VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help

Smirnov Aleksandr . Vahnan karjalazen kylän peittožuksii

Smirnov Aleksandr

Vahnan karjalazen kylän peittožuksii

Livvi
New written Livvic
Sikopohja on vahnu kolku Lahdenpohjan rinnal lähäl Suomen rajua. Jo 526 vuottu on mennyh sit aijas, konzu kylän vahnu nimi sai nähtä Vodskoin viijendeksen verokirjas. Silloi, XV, XVI da XVII vuozisavoil kyläs eli pravoslavnoidu karjalastu. Hyö paistih karjalakse, ga heijän nimet da sugunimet oldih ven’an luaduh: sanommo, Marko, Afon, Martin F’odorov, Mikifor, Ofonka Artemjev. Kylän kaksikieline karjal-ven’alaine nimi "Sigolakša na Svinoi lahte" vihjai sih kohtah, kuduas seizoi kylä, ku kebjiembi olis merkitä veroloin keriändykohtu.
Ven’an da Ruočin välizen voinan jälles vuvvennu 1617 oli allekirjutettu Stolbovan rauhu da algavui vie eräs, jo suomelaine, kylän histourien vuoro. XVII vuozisuan enzimäzel puoliškol pravoslavnoit karjalazet ei omaksuttu uuttu luterilastu uskuo da kaikin karrettih kyläspäi. Hyö lähtiettih loittozeh matkah liideheh päi, Novgorodan da Tverin puoleh. Savospäi tulluot suomelazet pezävyttih tyhjendettylöih Sikopohjan kylien mualoile. "Lahta" kylän nimes puutui "pohjakse". Toinah se rodih sendäh, ku kylän tilat suurettih, rahvas elavuttih Sikopohjan järven randoi myöte tajemba, peldoloile. Tämän "lahten n’okku" hyvin nägyy venehespäi keskijärvel olles. "Sika" jäi kylän nimes koskemattah.
Voibi arvata, ku Sikopohjan kylä on vie vahnembi. Toinah Novgorodan tuohikirju n:u 403 kerdou rahvahis, kuduat elettih juuri nämis kohtis. "P’uhtimo" (Pyhäjärvi), "Pogija" (Sikopohja) da "Sandalakša" (Hiekkalahti) – kai nämmä paikannimet ollah yhtel torrun dorogal, kudai vedi Luadogas "Pyhäjärveh", yhtes toizeh sai piästä jallai. Tuohikirjas n:u 403 on tieduo karjalazien kylien eläjien velgoih nähte da on pieni karjalan kielen sanakirju. Tämän kirjazen kirjuttajannu pietäh veroloin keriäjiä Grigorii-nimellisty novgorodalastu, kudai eli XIV vuozisuan allus. Ku arbailu on oigei, ga sit Sikopohjan kyläl on jo vähimite seiččei sadua vuottu. "Sigolakša na Svinoi lahte" toven on ammuine karjalazien eländykohtu!
Suomelazien tutkijoin mieles, kuduat tutkittih Sikopohjua XIX vuozisuan lopus, kylä oli pravoslavnoin kul’tuuran keskuksennu. Kylän mualoil oli vahnu pravoslavnoi kalmužin, suaril oldih pravoslavnoi časounu da kellojallat. Kylän mualois on löytty kivikavven da hristianskoin aijan ezinehii. Se merkiččöy, ku nelli tuhattu vuottu da vie aijemba nämmil mualoil elettih da ruattih rahvas.
Tänäpäi pos’olkan alovehel suau nähtä vahnoi kivihizii suomenaigahizii alužimii. Yhtelläh vahnat kartat da dokumentat tovestetah tämän kahten muan rajal olijan vahnan eländykohtan histouriedu. Pitkän da vaigien taibalehen elänyh kylä on säilytännyh perindöt da uskolližuon.
Tovelline omanmuansuvaičus rodivuu silloi, konzu ristikanzu tiedäy da ellendäy, mittumal mual häi eläy, mittuine oli sen histourii. Sikopohjugi vuottau niilöi, ken rubieu ielleh tutkimah sen mennyzii aigoi.