Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Aleksandr Bulkin. Tiedomatka Tverin Karielah. 1
Aleksandr Bulkin
Tiedomatka Tverin Karielah. 1
Karelian Proper
New written Tver
1800-luvun lopušša
Šuomešša oli nähtävänä kanžallizen ičetunnon noužu .Šyndy žemmuone yheškunnalline liikeh – karelianizma .
Šuomen yheškunda kiändi omat kačahukšet noužurandah päin – Karielah , "Kalevalan " šynnyndämuah , kumbazen kulturašša nuori šuomelane kanža rubei eččimäh omie juuriloida da ammuldamah innoššukšie .
Vain Tverin Kariela oli šuomelazilla varoin endizelläh yhä edähine da kogonah tiedämätöin mua .
EDÄHINI MATKA
I ka kežänä 1895 kakši nuorda šuomelas’t’a tiedomieštä – folklorista Vihtori Alava da lingvista Kusta Karjalainen – lähteih edähizeh da pitällizeh matkah Tverin Karielah .Alava läksi keriämäh rahvahanrunohutta , a Karjalainen – tverinkarielas’t’a šanaštuo .No ei vain ših varoin hyö lähettih tverinkarielazin luo .Jo matan jälgeh Karjalainen kirjutti : "Že karielane joukko , kumbane tuuvalla Veniähen šiämeššä on oman eländäšij än šuannun , on kuin kuollun inehmine muilla omahizilla ..."– Žentäh nuoret tutkij at tahottihgi löydiä Tverin Karielua omamualazilla varoin – šuomelazilla , šanella heilä kuin eletäh Veniähen šyväššä hiän karielazet vellet .
Vuodena 1895 12. kežäkuuda brihat yhteyvyttih Viiborgašša , i jo ielleh matkuššettih yheššä .Viiborgašta hyö enžistäh piäštih Piiterih da kulutettih šielä kakši päiviä .Piiterissä Vihtori mielitteli oštua fotopl’onkoida omah fotoaparuattah varoin .Vain pahamielekši ei löydän šobivoida .Žen tuačči myö olemma nytten jiänyn šillozen Tverin Karielan fotokuvitta (Vienan Karielalla ožaudu enämmän – šuuret kiitokšet Konrad Inhalla tuannozen Vienan Karielan kaunehista fotokuvista ).
Šiidä illalla 14. kežäkuuda brihat lähettih yöpojiezdalla Piiteristä Tverih .Huomnekšella 15. kežäkuuda hyö jo piäštih šinne , i šinä piänä illalla jo tuldih Ostaškovah – nygyzeh Lihoslavl’a-linnah .Ostaškovašta hyö mändih kohti Tverin Karielan šiämeh – Tolmačun s’olah .Tolmaččuh brihat tuldih 17. kežäkuuda illalla .
Hot’ Vihtorilla ei šuannun ažettua oman fotoaparuatan da luadie fotokuvie Tverin Karielašta , ehki molen nuoret tutkij at jätettih kirjuttamizet omah matkah näh .Vihtori Alava matkuštuas’s’a aivis’ luadi kirjuttamizie (niidä piäšti ilmoih Pertti Virtaranta vuodena 1973 Kalevalaseuran vuosikirjassa ), a Kusta Karjalainen jo matan jälgeh , vuodena 1897, kaunehešti kirjutti omat muissot Tverin Karielah näh šavo-karielazen ožakunnan albumissa "Koitar ", numerošša 5.Alavan kirjuttamizin tuačči da Karjalaizen kirjutukšen tuačči myö nytten voičemma tiij uštua midä ruattih , midä nähtih , missä käveldih da kuh rukah kulutettih joudavua aigua šuomelazet brihat Tverin Karielašša .
Vihtorin da Kustan tiedomatka jatku enämbi kolmie kuuda .Kusti eniin aigua kulutti Tolmačušša , missä keriäli karielazen šanaštuo .A ka Vihtori ei šij alleh istun .Hiän ajeli kaiken Tverin Karielan .Hänen kirjuttamizie myöt’ voit kačella hänen matan ylen tarkaldi .Ka mie žen luajingi – panin Alavan tiedomatan kartalla , kumbazella merkičin kaikki kylät , kut hiän mainičči omissa matkakirjuttamizissa .
Karjalaizen kirjutuš da Alavan matkakirjuttamizet ollah ves’ma mielenkiinittäjät .Lugies’s’a niidä šie buitto mänet hiän keralla šillozeh Tverin Karielah .Äij ä millä hiän šanelennat voij ah diivittiä nygystä lugij ua .No vielä enämbi iče Tverin Kariela ouvošteli šilloin šuomelazie .Nin milläbiä Tverin Kariela ouvošti nuorie tutkij oida ? – täh näh miula tahottau mainita täššä .
LUONDO
Tulduoh Tverin Karielah , brihat kerdah dogadittih kuin eruou tägäläne luondo Šuomen luonnošta .Tverin Kariela vaštai heidä tažaloilla mualoilla da rannattomilla peldoloilla .Eule järvie , eule šuurie jogiloida , eule vuaroida , ylen vähä kivie , ylen vähä meččiä .
Kun Kusta Karjalainen eniin aigua oli Tolmačušša , nin šuurih meččih näh hiän vain kuuli – jotto "šielä šuoloin tagana Tresnan rugapöčöt issutah d’ötkie ".
