Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Aleksandr Bulkin. Tiedomatka Tverin Karielah. 2
Aleksandr Bulkin
Tiedomatka Tverin Karielah. 2
Karelian Proper
New written Tver
Kylbiendä kiuguašša
Šuomelazie tiedomiehie ylen ouvošti , jotto muduanžissa kylissä oli tavalla kylbie kiuguašša .Tämänmuos’t’a tabua hyö ei oldu ennen nimissä nähty .Karjalainen näin kirjutti ših näh :
"Kun karielane ruavolda tulduoh illalla tahtonnou puhaštuo , hiän tungiečou pertin šuureh kiuguah , kumbazen puadieh olgie on levitetty .Huomnešlämmitännäldä yläne puadie on vielä šigäli kuhma , jotto šistä hyväšti löylyö lähtöy , kun vettä šillä viššatah .Higie ajohuoh da kodvazen kylbehyöh šalvatuošša kiuguašša , hiän boikkozeh piäžöy pertih da mänöy sarailla valuačemah ".
Brihat arvual’dih , voitgo hyvällä mielin da ongo hyvä kylbiečie kiuguašša ali ei , i karielazet šilloin vaššattih heilä nagruan : "a voit kuotella , velli "!Vain šuomelazet ei rohettu kuotella .
Karielane olut
Šuomelazet diivuidih , min äijyttä olutta tverinkarielazet pandih pruazniekoiksi .Karielas’t’a olutta heilä šai kuotella erähäššä prestol’noilla pruazniekalla Dolguanova-kyläššä .Hiän mieleštä že oli liijäkši vägövänä , vet humalluttih hyö kahešta ryypäykšeštä .Kusta Karjalainen ših näh kirjutti :
"Jotto karielazešša oluošša vägövyttä on , žen voičin tiijuštua omašta kuottelukšešta .Maltamattomana mie šammutin januo kahella hyvällä ryyppyöllä , i kodvazen jälgeh miun šilmissä pimeni , a korvissa helizi da kohizi .Dogadihuoh tädä mie pakkuočin tyttölöin artelih : hyö juodih puumal’l’azista lämmindä suluo šuurilla ryyppäykšillä ".
Karielazet tytöt
Vihtori da Kusti šilloin oldih vielä ynnäh nuorina brihoina – Vihtorilla oli 25 vuotta , a Kustilla – 24.Žentäh hyö illoilla nagole kulutettih aigua karielazenke nuoriz’onke yheššä .I tiettäväne azie on , jotto hyö oldih rakkahat tyttölöih .Dai tytöt kizualleldih heinke .
Vihtori Alava omissa matkakirjuttamizissa aivis’ mainiččou tyttölöidä .Nuoret šuomelazet erittäin ouvoššuttih , jotto tägäläzet karielazet tytöt ollah ves’ma rohkiet , "liijakši rohkiet ", – kuin kirjutti Alava .– Karielazet tytöt enžimäzinä tunnuštuačettih šuomelazinke , bes’oudoissa toko iče istuočettih šuomelazilla brihoilla yškäh ali kabuttih heilä olgupiäštä . Vielä Alava moniksi mainikšendeli , jotto tiälä kaikkualla on taba "kuotella ", ali näpissellä tyttölöin nännilöidä , i jotto "tytöt iče paissah omih nännilöih näh kuin mid’-olgah ynnäh tavallizeh azieh näh ".Šuomelazet brihat diivuoliečettih kaikkie šidä , vain ynnäh ei gor’uidu žen tuačči .
Ylen väliän paginat šuomelazin brihoin kizoih näh tägäläzinke tyttölöinke lähteih kaikkienne , i kuin kirjutti Alava , "ynnäh tavallizešti on , jotto meilä ruvetah kerdah pagautelemah tyttölöih näh , kun vain tulemma kuh-olgah taloh – buitto kuin myö olizima tiälä matkualemašša tyttölöin tuačči "!
Tiedomiehin olenda Tverin Karielašša
Tiettäväne , enživuoroh brihat tuldih Tverin Karielah ruadamah , ei tyttölöinke kizuamah .Vihtori Alava kirjašša omalla yštävällä Kaarle Krohnalla niin šaneli hiän ainošpäivällizen olendah näh Tverin Karielašša :
"Nyt šuau täyttiä oman kielenbarkuasun karielakši min verran kun kergiet , rigeneh ilmain šuamatta voidua šidä daže "čuhonskoilla voilla ".
Yhelläh samvuaran tagana ainoš puuttuu šuuh yhtä da toista .Čuaju on jogopäivälline juomine , – ali niin šanozin – šärbämine .Ožakši pietäh tiälä Karielašša kanoida äijin , nin jäičöin vähyttä ei ole .Kalua vähiä niät .Maiduo on kylläldi , da leibämuašša ei leibä loppieče .Voi-voi , voida vain igävöičet .No čuajun šärbämizen vähyttä ei ole , nin kun gos’t’ua šyötetäh tiälä šanoilla äijä – ga niidä meilä i pidäy "!
