Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Karjalua taratettih Tuuksel, Čalnas
Nadežda Mičurova
Karjalua taratettih Tuuksel, Čalnas
Livvi
New written Livvic
Vardoičen
omua kieldy
Vastavus "Vardoičen omua kieldy " oli pietty Tuuksen kyläkirjastos 19. tuhukuudu parahite Muamankielen päiviä vaste .Sen järjesti Tuuksen kul’tuurutaloi .Kirjastoh kerävyttih hierun eläjät da gost’at Anuksespäi .Vastavuksen aigua Tuuksen kirjaston johtai Ol’ga Jarmončik saneli Armas sanaine karjalaine -ozuttelus .Sih on kerätty karjalankielisty kniigua da kogomustu , kudamis voibi lugie Tuuksen hierun runoniekoin tevoksii .Sinnypiän musteltih Anastasija Digujevuagi .Tämä karjalaine naine rubei kirjuttamah runoloi jo täyzi-igäzenny ristikanzannu , konzu silmät heitettih näindän .Anastasija Ivanovna sogeni da rubei keksimäh runoloi omas eletys elaijas .Enzirunon häi kirjutti oman sizären nimipäiväkse .Sit aigasgi algavui hänen runoloin kirjuttamine .Myös äijy hyviä sanua oli sanottu L’ubov’ Tuttujevas .Tämä hyväsydämelline ristikanzu kaiken ijän ruadoi pienien lapsienke .Päivykois ruadajes L’ubov’ Mihailovna opasti lapsile muamankieldy .Hänen lapset opittih omua ozua On hengis kieli tuattoloin -lapsien runokilvas da roittih voittajikse .Anuksen kirjaston ruadajat Galina Fedulova da Tatjana Romanova lugiettih karjalankielizien runoniekoin runoloi .Rahvas hyväl mielel kuunneltih karjalastu paginua .Vardoičen omua kieldy -vastavuksen aigua Tuuksen kyläkirjastoh kerävyi hierun eläjii da gostii Anuksespäi .Karjalua taratettih Tuuksel , Čalnas selaine Kiuruine-joukko pajatti častuškoi da sydämellizii pajoloi muamankielel .Oli piätetty , gu nengomua vastavustu pidäy pidiä iellehpäigi .On vie kedä mustella da kenes sanella hierun eläjile , eihäi nareko sanota : "Kuni mustetah ristikanzua – häi eläy ".A Tuuksen hierun rahvas mustetah omii kuulužii omamualazii , kuduat äijän ruattih muamankielen kehittämizekse da säilyttämizekse .
Оman kielen meloudiet
Kalevalan päivän kynnyksel Čalnan kirjastos kuului karjalastu pajuo da čomua muuzikkua .Sie piettih Karjalan kielen meloudiet -pajoillačču , kudamale kučuttih Bes’odaine-pajojoukko .Kolme vuottu tagaperin pajojoukko täytti kolmekymmen vuottu , ga pandemien periä ei kaikin voidu nähtä uuttu pajoprogrammua .Sidä sai kuulta illačun aigua .Čalnan kyläkirjasto on moine paikku , kunne suvaijah kävvä vahnemban polven rahvas .Ičegi Bes’odaine-pajojoukon naizet ollah alallizii lugijoi omas kirjastos .Vastavuksen pidämizes sovittih Čalnan kirjaston ruadajan Jelena Varšutinanke .Rahvas mielihyväl kuunneltih karjalazii pajoloi , a erähät kai pajatettih yhtes "Bes’odazen " naizienke .
– Čalnan kirjaston laval myö pajatimmo enzimästy kerdua . Himoittas , gu rahvas kuultas omua kieldy da karjalazii pajoloi .Meijän joukos on naistu , kuduat allus algajen kävväh Bes’odaine-joukkoh da hyvin tietäh muamankieldy .Hyö kiännettih pajosanat karjalan kielespäi ven’akse , gu toizetgi rahvas ellendettäs , midä myö pajatammo .Meijän repertuaras on rahvahan sego Iivan L’ovkinan , Anna Kolmikan , Vladimir Brendojevan pajoloi .Myö ečimmö uuzii paikkoi , kus vois ezittyö da ozuttua omua iččie .Myö mielihyväl kävyzimmö Karjalan Kielen Kodih Vieljärveh da toizih kylih , kus eläy karjalastu da kuuluu karjalan kieli , sanou Emma Jolina , Bes’odaine-pajojoukon ohjuaju .
Bes’odaine-pajojoukko rodivui Viidanan kyläh vuvvennu 1991.Kylän pajattajii naizii keräi yhteh Galina Hanenko Viidanan kul’tuurutaloih ruadoh tulduu .Avukse pajattajil enzipäivil rodih Nikolai Dubalovan pajotekstoin kniigaine , kudaman erähäle repetitsiele toi Galina Grigorjevna .Soittajua sil aigua pajojoukol vie ei olluh .Galina Grigorjevna iče soitti fortepianol .Hosgi Galina Hanenko ei maltanuh paista karjalakse , ga ylen hyvin opasti pajattamah naizii .Kymmenen vuvven mendyy Galina Grigorjevna tuli ruadamah Čalnah , ga Bes’odainejoukko ei levinnyh .Tänäpäi sie pajattau yksitostu inehmisty Viidanas da Čalnaspäi .Johtau pajojoukkuo Karjalan arvostettu kul’tuurualan ruadai Emma Jolina , soittajannu on Sergei Kudr’ašov .Nämmis vuozis "Bes’odaine " on käynnyh läs nellähkymmeneh linnah da kyläh .Pajattajat ajeltih Ven’ua da Karjalua myöte , käydih Suomeh da Estounieh .Tänäpäigi pajojoukon piälimäzii ruadoloi on karjalan kielen da pajoperindölöin säilyttämine .
Karjalua taratettih Tuuksel, Čalnas
Livvi
New written Livvic