Dai olluot mečät oldih muakunnan vallašša i niidä ei voinun koškie .Ves’ma ouvoššuttih šuomelazet tägälästä järvilöin da šuurin jogiloin olemattomušta .Kuin kirjutti Karjalainen , šuurin tägäläne jogi – Medvedičča – "oli niin kuiva , jotto monin paikoin voit piäššä poikki kuivin jalloin ".
KARIELAZIN ÄIJYŠ
Vain tulduoh Tverin gubern’ah šuomelazet tiij uššettih min ilmollistä karielazin äij yttä eläy suamoi Veniähen šiämeššä , ylen edähänä istorijallizešta kodimuašta .Tijuššettih jotto šäilyy tiälä karielan kieli , tavat , mielenluadu .
Alava šilloin niin kirjutti :
"Tolmačun rannašša , kaikkie šuuremmašša kylin ryhmäššä , on karielazuš žen verran vägövä , jotto eräš veniäläne kylä on äij äldi karielaudun .Šielä ollah vielä vanhan rahvahan tavat paremmin šäilytty .Staršinat da ur’adniekat ollah karielazet .Papit da hiän perehet paissah karielakši .Kupčat ollah karielazet .Bajarie vain ei ole karielazie , ei muida kuin – myö !Ollah yhellän bohatat karielazet hresjiänät da kupčat , kumbazet ollah oššettu veniäläzin bajarien mualoida , vain yhelläh hyö ollah karielazet – kuin kieleldä , niin i mieleldä ".
Tägäläzet karielazet nimidä ei tiij etä Šuomeh näh da toizih karielazih näh .
Hyö ei uššottu , jotto tuuvalla , edähänä Piiterin tagana , pohjarannašša , niinže eletäh karielazet ."Muanitat , velli , muanitat , eule šielä Karielua " – niin tverinkarielazet vaššattih šuomelazilla brihoilla , konža ne šanottih , što hyö niinže ollah karielazet . Ga daže Kustan šugunimi ei uššotan tägäläzie karielazie jotto tämä on toži .
BAJARIT
Niken ei maltan mih varoin hyö tuldih tverinkarielazih – ajua tänne muailman rajašta , tuhota rahat , kirjuttua šuarnat , laulut , šananlaššut da šanat – mih varoin ? – niket ei malteldu .A kun ei rahvaš malteldu šidä , nin enžistäh vardeiliečettih tulij oida miehie , vähästä ei bužeuvuttu .No šiidä hyllättih i otettih heidä omakši .
Kyläläzillä varoin hyö mändih "bajariksi , kumbazet paissah karielakši ".Kaikkie enämmäldi nuoret šuomelazet miellytettih tyttölöidä da naizie : "Hooospodii , min šomehuot i valgiezet brihazet " – näin šanottih kyläläzet naizet , heih kačahtuan .
PRAVOSLAVNOIT SLUUŽIBAT
Vihtorin da Kustan kodimuašša , Šuomešša , kirikön sluužibah käydih perefatkan jälgeh , da kiriköššä voičči istuo , voičči "hot’ n’ukkuo ".Pravoslavnoissa karielazissa kaikki oli toizeh rukah : heilä lieni männä kirikköh nälgähizinä (!) aivoin huomnekšella , da puolikuuvešta čuasušta šeizuo (!) sluužibašša kolme čuasuo !I vain šiidä karielazet mändih kodih da murginoidih .
BRUUVUT
Tverin Karielašša jogo kyläššä oli moni bruuduo .Šuomelazilla ne ožuttuačettih ves’ma redukkahina .No tverinkarielazet niissä bruuduloissa i livotettih aštovoida , i huuhuttih vuatteida , i peštih telegöidä tuahešta , i daže kupaidih .A vielä Kusta Karjalainen omašša kirjutukšešša ylen kaunehešti kirjutti karas’s’uloin pyydöh näh žemmuozešša bruuvušša :
"Pyydöh varoin otettih monda šylie pidahutta nuotanmuozen snuas’t’in , kumbazen kymmenen mužikkua pohjua myöt’ kualuan vedi bruuvun piäštä toizeh .Toizet pläiskytettih bruuvun rannašta ajuan kaloida nuotan luoh , a täh aigah joudavat rahvaš ravistih bruuvun rannalla da šillä yllytettih kalaniekoida ...".
Yhelläh Karjalainen ei ruven šyömäh pyyvettyžie karas’s’uloida da šiidä kirjutti niin : "Miula ei vielä ollun tullun žemmuone kalannälgä , jotto olizin Tolmačun bruuvun harčuloilla lihonnužie karas’s’uloida šyömäh ruvennun ".
KARIELAZET KYLÄT
Ne ožuttuačettih šuomelazilla šuurina , "pienin linnan muozina ".A vielä tverinkarielazet kylät ožuttuačettih heilä ylen šomina , a kylin uuličat – "miel’uzina kävelyškujoloina lehtipuuloin keššeššä ".Azie on šidä , jotto karielazet issutettih äij ä lehtipuuda pertinočin ieššä , žentäh jotto lehtipuut vardeidais’ kyliä tulenpaloloista .
Tiedomatka Tverin Karielah. 1
Karelian Proper
New written Tver
"
"