Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Maikki Remšujeva. Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Maikki Remšujeva
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karelian Proper
New written karelian
Karel’skaja kuhn’a i
Točka -projektin työmatat jatutah .Tuiskukuun 12.–14. päivinä projektin jäšenet käytih Vienanmeren rannalla olijih kylih .
Tällä kertua projektin ryhmä kävi vahnoih pomorilaisih kylih – Virmah , Sumskii Posadih , N’uhčah ta Suhoje-kyläh keryämäššä ainutluatusie reseptijä , kumpasie pomorit šäilytettih vuosišatojen aikah , šekä paikallisien eläjien kertomukšie .Matan aikana kerätty pohatta materiali tovisti , jotta Karjalan kanšojen perintehellini keittijö on nykytärkie ta mukava teema .
Työryhmäh kuuluttih Kiži-musejon ta Periodika-kuštantamon ruatajat šekä valokuvien ta videojen luatijat .
Kalua kun et šyönyn , ni nälkäh jäit
Pakkani oli kova , ka še ei häirinnyn perintehellisen keittijön tutkijie .Toisen tutkimušmatan reitti kulki vanhojen pomorilaiskylien läpi , missä "peltona aina oli meri " ta piäruokana merikala .
– Pihalla oli äšen 37 aštetta pakkaista , ka šiltä ei tuntun ! Meitä ympäröitih lämpö ta muhahukšet .Olemma tallentan niin äijän ainehistuo , jotta šen purkamiseh mänöy kuukaušie , kertou vaikutelmistah Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin johtaja Anna Anhimova .
Miula tämä matka oli enšimmäini tutuštumini Vienanmeren rannikkokylih .Tämä kalasa , pohjoni ta pakkasen puroma šeutu vaikutti miuh enši hetkeštä lähtien .Ei vain karulla kaunehuolla , ka niise šillä , mitein tiälä šuatetah lämmittyä ihmisie omalla šyväimellisyöllä .
Projektin piätavottehena on Karjalan kantakanšojen – karjalaisien , vepšäläisien ta venäläisien – gastronomisen koodin tutkimini .Tällä kertua huomijon keškipisteheššä oltih pomorit .
– Läksimä ativoih pomorien luo , kumpaset ollah pohjoisšeuvun perintehien šäilyttäjie ta tuntijie . Myö tahomma kerätä perintehellisie reseptijä ta nähä , mitein emännät valmissetah niitä tänäpiänä kiukaissa tahi tavallisissa paissinkiukaissa ta mitein tämä perinneh šiirtyy šukupolvelta toisella , jatkau kertomuštah Anna .
Vieraš kynnykšellä – onni talošša
Pomorilaini vierahanvaraisuš ei ole tyhjä šana .Jokahisešša talošša meijät otettih vaštah kuin omahisie .Retken aikana ryhmä tallenti 27 reseptie šeiččemeltä paikalliselta naiselta , kumpaset ei ainuoštah kerrottih ruuvvašta , ka avattih kokonaini kerroš pohjoista kulttuurie .
Ruokalistašša oli tovellisie herkkuruokie kummallisine nimineh : žarenitsa -, pustinnik -, žitnik -, kosovik -, volnušnik -piiruat , merižar’oha -, hammaškala ruiskuoren alla -kalašyömiset , pomorien vuaššakeitto , hillorokka ta monie muita .Joka paikašša stola oli täyši antimie – emännät kilpua tarittih herkkuja vierahilla .
– Pomorilaini vierahanvaraisuš : "Vieraš kynnykšellä – onni talošša ". Juuri näin meijät otettih vaštah !Šaima tietyä , mitä pomorien stolašša pitäy olla ta kuulima lukusie šananlaškuja .Tärkeintä ollah ihmiset – aktiiviset paikalliset eläjät , lisyäy projektin johtaja .
Työryhmä šano erityiset passipot pomoriloilla Ol’ga Korol’kovalla , Nadežda Sem’onovalla ta Natalja Moškar’ovalla , kumpaset oltih hyvinä apulaisina paikkojen piällä – autettih tapuamisien järještämiseššä ta esitettih perehreseptien šaloja .
Värikäš kieli
Ruokien monipuolisuon lisäkši tutkimušmatan ošallistujie kummaššutti pomorikylien henki .Kylmäštä ilmaštošta huolimatta ihmiset šäilytettih lämpimän vuorovaikutukšen ta muisson juuristah .
