VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help

Marija Kirillova. Karjalan šungitin ominaisukšie tovissettih

Marija Kirillova

Karjalan šungitin ominaisukšie tovissettih

Karelian Proper
New written karelian
Italijalaiset tietomiehet tutkittih Karjalan ta Kazahstanin šungittie ta luajittih piätöš, jotta Karjalan šungitti puhistau vettä paremmin.

Karjalan tietokeškukšen geologijan instituutin tietomiehet jo monta vuotta tutkitah šungittie ta šen käytön mahollisukšie. Näitä tietoja ni käytettih italijalaiset tietomiehet vertailututkimukšešša.
Tutkittavakši oli otettu Zažoginskii-šungitti ta še näytti parahie tulokšie likasien vesien puhistamisešša toksiniloista. Karjalan tietomiehet koroššetah, jotta šungitin puhissušmahollisukšie jo aktiivisešti käytetäh, ka ulkomualaiset tutkimukšet tovissetah entisie tutkimukšie ta šitä, jotta šungitti on ainutluatuni minerali.
Nykyjäh tietomiehet tutkitah šungitin tyyppijä ta šitä, mitein käyttyä jokahista niistäkunne še paremmin kelpuau.
Toisissa lajissa on vähemmän haitallisie ainehie ta šitä on hyvä käyttyä vejen puhistamisešša. Šemmoni on juštih Zažoginskii-šungitti. Toisissa on enemmän haitallisie ainehie, ka muita etujaniitä pitäy käyttyä toisissa ruavoissa, esimerkiksi, kompsiittimaterialiloissa. Joka lajilla varmašti on löyvettävä šopiva käyttöala, šano geologijan instituutin johtaja Vladimir Kovalevskii.
Viime vuosina šungittie aktiivisešti käytetäh filtterien valmistamisešša. Tuotantuo ois enemmän, još tietomiehet opaššuttais puhistamah šungittie metalliloista. Juuri nyt šemmosie tutkimukšie pietähki. Esimerkiksi, Karjalan tutkijat opaššuttih puhistamah šungittie käyttyän oša-ainehie.
Šen lisäkši tutkitah ni toisie aloja šungitin käyttyö varoinuušien materialien valmistamista, muataloušta ta tevollisutta. Šemmosie šungittivaroja, kuin Karjalašša ei ole missänä toisešša paikašša, ka šen ominaisuot on tutkittu vielä vähän.

Šungitti
Još kivet šuatettais paissa, ni šungitti višših olis kerton meilä tämmösen legendan:
"Kakši miljardie vuotta takaperin mie olin eryähän ikivanhan meren pohjamutana.
Lukusat pikkaraiset bakterit pyörittih miun limašša. Lima yhä kašvo ta bakterit vain kašvettih, ta kerroš kerrokšen piällä laškeuvuttih pohjah. Vuosišuat vilahettih, miun kerrokšet lujettih ta pikkuhil’l’ua upottih muah. Äijän vettä on virtan šiitä ajašta. Tällä mualla ilmeššyttih ihmiset ta heti huomattih miun hyövylliset ominaisuot.
Miušta äijä mitä hyvyä tiijetäh ta vielä lisyä tutkitah: vet miun avulla vil’l’avie maita kehitetäh, mie kelpuan väriainehekši, tervehyttäki šuatan parentua ta i šilmän ilona voin olla. A kuin äijän veššoja miušta opittih luatimah! Kaunehista koruista kaminoih šuaten. Šanalla šanuon miun arvo tiijetäh. Äšen Karjalan brendiksi kučutah. Vet miun koti on juuri tiälä, Karjalašša".