Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Valentina Libertsova.
Yhtes olemmo vägevembät
Source:
Oma mua. № 8, 2026, p. 3
Valentina Libertsova
Yhtes olemmo vägevembät
Livvi
New written Livvic
Alavozen školas piettih Ven’an kanzoin yhtevyön vuvven avajazet. Pidoh yhtyttih Enzimäzetliikeh, Ven’an orl’atat, Viktorijajunarmeitsoin joukko, Myö-šou-tansijoukko.
Ven’an kanzoin yhtevyön vuvven teemu ei ole loittoine da vieras Alavozen školan opastujile. Kyläs, kuigi suurel Ven’al da meijän Karjalas, jo monien vuozien aloh eletäh eri kanzoih kuulujat ristittyöt. Kaikin harjavuttih elämäh sobuh da kunnivoimah toine tostu.
Ven’an kanzoin yhtevyön vuvven avajazet algavuttih Ven’an gimnas. A sit annettih sana minule, ku pruazniekallizesti tervehtizin Karjalan Rahvahan Liiton johtokunnan puoles. Sit lapsien joukot ozutettih konsertan. Lyhyt kyzelendykilbu ozutti, ku školas jo mennäh Yhtevyön vuvven pivot, lapset kirkieh vastattih, mustoitettih, midä tietäh Ven’an kanzoih nähte.
Terväh pidäy varustua Rohkevusurokkoi, kudamis mainitah vakkinazii da oman kylän erillizeh voinuoperatsieh yhtynyzii saldattoi dai niilöi, kuduat jo annettih omat henget Izänmuadu puolistajes. Heidy unohtua ei sua, sih niškoi lugi runoloi junarmeitsoin joukkoh kuului Viktorija.
Pruazniekkukonsertan Svistopl’aska-tansil "viritti" Myö-šou-tansijoukko čomis ruutis (ohjuaju Darja Tarabukina), sit buiteku pyörähtettihes yhtes eri kanzoin nuoret mittuosgi pihapruazniekas. Toizen kluasan opastujat opastajan Antonina Rossijevanke varustettih popurri viijes pajos eri kielil, ylen sydämellizesti kuuluttih karjalaine svuad’bupajo "Miero vuotti kuuta", ukrainan kol’adku-čšedrik "Čšedrii večer" ("Andelii ehty"), tatuaroin častušku, azerbaidžanan kuulužu lapsien Čücǝlǝrim-pajo (Minun kananpoigazet) da kuulužu ven’an Kalinka-pajo. Viijenden da kolmanden kluasoin lapset (opastajat Ilona Kasjanova da Svetlana Kartunen) pajatettih da ezitettih vahnoi Široka strana moja rodnaja- da Solnečnii krug -pajoloi. Net pajot ollah pädevät tässäh, ga pidi kuulta da nähtä, kui vuottajes kai zualas istujat lapset varustumattah horannu hol’otettih nygyaigastu kuulužua Matuška zeml’a -pajuo – sanat tietäh kaikin! Olis hyvä, gu täl merkittäväl vuvvel kiännyttäs muamankielien puoleh da kirjutettas uuzii pajoloi, kuduat yhtistetäh ristikanzoi, ku Ven’an kanzoin yhtevyön vuozi andas lapsile dai meile enämbän uuttu tieduo da neruo eläjes tuliel aigua. Anna lapset ičegi vahnembienke tutkitah da kannatetah oman dai toizien kanzoin perindölöi, taboi, kielii. Midä enämbän tiijämmö, ellendämmö toine tostu, sidä teriämbäh roimmokseh vägevembät da tulokkahembat!
Loppih pruazniekkukonsertu Minä, sinä, häi – yhtes meijän mua kai!-flešmobal, kudai varustettih viizi algukluassua, yhteiskunnallizih Enzimäzet-liikkehih da "Orl’atoih" kuulujat lapset. Äijy kirkiedy čomua liikundua, tiloin muutandua, ga yhtelläh ei ni kerdua sevottu! Ehki se oli čoma ezitys, tovelline todevunnuh yhtyndy! Ven’an kanzoin yhtevyön vuvvele lähtömerki on annettu!