– Monet tunnetah omua šukupuuta 1700-luvulta alkuan . Še on niin arvokašta – elyä tiälä Venäjän pohjosešša ta šäilyttyä perintehellistä elämäntapua .Proplemoih kaččomatta hyö käyväh merellä ta kalaššetah , ihual’ou Anna Anhimova .
Pomorit ollah värikäš ta kuvallini kanša .Tavallini keškuštelu harvoin šujuu ilman šananlaškuja tahi lisäykšie , kumpasissa šäilyyki tovellini viisahuš ta tuntuu vahva yhteyš kantatuattoloih .
Omie ta šamalla toisie
Miula , karjalaisih perintehih tottunuolla , oli erikoisen mukava eččie yhtäläisykšie .Pomorilaini kulttuuri muissuttau monin tavoin karjalaista , ka šiinä on niise omie kirkkahie erityispiirtehie .
Huomasin , jotta pomorien kieleššä šattuu karjalaisie šanoja .Niin , makšua hyö šanotah "maksaksi ", a maimua , pientä kalua – "maimuhakši ", ka iče pomorit pietäh niitä omina , alkuperäsinä šanoina .
Kaččelin kiinnoštunuona pomorilaisie taloja ta ečin yksityiskohtie karjalaisien talojen kera .Tietyšti , ne ollah vähäsen erilaisie , ka pohjosen yhtehiset piirtehet šelväšti nävytäh : taloušrakennukšet ollah šaman katon alla , navetat ta heinälavot takapihalla .Lisäkši on ainutluatusie yksityiskohtie , esimerkiksi , taloih rakennetut tornimaiset kamarit .Kešällä neiččyöt issuttih šielä ta merkattih omua prituanieta , šentäh kun kamarissa valo šäily pitempäh , mitä iče pirtissä .
Merikala ta järvikala : taistelu mavušta
Erityisenä löytönä oli tutuštumini merikalah .Projektin ošallistuja Nadežda Kalmikova myöntäy , jotta Šuvi-Karjalan eläjillä , kumpaset on totuttu järvi - ta jokikalah , Vienanmeren kalojen maku oli tovellini yllätyš .
– Olen enšimmäistä kertua Vienanmeren rannalla . Myö karjalaiset šyömmä järvikalua ta arvoššamma šitä .Ka tiälä on vain merikalua !Paikalliset šanotah : "Mitä teijän järvikala on ?Pientä ta mavutointa .Parempi šyyvvä merikalua ", kertou Nadežda .
Ta toveštah , tällä matalla maistelima valtavan miärän merikalua – tr’oskua , kampalua , n’avuakua , hammaškalua , vienanmeren halleita ta muita lajija .Vienanmeren kalalla on täyšin erilaini , voimakkahampi maku .Paikalliset tunnuššetah rehellisešti : hyö tykätäh šitä , mitä meri antau heilä , eikä tahottais vaihtua šitä mihinkänä "pikkukalah ".
Keittijö on kuitenki muuttun viime vuosikymmeninä .Ruokih ilmešty tomattija ta okurččoja , vehnäjauho tuli ruisjauhon tilah , ta oša perintehellisistä ruokalajiloista on unohtun .
– Yheššä kyläššä meilä šanottih , jotta myöhäštymä 20 vuotta . Še on totta .Ajattelin , jotta valmissan koissa ruokie ämmön tapah , ka nyt ymmärrin , jotta moni yksityiskohta on katon .Tahomma kerätä ta šäilyttyä kaiken , mitä ihmiset tiijetäh , mitä oli ennein , koroštau Nadežda Kalmikova .
Lopputuloš on šyötävä
Kerättyjen materialien mukah projektin ruatajat meinatah valmistua Karjalan kanšojen keittijö-kirja .
Projektin ošallistujie vuottau vielä monta mukavua löytyö ta tietuo tutkimušmatkojen aikana .Niitä šuunnitellah šuorittua melkein koko Karjalua myöten .Šeuruava työmatka vietetäh Puudožin piirissä .Še starttuau jo 28. tuiskukuuta .
"Karel’skaja kuhn’a i Točka " on Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liigan projekti . Šen toteuttamista kannattau Karjalan piämiehen granttien fondi ta Kiži-musejo .Projekti jatkuu tämän vuuvven kešäkuuh šuaten .
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karelian Proper
New written karelian