Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Irina Sotnikova, Koskhaine Anna . Päbohatuz oma ristitud
Irina Sotnikova, Koskhaine Anna
Päbohatuz oma ristitud
Veps
New written Veps
Mö
zavodim kirjutesiden ciklan gastronomižiš ekspedicijoiš .Starinoičem teile Karjalan igähižiden rahvahiden tradicionaližiš sömižiš i jagamoiš erasil receptoil .
Baltianmeren suomalaižiden rahvahiden liga todenzoitab eloho "Karel’skaja kuhn’a i Točka " -projektan partn’oroiden abul da Karjalan Pämehen grantoiden fondan rahatugel .Projektan päpartn’or om "Kiži "-muzei-kaičuztaho .Projektan pätegend om tedištada Karjalan igähižiden rahvahiden – karjalaižiden , vepsläižiden da venälaižiden – sömižiden keitändladun tradicijoid da peitusid .Sen ohjandai om vepsläine neižne , rahvahan keitäi da "Kiži "-muzejan radnik Anna Anhimova .
Männuden voden kül’mkus Petroskoiš mäni vastuz , miččele kerazihe rahvahan keitäjad , šefkeitäjad , radonmahtoiden mastarid , kuvadajad da blogerad .Paginoiden aigan hö meletiba , kut pidab rata ühtes , miše sada ühthižid satusid .Johtutam , miše projektan lopus eloho lähteb "Karjalan rahvahiden keitändlad " -kirj .
Vilukuspäi keväz’kuhusai tehtas ekspedicijoid Karjalan igähižiden rahvahiden külihe .Matkoiden aigan projektan ühtnikoil om hüvä voimuz vastatas küliden eläjidenke , karjalan kul’turan tundijoidenke , radmahtoiden mastaridenke – pagištoitta heid , tedištada heiden elos , radoiš , kirjutada receptoid , tedištada sömižiden vaumištandan peitusid , tundištadas tradicijoidenke , udištada muzejan fondad uzil vanhoil kaluil .
– Ezmäine ekspedicii oli pohjoižiden karjalaižidennoks – Juškozero - da Voknavolok-külihe . Se jatkui nel’l’ päiväd .Kuratoroin oliba Maria Urbanovič da Julia Filippova .Projektan joukun ühtnikad kirjutiba 27 receptad .Niiden keskes oma kalasömižed , erazvuiččed paštatesed , marjdesertad , kislid , ahavoitud liha .Ozastui pagištoitta 18 vanhad ristitud .Tämbei pohjoižed karjalaižed surel tahtol pagižeba pohjoižkarjalan paginal , kaičeba tradicijoid i jagase ičeze tedoil noridenke , – sanub Anna Anhimova .
Sen ližaks eläjad lahjoičiba muzejale 13 kalud , mi abutab jatkata oppida pohjoižiden karjalaižiden jäl’gestust .Kaluiden keskes oma sarnoičijan Santra Remšujevan alaižed karjalaižen ornamentanke , kirvez tohvardenke , harjad villan täht i toižed .
Anna Anhimova jo enamba 20 vot oppib Karjalan rahvahiden tradicionaližid sömižid , niiden keitändladud .Hän vedäb kulinarižid mastar’-klassoid , ozutab valdkundan eläjile da adivoile , kut oikti vaumištada tradicionaližid karjalaižid da vepsläižid sömižid .Anna paksus ajeleb Karjalan külidme , kirjutab vanhoid receptoid , miččid eläjad völ muštaba .Juškozeros Anna oleskeli ezmäižen kerdan .Nece külä , sen eläjad , londuz , arhitektur lujas koskiba hänen südänt .