Rahvahanrunohuon šäilyš
Tverin Karielah lähtiessä šuomelazet tiedomiehet ylen toivottih löydiä šielä Kalevalan runohutta .Vain hyö ei löyvetty šidä .
Dai laulettih Tverin Karielašša šilloin jo veniäläkši .Kusta Karjalainen niin kirjutti : "Karielazen laulun on veniäläne laulu tungin pois’ , vain kun vanha buabone bajutannou kätkyöššä lapšen karielazella uinotušlaululla .Muduanžie karielazie laululoida , tiettäväne , vielä mahetah , no tytöt lauletah niidä vain šilloin kuin naroš šidä pakkuollat ".
Piätettih tiedomiehet täh rukah : "Karielane laulu on Tverin gubern’ašša kuollun ".
Karielazin yštävällizyš
Tverin Karielašša matkuas’s’a Vihtori Alava da Kusta Karjalainen piettih yhtevyttä kaikenmuozinke inehmizinke .I omissa kirjutukšissa hyö moničči mainitah mittyöt hyvämielizet , šulašiämizet da rahmal’noit karielazet ollah .Ezimerkiksi Karjalainen : "Vaštah-otto karielazissa kylissä oli ainoš yštävällizenä , erittäin šiidä kun eläjät oldih kuuldu meijän paginan karielakši ", ali Alava : "Rahvaš ollah erittäin yštävällizet .Ynnäh ei ole nimityttä ebäilyttä .Meidä pietäh hyväkši karielazina bajariloina ".
Tolmačušša , missä tiedomiehet oldih enämmän aijan , heilä otettih omakši .Tolmačuh näh hyö molemmat kirjutettih "myö olemma tiälä kuin koissa "!Hiän lähtö Tolmačušta oli ylen igävänä , konža s’oloveh kyynelyziin ravistih heilä jälgeh : "Mängiä tervehenä !Tulgua toičči i elgiä unahtakkua "!Muduannet Tolmačun eläjät šiidä vielä viikon työnneldih Šuomeh kirjat .Noin kirjoin šiämyš lyhyöšti oli : ka kun šais’ meilä vielä kerran nähä toine toista .
Tiedomatan tulokšet Vihtori Alavan da Kusta Karjalaizen kežämatka Tverin gubern’ah vuodena 1895 on yksi kaikkein merkkittävemmistä tiedomatoista , kumbazet ollah karielazih pietty .
Nuoret tiedomiehet lähettih yheššä Viiborgašta Tverih 12. kežäkuuda , a myöštiäčettih Viiborgah 21. šyvyškuuda .Ših rukah hiän tiedomatka jatku enämbi kolmie kuuda .
Matan tuloš on ves’ma kunnivoitettava .Tiedomiehet šaidih enämbi 10 000 šanua da läššä 900 rahvahan runuo da monda etnografičeskoin kirjutušta .
Kerätyön materjualan enämmän oža on piäššetty ilmah "Suomen kansan vanhat runot " II ožašša , Eino Leskizen "Karjalan kielen näytteittä " I da III ožašša , da kuužiožazešša Karjalan kielen sanakirjašša .
Žen piällä Šuomen kanžallis’muzeissa ollah Alavalla tuoduot ezinehet Tverin Karielašta , läššä 30 numeruo .Enämmillä ezinehillä on mainittu šuandapaikka , a monilla niinže toizet tiijot .Alavan keriändähizeššä ollah kymmenen sorokan (zborniekan ) očušta , kahekšan vyödä , bremo (tuohine paimentorvi ), käzipaikka , käzipaikan piät , da vielä – paikkane .
Žen paikkazeh näh tahottau šanella erittäin .Enämmän aigua brihat elettih Tolmačušša , i tämän aijan aloh hyö liettih tolmaččovehella varoin omiksi .Konža 27. elokuuda vuodena 1895 Vihtori da Kusta ijäkši lähettih Tolmačušta , heilä mäni šuattamah kaikki s’oloveh .Šilloin erittäin igävöičči Kusta Karjalainen , vet hiän lähtemättä eli Tolmačušša enämbi kahta kuuda .Vähästä ennen šuomelazin lähtöaigua Tolmačušta eräš tyttö ando Kustilla muissokši tämän paikkazen .A paikkazeh oli pandu kirjutuš karielakši .Latinalazin bukvin že olis’ näin :
"Konža mie rubien šiun keh eris’ elämäh i šie et rubie nägömäh milma , ota paikkane käd’eh , muissuta ken šuvači šilma… "
Tiedomatka Tverin Karielah. 2
Karelian Proper
New written Tver
"
"
"
"