninkattaren čuarilah. Iče Lumikuninkatar Marina Ustinovan luatiman kuklan muuvvošša ottau vaštah kävijie ovella. Hänen starinamaini linna on niise luajittu Pieni mua -keškukšešša. Lisäkši näyttelyššä voipi nähä talvimaisemie Kristina Skaldinalta, Irina Černihilta, Vladimir Lobanovilta, Oleg Savost’ukilta, Jurii Lomkovilta šekä toisilta petroskoilaisilta ta piiteriläisiltä taitomualariloilta.
Näyttelyn tärkein kohta on Gerdan ta Kain pitälti vuotettu tapuamini. Šiinä on disainerin Irina Pankovan luatima Lumikuninkattaren valtaissuin, kumpani on tarkotettu valokuvatilalla.
On mainittava, jotta kaikissa nelläššä šalissa on Tamara Jufan mainijoja kuvitukšie Karjala-kuštantamon vuotena 1977 painamah Lumikuninkatar-kirjah. A šalien ikkunoja korissetah laserilla muovilla leikatut kuvat vaštuajašta aihiešta. Niijen töijen luatija niise on Irina Pankova.
Nykyaikani musejokieli auttau järještyä pakinua ikuhisista starinamaisista aiheista: hyväštä ta pahašta, muissošta ta unohukšešta. Uuši näyttely on mielenkiintoni lapšilla ta aikuhisilla. Parempi olis tulla koko perehellä, on varma näyttelyn kurattori Julija Fokina.