Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Uljana Tikkanen.
Antilaš, mitä šilma vuottau?
Source:
Oma mua. № 3, 2026, p. 4
Uljana Tikkanen
Antilaš, mitä šilma vuottau?
Karelian Proper
New written karelian
Karjalaisen antilahan piäaikua – jiähyvyämisie vanhempien kojin kera ta šiirtuo uuteh taloh näytettih lyhyöššä Antilaš-filmissä. Šen enši-ilta piettih Petroskoissa pakkaiskuušša.
Filmin valmistaja-ryhmä on Filippovien ta Varlamovien perehet. Etno-projektien johtaja Julija Filippova kehotti omua perehtä kuvaukših, hänen vävy F’odor Varlamov tuli kuvuajakši ta ohjuajakši, nuorempi Anni-tytär – antilahakši, vanhempi tyttö Kristina – antilahan čikokši, a iče Julijašta tuli antilahan muamo.
Perehen yštävät tultih avukši ta niise ošallissuttih kuvaukših. Kuvaukšet oli šuunniteltu ruttoh ryhmän omin voimin.
– Milma varoin še on tärkie tapahtuma, šentäh kun jo moničči annoin granttianomukšie. Viimeseššä granttikilpailušša projektilla ei riittän vain yhtä pistehtä, jotta alottua projekti filmin kuvuamiselta ta jatkua šitä kirjan luatimisella, šano Julija Filippova.
– Julija kyšy ošallistuo filmin valmistamiseh ta mie kirjutin käsikirjutukšen, kuvasin ta valmissin videoistorijan šemmosella tavalla, kuin iče ymmärrin kirjojen ta L’udmila Tihonovan kertomukšien mukah. Mie näytin tapahtumie ennein häitä, mitä oli antilahan kera. Myö kuot’t’elima näyttyä šuurimman ošan ritualiloista, ka onnistu näyttyä vain pieni oša niistä, šelitti F’odor Varlamov.
Valmissušruato kuvaukših ta kuvaukšetki piettih Vuokkiniemeššä. Filippovien šuurešša talošša luovan ruavon aikana ei issuttu kiät rississä: piti valmistua pukuja, opaštuo šanoja karjalakši, valita paikkoja kuvaukših. Kallehie n’euvoja anto perintehien tietäjä ta kotišeutututkija L’udmila Tihonova.
– Myö pakasima F’odorin kera ta mie ymmärrin, mitä hiän vuottau miulta. Oli mukava, jotta myö näkimä käsikirjutušta, ka kuvaukšien aikana emmä malttan, mitä tulou ielläh ta missä filmin kohašša tämä oša lienöy. Emmä ymmärtän, mi yhtehini tuloš näistä pätkistä tulou, kertou Anni.
Lyhyt filmi keštäy yhekšän minuuttie ta näyttäy, jotta hiät karjalaisilla ei ole pruasniekka, a ritualini šiirto omašta pereheštä miehen pereheh.
– Piätavoiteh oli antua kaččojilla ymmärtyä, mitä antilaš tuntou, kuin hänen kera pietäh ritualija tuaton koista pois lähtiessä ta nyt hiän on tuntomattomuon kynnykšellä, šanelou filmin ohjuaja F’odor Varlamov.
– Anni oli antilahan roolissa. Hiän šai näyttyä kaččojilla oman šankarin tuntehie ta huolija. On tärkie, jotta myö näyttimä ritualija, kumpasie himottau kaččuo uuvveštah, jotta ymmärtyä, mintäh juuri šiih oli annettu huomijuo. Yhekšän minuuttie, kumpaset opaššetah kaččojie uuteh, lisyäy Julija.
Filmin enši-ilta oli pietty pakkaiskuušša Petroskoissa. Oli näytetty filmi ta šiitä oli pakina luovan ryhmän kera. Kaččojat lämpimäšti otettih vaštah filmie ta kannatettih šen luatijie hyvillä šanoilla, toivotettih uušie projektija ta festivalija.
– Tuli oikein totini filmi etnografiselta puolelta ta vielä ni psihologiselta. Filmin jälkeh joka kohta oli šelitetty. Šankarit paissah filmissä karjalakši, on venäjänkielini tekstityš. Mie yritin lukie šitä, ka ruttoh lopetin, tahoin kiinittyä huomijuo filmin ilmapiirih. Kun filmi pannah internettih, kačon šitä vielä monta kertua, kirjutti omalla VK-šivulla Irina Rinkevič.
Tuiskukuun 13. päivänä filmi esitetäh Koštamukšen Sreda-keškukšešša ta 14. tuiskukuuta šuunnitellah panna filmi internettih, jotta joka kaččoja šais nähä šitä.
Luovalla ryhmällä on äijän ajatukšie ta idejoja, kuin kehittyä filmien kuvaukšie, jotta näyttyä perintehie šelväšti kaččojilla. Filmin luatijat ollah varmat, jotta tulovaisuošša luova ryhmä vielä kašvau ta ajatukšien toteuttamiseh tulou enämpi mahollisukšie.