Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Valentina MIRONOVA. Tiijusta liygiläzien kylien peittožuksii
Valentina MIRONOVA
Tiijusta liygiläzien kylien peittožuksii
Livvi
New written Livvic
Kielen
, literatuuran da histourien instituutas on nähnyh päivänvalgien "Liygiläzet kylät A :s Ä :ssäh : kylän nimien sanakniigu ".
Mennyön 2025 vuvven lopus Karjalan tiedokeskuksen Kielen , l literatuuran da histourien instituutas päivänvalgien nägi vägi tukku eriluadustu mieldykiinnittäjiä kniigua .Niilöin keskes Natalja Čikinan monogruafii "Karjalan kanzallizen literatuuran taijollizet ečindät 1900- da 2000-luvun algupuolel ".Jelena Soini piästi ilmoih monogruafien "Suomen runohus neoromantizmas rep-liirikkassah ".Myös oli painettu kolme rahvahanrunohuon kogomustu : yksi kniigu on omistettu Sellin kylän biliinan da suarnan tiedäjäle Timofei Jefimovič Turujevale , toine – "Nauravankii syvän surroo " – tuttavuttau Inkerin rahvahanrunohuoh (suarnoih , sananpolvih , arbaituksih ), kolmas – Oniegantagavozen suarnumuailmah .
Vie yhtes kniigas himoittau sanuo eriže .Sen nimi on "Liygiläzet kylät A :s Ä :ssäh : kylän nimien sanakniigu ".
Tiedotevoksen valmistajannu on paikannimien tutkijoin joukko : Denis Kuz’min , Irma Mullonen da Jekaterina Zaharova .Sanakniigah on kerätty da sellitetty Anuksen Karjalan 650 paikannimie .Tämä ruado jatkau enzimästy painostu , kudai piäzi ilmoih vuvvennu 2021 da oli omistettu lyydiläzien paikannimilöin sellittämizile .
Sanakniigan allus on pitky algusana , kuduan lugiettuu voibi ezmäzekse suaha histourillizii tiedoloi – konzu liygiläzet tuldih elämäh Anuksen čuppuh , kus hyö elettih puaksumbah – korgiel kohtal libo järvirannas da mindäh , äijygo karjalastu eli eri kylis XX luvun allus , da kui rahvahan lugu muutui mennyön vuozisuan aigua .
Myös voibi löydiä vastavustu erilazih sana-arbaituksih , livvinkarjalazet sanottih eländypaikkua ei vaiku kyläkse libo hierukse , a myös konnukse , moiživokse , tulakse , taloikse da koikse .Myöhembäh jo rubei olemah pogostoi , slobodoi , zavodoi da pos’olkoi .Jogahizel nimel kniigas on annettu oma sellitys .Ezimerkikse , nygöi jo hävinnyh livvin murdehespäi moiživo-sana on säilynyh paikannimilöis – Moiživonkoski .Sana "moisio " löydyy suomen kieles , da se tarkoittau aijoitettuu muadu libo mečän keskes olijua ahuo , eestin kieles – eriže seizojua kodii , huutorua .Tädä nimie on laihinoittu itämerensuomelazis kielis Pohjais-Ven’an murdehih , muga ven’alazet mizakse sanottih duaččua libo eriže seizojua kodii .Sit sana jo ven’an kielespäi puutui karjalan kieleh muiza-muvvos , ezimerkikse , se on säilynyh Muizarvi-nimes .
Algusanan kirjutukses sanakniigan valmistajat kirjutetah myös , kui roittih paikannimet .Suurin vuitti livvinkarjalazii nimii on yhtyssanoi (Sillanhieru , Sepänmägi ), myös oli toizii taboi keksie paikannimilöi , ezimerkikse , erilazien juondehien vuoh – Jeroilu , Kuunil , Immal , Alango .Rahvas pandih eländypaikoile erilazii nimilöi , toiči paikannimen ozannu on linnun , puun nimet (Kotkatjärvi , Koivuniemi ).Toiči ristikanzu vikse kačoi , midä oli hänes ymbäri (Jovensuu ), mittumas kohtas taloit ollah (Ylä-agju ) da sen perustehel andoi kylil nimilöi .Erähät paikannimet tuldih rahvahan nimilöis libo nimityksis : Reboilu tuli reboi-sanas , vikse viizas kielastai ristikanzu eli sil kohtal .
Sanakniigan valmistajat otettih kniigah Kielen , literatuuran da histourien instituutan Tiijollizen kortiston materjualua , myös ainehistuo erilazes literatuuras , histouriellizis dokomentois .Tässäh rahvahan keskes voibi kuulta kui virrallizii , mugagi vaiku rahvahan keskes olijoi paikannimilöi , kai net puututtih kniigah .
Paikannimet sanakniigah on pandu vuvven 1926 Kyläluvettelun mugah .Eriže on Videlen , Anuksen , Petrovskoin , Pyhärven , Siämärven piirit .Piirilöin keskes nimet on pandu sil aigua olijoin kylänevvostoloin mugah .Ezimerkikse , vieljärveläzet omii paikannimilöi löytäh Videlen rajonan Vieljärven kylänevvoston ozas .Kniigan lopus on kaikkien kylien yhtehine luvettelu kui karjalan , mugagi ven’an kielel , se kebjendäy tietyn kylän ečindiä .
Rubein eččimäh , midä tieduo löydyy oman muaman roindukyläh näh .
Il’l’al-kylä seizou Vieljärven järven suvipuolel .Nimi on tulluh ven’alazes Ilja -nimes , karjalakse – Il’l’u .Il’l’al on kohtu , kus eli Il’l’u .Kyläl oli vie toine nimi – Uuzi Konduselgy .Kondu – muanruadajan yhtentaloin eländykohtu .Selgy – mägi , korgei kohtu .Uuzi sana paikannimes voibi tarkoittua , gu kylä oli perustettu ei ammui lähikylih kaččojen libo sidä , ku vahnah eländypaikkah tuldih uvvet eläjät .
Kniigu vuottau omii lugijoi , työ iče voitto kaččuo eriluadustu tieduo oman čupun eländypaikois .
Tiijusta liygiläzien kylien peittožuksii
Livvi
New written Livvic