VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help

Ol’ga Ogneva. Karjalaine Stuanu on Ven’an kaunehin kylä. 2

Ol’ga Ogneva

Karjalaine Stuanu on Ven’an kaunehin kylä. 2

Livvi
New written Livvic
Pokrovan kirikkö on Stuanun piänähtävys Marija Bel’akovan kodi seizou uuličal, kudai ehtittih srojie kolhozan aigua. Yhtes puoles ollah taloit očin Medvediččäjovelepäi, toizes puoles, jogirannas, kylyt. Kylbiittös koivuzel vastal dai hyppiä vedeh vilustumah.
Tädä uuliččua myö piäzemmö Uvven Stuanun Pogostale, kus on Stuanun piänähtävys, Pokrovan kirikkö da kalmužim sit ymbäri. Aiče kummua! Pienes kyläs on moine suuri kirikkö! Se on salvettu vuvvennu 1777. Korgiet pordahat on luajittu aiga suuris kivipliitois. Net paikallizet karjalazet tuodih Piiterispäi, kunne käydih ruadamah. Kirikkö on ylen hyväs kunnos, ku rahvas on ainos pietty sit hyviä huoldu.
Miän kirikkö on vahna. Seizou Stuanun mualla 250 vuotta. Salvettih, noššettih hiän karielat. I kaiken aijan täššä oli kirikkö. Kirikkö on talvi- i kezäkirikkö, ozuttau meile kirikkyö L’udmila Nikolajeva.
Stuanun kirikkö on erinomaine, sen sydämes on äijy puus leikattuu čomendustu. Enne oli kai pyhien puuvestostu. Kirikös on kolme prestolua. Kezäkirikös on Pokrovan prestolu, talvikirikös oigiel käil on Sreiten’n’an prestolu, hurualpyhän kniäzin Tverin Mihailan prestolu. Joga pyhiäpäiviä da suurinnu kirikköpruazniekoinnu tiä pietäh sluužbua, kunne kävyy rahvastu Stuanul da lähikylispäi.
Kirikköh jogo pyhäpäiviä pošti kävelemmä, vielä i kliirosul lavlamma. Kiriköššä luvemma Otče naš karielan kielellä, sanou lähikylän Šul’ginan eläi Anatolii Zverev.
Anatolii lugi meile tämän malitun: "Tuatto miän, kumbane olet taivahašša, ana hyvyttiäčöy nimi siun, ana tulou kangahuš siun, ana liey vällä siun kuin taivahašša niin i mualla. Hengen pidäjen niin leibä ana meilä aino. Jätä meilä vellat miän omat, kuin myö jättelemmä miän velguniekoilla. Elä vaivastele meidä vaivah, no piäššä miät pahašta. Amin’".

Udvuorinavahnu da čoma karjalaine kylä
Stuanun toizes, päivänlaskuagjas, on Komojediha libo Udvuorina.
Ylen čoma ennevahnalline kyläine, kus tännesäh on äijy vahnua karjalastu kodii, vibukaivuo da mustua kylyy. Udvuorina ei muuttunuh ylen äijäl. Juuri nämmien ennevahnallizien salvoksien periä Stuanu on puuttunuh Ven’an kaunehimien kylien joukkoh.
Udvorna en tiijä, min tuači, ka žen tuači, ka täššä goralla oli bajarin usuad’ba. Bajari eli ka täššä. I Udvorna U dvora, moužet ka tämän tuači. En tiijä. A nyt on kaikki Stuanu, nenga sellitti Udvuorinan nimen Stanislav Maksimov. Mies on viijiskymmenis, on sidä nuorembastu polvie, ket hyvin paistah karjalakse.
Kuigi Udvuorinan nimi, Stuanun nimi on ven’ankieline. Sanotah, kylä nimitettih muga sikse, ku tiä stuanul, luageril, seizoi kniäzi Tverin Mihailu-kniäzin sodajoukko enne torua tatuaru-mongouloinke. Karjalazet tänne tulduu vai muutettih nimi omah karjalazeh luaduh. Meijän paginkanzoin, Stanislavan da hänen diädän Jevgenii Orlovan da hänen Zinaida-emändän roindukylät on nimitetty karjalakse.
Myö Žen’anke ka tässä reunašša kylä, Uužikylä. I moine nimi oli. Da-da. Uužikylä, sanou Stanislav.
Missä mie šynnyin, meilä oli Matveinkylä, a jälles Ramenje. No tämä moužet, ken enzimäne eläjä oli, ka tämän kohtan pandih moine nimi. Tämän tuači voit olla, ližäi Zinaida Orlova.
Stuanul da sen ymbäristös on pienembien kohtien karjalastu nimie. Bajarin- da Papinpeldo, Ruagašuo da Palo, Joventavuš da Kannikkoahokai nämmä peldoloin da niittylöin nimet ollah karjalazien annetut. Niih on jiännyh musto miehis, kudamat enne elettih da ruattih täl lohkol. Karjalazet paikannimet hos ei olla turkikse, ga toiči äijäl lämmitetäh da juohatetah endisty elaigua, konzu tiä joga talois kuului karjalan kieli.