– Ezmäižen kerdan oleskelin Juškozeros , se jäi minun südäimehe igäks . Meil oli äi melentartuižid vastusid .Ozastui kirjutada receptoid 60–85-voččilpäi eläjilpäi .Nece om sur’ satuz !Voin sanuda , miše pohjoižiden karjalaižiden keitändladun täht oma tipiližed keitosed , miččihe pandihe rugihišt jauhod , kalakurnikad , kislid , mussad , kalitad da sul’čnad .Minei ozastui mujada kevätkalad .Ezmäižen kerdan söin keitost maimišpäi rugihižen jauhonke da mustikaižkislid .Tundmatoman sömižen minun täht oli muss , mittušt nimitadas "tal’vdesertaks ".Sen vaumištandas om üks’ peituz .Konz mors om vaumiž , pidab otta kastr’ul’ marjkeitosenke , panda se lumehe i härkitada sidä härkimel kuni se ei tehte "rohlaks pudroks ".Lujas tuli mel’he !Necen receptanke jagoihe Juškozeron eläi Maria Kopileva , – starinoiči Anna .
Küliden eläjad oma hüväsüdäimeližed emägad da ižandad .Hö lämäs vastsihe ekspedicijan ühtnikoidenke , kucuiba heid ičeze pertihe , adivoičetiba tradicionaližil sömižil , starinoičiba ičeze elon polhe .
– Voknavolokas ühtes Vitalii Nikulinanke vaumištim haudutadud nagrišt . Nece om lujas kebn , no jo unohtadud recept .Tahtoiše , miše meiden söndtradicijoihe pördaižihe mugoižed kebnad i tarbhaižed sömižed , – ližazi Anna .
Nenid vastusid kuvadab kamerale tetab vepsläine fotograf Ilja Timin .Hänen sömižiden fotod čomenzoitaškaba "Karjalan rahvahiden keitändlad " -kirjan .Ilja navedib ajelta erazvuiččihe ekspedicijoihe , pagišta ristituidenke , opetas heil mihe-se udehe .Kaikuččes matkaspäi hänel om äi melentartuižid fotoid .Tobjimalaz niil om kuvatud londuz , živatad , a necil kerdal om völ äi čomid sömižid-ki !
– Sömižišpäi mindai ihastoitiba kalakurnikad ! Niil om erazvuitte form , niid tehtas erazvuiččes kalaspäi .Nece sömine kaiken om magukaz , i sil voib söttas külläks .Mugažo tuliba mel’he olanjad säunahan da lahnan möukunke , – sanui Ilja .
Kaikiš neniš ekspedicijoiš päbohatuz oma ristitud , külän eläjad , kudambad kaičeba tradicijoid , kel’t , radonmahtoid i oma vaumhed jagadas nenil tedoil .A heiden starinad elos , muhud i adivoičetuz abutaba paremba el’geta kul’turad .
– Oli melentartušt pagišta pohjoižiden küliden eläjidenke . Kaikutte om hüvä kalanik , mahtab ohjata motosobakad , lumimotokezrad , erazvuittušt tehnikad , tegeb venehid , kudob verkoid ...Om mel’he nähta , miše nene radmahtod eläba küläs i andase pol’vespäi pol’vehe , a vahvad , vägekahad pohjoižed ristitud kaiken čudutoitaba , – sanui Ilja Timin .
Marjmuss
Necidä mussad paremba vaumištada vilul vodenaigal .Toine mussan nimi om "tal’vdesert ".Necil keitändladul jagoihe Maria Kopileva Juškozerospäi .
Sinei tariž : marjad (bol , garbol ), mannasurin , sahar , maid .
Ezmäi pidab tehta marjkeitoz , panda saharad .Jäl’ges pidab puzerta sokud marjoišpäi i sihloita marjkeitoz .Ühtele litrale pidab panda läz kahesa särbändluzikad mannsurint .Marjkeitoz pidab panda kesklämoile i hilläšti ližata mannsurint kaiken aigan härkitaden .Nügüd’ "mannpudr " pidab vilugoita .Tal’vel kastr’ul’ voib panda lumehe i härkita "pudrod " härkimel .Muss tegese rohlaks , a muju vajehtase ruzavauvhaks .Söda mussad voib maidonke .
Päbohatuz oma ristitud
Veps
New written Veps