Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Anuksen muzeile – kuuzikymmen vuottu
Nadežda Mičurova
Anuksen muzeile – kuuzikymmen vuottu
Livvi
New written Livvic
Anuksenlinnas
onnuakko ei ole mostu paikkua , kus muga akkiloittas da piettäs arvos karjalan rahvahan perindölöi da kul’tuurua kui Anuksen liygiläzien muzeis .Sidä kodii , kus nygöi on muzei , anukselazet tässähgi sanotah Kutun kupčan taloikse .Tänävuon muzei täytti kuuzikymmen viizi vuottu .Nygözen muzein taloin Jegor Kuttujev nosti vuvvennu tuhat kaheksasadua seiččiekymmen kaksi , siegi eli hänen poigu Vasilii perehilleh .Jälles vallankumovustu kodi annettih valdivole .Anuksen muzei rubei ruadamah Kutun kupčan talois 30. pakkaskuudu tuhat yheksäsadua viizikymmen yheksä .Liygiläzien muzein avai da oli sen enzimäzenny johtajannu kodialovehentiedäi Nikolai Prilukin .Juuri Nikolai Grigorjevič rubei ajelemah Anuksen čupun kylii myöte da keriämäh vahnoi veššilöi uudeh muzeih niškoi .Ezmäi kai muzein eksponuatat oldih vai kahtes pienes perttizes .Aijan aloh Anuksen kanzalline muzei äijäl kazvoi .Tänäpäi sidä ei sua ni verrata endizeh : nygyaigaine , rikas da čoma .Irina Romanova , Anuksen kanzallizen muzein johtai .Myö tarkah säilytämmö liygiläzien kul’tuurua da perindölöi , sanelemmo niilöis rahvahale .Mulloi myö otimmo vastah läs kahtukymmendy seiččiedy tuhattu hengie .Se on ylen äijy paikallizele muzeile .L’udmila Tuttureva , muzein ruadai , ekskursieloin vedäi – Meijän muzeis työ voitto nähtä , kui elettih liygiläzet meijän mual ennevahnas da midä oli heis ymbäri .Kaikkiedah muzeis on viizi ainosruadajua zualua .Anuksen muzei kiinnittäy kui aiguzien mugai lapsien mieldy .Viijen vuvven aigua muzeis rodih uuzi nygyaigaine ozuttelu "Linnan formulu ".Se on ylen hyvä lapsih niškoi .Väliaigazet ozuttelut meile vaihtutah puaksuh .Nygöi mennäh Gu koit ruvettas pagizemah -ozuttelun varustanduruavot .Meijän linnas on äijy mostu kodii , kudamil on bohattu istourii .Ei jogahine linnas sidä tiijä .Rubiemmogi sanelemah tädä Kutun taloidu , sendäh gu täs kois enne oldih Anuksenlinnan laitokset : raikom , ruadoi škola , lapsien muuzikkuškola , kirjasto .Sit sanelemmo kupčoin Serebräkovan da Pucelovskoin kodiloi .Pucelovskoin kois enne oli linnan bol’ničču .Pucelovskoi avvutti istuttua Anuksenlinnan saduu .Häi oli mečänkaččojannu , ruadoi täs savus .Ylen äijän istutti puudu meijän linnasgi .Vie yksi kodi ei loitton linnan savuspäi , se Lapsien taidoškola .Konzutahto sie oli tulipaloobozu da tipogruafii , oligi meijän linnan lehten redaktsii .Joga vešil oma istourii .Anuksen kanzalline muzei on kohtu , kus eläy da säilyy Anuksen muan istourii .Kuvveskymmenes viijes vuvves enämbi tuhattu rahvastu toi muzeih omat vahnat vešit , kuduat nygöi ollah muzein fondis .Anuksen liygiläzien muzeis on ruokos vahnua harvinastu ristua , jumalan obrazua , vardoičusezinehty , ruadobrujua .Tiä on tundietun anukselazen muasterin Tatjana Rikkijevan kirjoindettuloin käzipaikoin , pyhkimien da podzoroin kolletsii .Anuksen muzein fondat ollah bohatat puuezinehil , tuohes , olles , kives , vaskes da ravvas luajittuloil vehkehil .Enimyölleh net ollah ezinehet , kydamii karjalazet käytettih jogapäiväzes elaijas : ruadobrujat , sovat da kaikenualazet čomendukset , kuduat sanellah rahvahan elaijas seiččementoizel-yheksäntoizel luguloil .L’udmila Tuttureva , Anuksen kanzallizen muzein ruadai , ekskursieloin vedäi : Meijän muzeis , myö aiven gu löyhkämmö , on mostu veššii , mittustu nikus enämbiä etto näe .Ylen on meile čoma samvuaru , kuduas on kaksi nenästy : yhteh puoleh samvuarua valettih vetty , toizeh – maiduo , sendäh gu anukselazet naizet suvaittih juvva čuajuu maijonke .Sit myö löyhkämmö meijän Anuksen žemčugoil .Ylen čoma on naizien uboru , kudamas tytöt miehele mendih da ser’gazet - liipoilinduzet .
