VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help

Irina Zaitseva. Issunnošša paistih kehitykšen perspektiivilöistä

Irina Zaitseva

Issunnošša paistih kehitykšen perspektiivilöistä

Karelian Proper
New written karelian
Tuiskukuun 19. päivänä Petroskoissa vietettih Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunto. Huomijon pistehinä oltih Karjalan tašavallan kantakanšojen perintehellisien elinpaikkojen kehityšperspektiivit ta karjalaisien etnososiali- ta kulttuurikehitykšeh šuunnatut tilaisuot Priäžän piirissä vuosina 2024–2025. Issunnon vetäjänä oli Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri Sergei Kisel’ov.
Sergei Viktorovič korošti, jotta Karjalašša varmah vietetäh talouš- ta sosialiuuvvisukšie.
Karjalašša kiinitetäh šuurta huomijuo talouvellisih kyšymykših, kannatetah šijotušprojektija, pienie ta keškiyrittäjie. Še antau mahollisuon kehittyä alovehie, luatie uušie työpaikkoja, mi auttau tašavallan talouven kašvuo ta šen kanšallisien erikoisukšien šäilyttämistä, šano ministeri.
Šen takie Karjalan talouvellisen kehitykšen ministeri Anton Fokin kerto tašavallašša toteutettavista federalisista ohjelmista. Niih kuuluu Federalini tarkotušohjelma, Karjalan tašavallan sosialitalouvellisen kehitykšen individualini ohjelma ta Pienien tajuamien kehitykšen ohjelma.
Niijen ohjelmien toteuttamisen anšijošta infrastruktuuri kehittyy ta väještön elämänluatu kašvau, šelitti Anton Fokin. Federalini tarkotušohjelmua toteutetah Karjalašša vuuvvešta 2015. Šiih on lisätty 13 uutta tilaisutta. Näin Koštamukšen kaupunkipiirissä šuunnitellah rakentua lapšien poliklinikka ta korjata laškukenttä. Šuojärven kaupunkipiirissä rakennetah ta korjatah elinkunnallisinfrastruktuurin objektija. Erähät tilaisuot kunnissa on šuoritettu. On uuvvissettu Priäžän autoašema, on rakennettu vesijohto. Aunukšen piirissä on rakenettu kaašujohto Jyrkilä-, On’kula-, Mäkrie-, Nurmoila-, Žil’čoi-, Koveri-, Tuuksi -kylie myöten. Alavoisešša on rakennettu 200-paikkani päiväkoti.
Anton Mihailovičin šeloššuš herätti aktiivisie väittelyjä.
Tarkaštauko prokuratura, mih männäh puut vesijohon rakentamisen töijen jälkeh? kyšy issunnon ošallistuja Vladimir Lukin.
Tällä proplemalla ei ole helppuo ratkaisuo. Šemmosien töijen aikana leikattavat puut pitäy myyvvä hyötypuun hinnalla. Ka on vaikie kulettua šitä, šentäh hyötypuun myöntihinta ylittäy šen markkina-arvuo. Näin yrittäjillä ei ole hyövyllistä kulettua puuta. Še jiäy lahomah. Kyšymyštä monta kertua käsiteltih federalisella tašolla, šelitti Anton Fokin.
Šamoin pakinat košettih pienien kylien ta pos’olkojen tulovaisutta šekä etnoturismin kehityštä.
Priäžän kanšallisen piirin johtaja Dmitrii Bujevič kerto tilaisukšista, kumpaset autetah karjalaisien etnososiali- ta kulttuurikehityštä. Niitä toteutetah Priäžän kanšallisen piirin karjalaisien etnokulttuurimahollisukšien šäilyttämini ta kehityš -ohjelman rajoissa.
Meijän proplemana on še, jotta karjalan kieli vähitellen häviey opaššuššuunnitelmista. Piäasiešša koululaiset opaššutah kieltä kerholoissa. Aikuhisilla karjalan kielen kurššit toimitah Priäžäššä, Vieljärveššä, Jessoilašša. Resurssija on vähänei riitä rahotušta eikä opaštajie. Kieli šäilyy etupiäššä luovien kollektiivien, šeurojen ta aktivistien toiminnan anšijošta, šaneli Dmitrii Anatoljevič.