Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Pidäy ellendiä, kannattua da suvaija toine tostu. 2
Nadežda Mičurova
Pidäy ellendiä, kannattua da suvaija toine tostu. 2
Livvi
New written Livvic
– Työ
mollembat oletto opastajat . Avvuttaugo se teijän elaijas ?
– Myö ruammo yhtes kohtas , koisgi olemmo ainos yhtes . Se toiči on jygiettävy , toiči himoittau erižegi olla .Sikse minä ellendän , konzu ukko lähtöy meččäh .Gu olemmo opastajat , minun mieles on kebjiembi ellendiä lapsii da toine tostu .Sanommo , konzu minä myöhä tulen školaspäi , ukko iče varustau ildazen , elostau lapsienke , pezöy heidy .Häi nägöy , gu minä olen väzynyh .Kai kodiruavot myö ruammo yhtes , avvutammo toine tostu .
– Jul’a , kui työ kazvatatto omii lapsii , mih harjaitatto ?
– Meil ukonke on eri mieldy lapsien kazvattamizes . Yksi čakkuau , toine kiittäy .Myö nevvommo lapsii kunnivoimah vahnembii , azumah tervehytty rahvahal , harjaitammo ruadoh .Jura konzu nägöy , kui tutto suomiu lundu , koppuau suuren labjan da juoksou hänele abuh .Nygöi myö ostimmo pienen labjazen hänele .Var’a da Jura ylen äijäl suvaijah žiivattoi .Yhtel buabal on kaži , toizel lehmy .Hyö ainos heijänke hälistäh .Jura avvuttau heiniä niittiä .Var’a enämbäl kodiruadolois avvuttau minuu : syömizien varustandas , pastamizes , astieloin pezendäs .Hänel on himo opastuo nieglomah da ombelemah .
– Ongo teil omii perehperindölöi ?
– On . Minä suvaičen lapsile varustua Roindupäivii .Konzu minä olin pieni , mostu ei olluh .Nygöi on äijy mahtuo sih niškoi .Lapsil se on suuri ilo .Van’a minul on hyvä mečästäi da kalastai .Ylen äijäl suvaiččou meččiä da hyvin tiedäy sie , onnuako , joga troppazen .Myö perehinneh kaiken kezän kävymmö meččäh gribah da marjah .Minägi ylen äijäl suvaičen meččiä .Ongittamah kävymmö yhtes .Harjaitammo sih omii lapsiigi .Var’al vie ei olluh ni vuottu , myö händy sygyzyl jo otimmo meččäh .A sit Jura rodivui .Häi kal’askas viruu dorogupieles , a myö suol vai garbaluo keriämmö .Meil on tavannu Sviižoin aigua kerätä garbaluo talvekse .Mennytvuon da tänävuon lapset jo iče meččiä myöte käveltih .Hyö jo tietäh , mittumii griboi suau kerätä , a mittumii ei .Lapset jo harjavunnuot ollah meččäh kävyndäh , ylen äijäl suvaijah sidä dieluo , ei pie puašittua .Parembi meččäh libo pihal lähtietäh migu telefonoinke istutah .Talvel myö yhtes luistelemmo , ajelemmo suksil , kezäl – järvele , meččäh libo kalah venehel .Jura da Var’a ylen äijäl suvaijah olla luonnon helmas .Nygöi hyö vuotetah kevätty , konzu roih hangi lammil , sit suau ongittua .Konzu tuatto lähtöy mečästämäh , lapset ylen äijäl händy vuotetah .Hänen tulduu on heil kyzymisty : Kedäbo tabai ?Mi se on ?Gu linnun tuonnou kodih , sit sidä tarkah kačotah , käil opitah , eibo varata .Jura jo on valmis menemäh kondiedu kuadamah .
– Jul’a , pagizettogo työ lapsienke karjalan kielel da ukonke keskenäh ?
– Pagizemmo . Enzimäi duumaičimmo , gu karjalan kieli meil on peittokielenny , ga lapset meijän kai ellendetäh .Min aigua hyö käydih Karjalan Kielen Kodih da kuultih , kui myö pagizemmo keskenäh .Et peitä nimidä .Harjaitammo heidy karjalan kieleh .Oli aigu , konzu Var’a nikui ei tahtonuh paista karjalakse .Minä hänele sellitin , gu buabo da muamo minunke sežo paistih karjalakse .Se on oma kieli .A nygöi Var’a sanou minule : "Mama , rubiemmogo karjalakse ?"Minä vie , konzu lapset pikoipikkarazet oldih , pajatin heile karjalazii uinotuspajoloi , luvin runozii .A Jura suvaiččou paista .Häi kai karjalazet sanat minun peräh sanou .Minul oli kummu , konzu lapset sanottih ven’akse virkehet da ližättih niilöih karjalazet sanat .Minä suupat valan torielkoih , a hyö kyzytäh : "Mama , a kannatestu daš ?"Died’oi kezäl pučispäi vielöi kuadoi , kaldai sen , a sie pučin ual oli hämähäkki .Sit Juragi kirguu : "Deduška , smotri hämähäkki !"Žiäli , gu nygöi uvves detsavus ei ole karjalan kieldy .
– Ongo jygei nuorel perehel eliä kyläs ?
– Onnuako , konzu rinnal ollah hyvät buabat da died’oit , ei ole . Hyö ylen äijäl avvutetah meidy .Minun muaman kodi on rinnal .Konzu midä pidänöy , soitan hänele , terväh tulou abuh .Minun ukon vahnembat pietäh lehmiä .Meil ainos on oma maido da ruahto .Kalua , lihua on da ouveššii sežo täydyy .Meččy syöttäy .Meil pluanois on nostua oma kodi .Sit voibi žiivattua pidiä da ogrodoi .
– Midä sinä nevvozit nuorile perehile ?
– Pidäy ellendiä , kannattua da suvaija toine tostu , omii lapsii . Minä duumaičen , gu lapset ollah piälimäzet meijän elaijas .Se pereh on vajai , kenel ei ole lastu .Erähät vallitah ruavon libo vällyön , a minul lapset da pereh ollah kullan kallehet .Minä ehtin ruadua dai muamannu olla .Lapset kuito iče kazvetah .Suurembi jo piendy kaččou , a pieni jo suuremban sobii pidäy .Hyö kahtei kižatah , kahtei kesken paistah , yhtes syvväh .Heil ei ole igävy olla kahtei .
Pidäy ellendiä, kannattua da suvaija toine tostu. 2
Livvi
New written Livvic