Ollahgo čomat anukselazet luzikat , ylen ugožat .Enne niidy ylen äijäl ostettih , kai Aleksandr Svirskoin manasterih viettih meijän luzikkoi . Luzikku on azuttu muga , gu sidä suau riputtua astien reunale .Nengomua luzikkua ei lövvy nikus , vaigu meijän Anuksen muzeis .Konzu sanelemmo joga veššii , myö tiijämmö , ken sen andoi , kus se vešši eli , kai on kirjutettu .Ongo vahnua televiizorua meil , ruadivuo da telefonua .Nuoril on mieleh kaččuo enzimästy kompjuutorua , kudai oli Anukses .Nygöi myö sidägi ruammo , gu keriämmö veššilöi , kuduat oldih rahvahan elokses kahtendenkymmenen vuozisuan lopus .Muzeis suau nähtä vahnoi jen’goi da vehkehii , kudamii ostettih jarmankoin aigua : čuasut , čomat zirkalot , meibelit , bohatoin kukkaro , kus on kirjutettu kunne midä pidäy panna : hobju , kuldu da jen’gat .Tänäpäigi meijän muzeil on äijy dovariššua , kuduat tuvvah meile omii vahnoi veššilöi , ylen ihastummo sil .Ei muga ammui meile tuodih voinpieksettävy padaine da pionerskoi gornu .Kai muzein rudajat muga eletäh , ei lykätä nimidä .Nygöi meijän fondis on piäl kahtukymmendy yhty tuhattu kaikenjyttymiä ezinehty , kudamat ozutetah , kui elettih Anuksesв 1900-vuozisual , ei vai ennevahnas .
Muzei vuozi vuottu vai kehittyy da čomenou
Tänäpäi Anuksen liygiläzien muzei eläy da ruadau aijan mugah .Nygöi se on interaktiivine muzei .Tämä ruado sai azuo Interaktiivine istourii -projektan avul .Projektu pandih rattahile vuvvennu kaksi tuhattu kaheksatoiuzennu da sih yhtyi kuuzi muzeidu Suomes da Ven’alpäi .Anuksen liygiläzien muzein tilois ruadau kuvonduperti , Pakkazen rezidencii , ollah art-tilat .A vie muzein tyves jo kolmattu vuottu harjoittelou oma teatru .Tänävuon se sai nimen "Eloksen ratas " Vladimir Brendojevan runon mugah ."Eloksen ratas " on vie nuori , ga sen ohjuaju , Karjalan kunnivoittu kul’tuurualan ruadai Natajla Romanova , jo pani rattahile kolme spektaklii karjalan kielel . "Kylmil " on veres teatran ruado . Ei muga ammui sai panna kundoh da uvvistua muzein pihagi .Kehittämäh muzeis ymbäri olijua paikkua ruvettih pandemien aigua , konzu gostii ei suannuh ottua vastah muzein sydämes .Muzein ruadajat piätettih luadie moine kohtu pihas , kus vois pidiä erilazii opastuspidoloi da vastavuksii .Muga oli srojittu paviljon levonke .Sie voibi kižata stolakižoih , lugie da piirustua .Terväh muzein pihas roijah omat ogrodatgi .Tänävuon Anuksen kanzallizen muzein projektu "Karjalazet ogrodat " voitti prezidentan kul’tuurualgupanoloin fondan kilvas .– Oli meile mieles , gu muzein pihas rodies oma ogrodu . Ijän kaikenhäi Anuksen mual piettih ogrodoi .Myö tahtommo sanella rahvahal , midä kazvatettih meijän mual da kui muadu ruattih , ozuttua muanruadobrujii .Se programmu on perehih niškoi .Ezmäi roihes kuuzi vastavustu ekskursienvedäjänke , kudai sanelou midä on muzeis muanruattavua .Sitgi ičel suau ruadua muadu , kylviä , valella da kazavattua , sanelou L’udmila Tuttureva .
Pluanua da ruaduo tuliekse on äijy
Muzei jatkau kehittyö .Johtai Irina Vladimirovna Romanova ei peitä pluanoi tuliekse aigua : – Pluanua da toivomustu on äijy .Tahtommo suaja koin meijän varastoloih niškoi .Nygöi , pahakse mieldy , vešit ollah tilois , kudamat ei hyvin pätä ezinehien säilyttämizekse .Pluanois täkse vuvvekse on muzein kirjaston azuminegi .Moni vuottu tagaperin muzein enzimäine johtai Nikolai Prilukin kirjutti kirjazen tulijoile sugupolvile , kus sanoi nenga : "Hyvät omamualazet , anukselazet , akkiloikkua da luajikkua bohatembakse oma muzei .Keräkkiä sih hyvä musto mennyzis sugupolvis ".
Anuksen muzeile – kuuzikymmen vuottu
Livvi
New written Livvic
Libertsova, Valentina
Олонецкому музею – шестьдесят лет
Russian
–
-
-