Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Aleksandr Bulkin. Kirja vara vellellä
Aleksandr Bulkin
Kirja vara vellellä
Karelian Proper
New written Tver
Kežänä
1895 nuoret šuomelazet tiedomiehet – folklorista Vihtori Alava (1870–1935) da lingvista Kusta Karjalainen (1971–1919) lähettih pitkäaigazeh tiedomatkah Tverin Karielah , kumbazen aigana hyö kerättih ylen šuuren runohuš - da šanaštomaterjualan (kačo kirjutukšen ših näh Oma Mua -lehen numeroissa 6, 8).
Miän aigah šuat šäilyttih Vihtori Alavan kirjat , kumbazie hiän työndi Tverin Karielašta Šuomeh hänen omahizilla da yštävillä .Ožan niistä kirjoista hiän työndi omalla yštävällä Kaarle Krohnalla (on kuulova šuomelane folklorista , Helsingin yliopiston professora , elännän vuuvet 1863–1933).
Yksi kirja on erinomane , vet že on kirjutettu tägäläzellä kielellä – tverinkarielakši .
Annamma teilä tämän kirjan luvettavakši .Kirjua šäilytetäh Šuomelazen Kirjallizuon Šeurašša .Žen piäšti ilmoih Pertti Virtaranta vuodena 1973 Kalevalaseuran vuosikirjašša .
(Herra dohtori Kaarle Krohn , Villniemi , Hamina ).
Tolmačušša , 17.08.1895.
Vara vel’l’i !
Myö konža tulima tänne Karjalah , emmä mahtannun "paissa " ni midä , ylen pahoin pagizima karjalakši .A nytten hot työnnämmä kirjat karjalakši .Šie vain , kukki velli , elä ossud’i , jeesli mie en maha kaikkie šanuo kohalleh täh kieleh , žentäh što tämä on kieli ylen ložie miula nytten .Mie pagizen , midä mahan .
Šielä omalla mualla duumaičima , što tiälä ollah šomat šijat : meččie äijä , gorazie äijä .A kun ajoma tänne , niin vain pelduo oli äijän , tažas’t’a muada äijän dai alavua muada .Emmä igäydynnyn : oli i Karjalua äijän .Karjalua vielä pagizemah opaštuma dai hyvä .Vain šidä äijäldi diivuoliečettih što myö emmä mahtannun paissa hormakši .(Tiälä ollah karjalat hormalla keššeššä , niin hyö kaikin mahetah iče hormakši ; jeesli ken vieraš tulov tänne da ei maha hormakši , niin že on diiva šuuri ). A myö kun väliän opaštuma karjalakši , niin že hyvä ; mäne kunne l’uubo .
Mie vet jo iellä kirjutin šiulaš , kuin mie olin šielä Ylöväzissä i Alovazissa .Nu nytten mie hot pagizen šežen kuin mie vielä iemmä uijin toizih volostiloih .Ostaškovašta mie konža läksin , niin ajoin čugunkua myöten enžistäin v’orst sorok .Šiidä mie otin hebozet i čurahutin horman kylistä läbi Zuabrovjan volostih ratki , 40:n virssan piäh .
Šielä mie popadiin ylen hyväh kyläh .Nedelin šielä i olin , šiidä uijin Voločkan linnah .A ei ollun miula aigua viibyö , duumaičin čäin Kusti milma vuottav .Läksin Tolmačuh päin .Osissin volostissa oli äijä karjalua , a šielä šanottih što heiläh ni virtä ni midä ei maheta .Prostoi oli rahvas i šielä , hyvä , a kun ei ollun midä ruadua , niin läksin s’ola Kozlovah .Šielä šain virtä i arvautukšie i kuda midä .Jo i piäzin Tolmačuh järelläh .Kusti velli tiälä istuv istuv , šanou što hänelläh äijän vielä ruaduo .Nu , mie šiidä Tolmačušša enämmäldi kyželemäh dai löyvin yhtä toista .Hyvä že hyvä .Kävin i kyläššä mudoannešša , a en šuanun ni midä .
Paistih šiidä što Tresnan rannašša (tästä kešk-yöh ) pidäs’ midä ni buit leydeä vielä vanhua modua i viržilöidä .Mie šiidä šinne i läksin .Mudoannen päivän šielä olin , kirjutin .Hyvä oli rahvaš .Iellä eglistä tulin järelläh tänne .Nyt vielä yksi nedeli mänöv tiälä rannašša , šiidä pidäv meilä uidie pois .On i aiga jo .Yön randah pidäv lähtie , šinne toizih Karjaloih .
Meilä tiälä on ollun vesma hyvä eländä .Tänne Tolmačuh tulen i mie kuin omah kyläh .Mie täššä iellä konža olin Tolmačušša , olin Kustilla fateralla ; niiže i nytten olen .Hiän on hyvä ristikanža , andav i miula fateran konža l’uubo ; eu spessiväne , rist , eu .Konža vielä ynnäh elämmä , niin meilä ylen on veššelä : päivän kaiken ruamma , a šiidä illalla gul’aičemma i laulamma .
S’olašša täššä rahvaš on hyvä .A šielä kylissä miula oli jygiembi .Nagolo tulet vierahize , nagolo kyžytäh šiulda moni kerdua kumbasta šie olet gubernia , edähäldä migo , krestjaningo olet poigie ali bajarin , kaikki šubi tahotah tiedeä .
Pagizet hyvin , nu , i rahvaš hyvät lietäh .– Karjalašša nagolo hyvä , a hormat ollah pattiet i ylen udalat i muanittua tahotah , kun et maha hiän kieleh . Žentäh mie i horman kylissä en viibynnyn , nagolo šiirričči proijin .Mie tädä Karjalua äijäldi šuvačen .Kaikin ollah kohalline rahvaš i keyhät i bohatat , bobulit i krestjaanit , niiže papit , opaštajat , starššinat , piisarit , ur’adnikat , stuaroštat , jamšikat i kaik šubi hyviä ollah ristikanžua .I papit , hot hormat ollah , karjalakši mahetah paissa .Riigineh i kävymmä pappilašša täššä Tolmačušša .Šielä on veššelä .
Veššelä on i naroda tiällä Karjalašša ; kizatah i lauletah i šoitetah .A žalka što ylen jo äijän lauletah hormakši .Starinnoit virret karjalazet jo unahetah ynnäh .Muissetah vielä kuda midä i karjalakši virtä , a nagolo jo enämmäldi hormakš lauletah .Virtä karjalas’t’a eu äijän .Yhteh rukah enämmän i lauletah kaikešša Karjalašša tiälä .Arvautukšie , šanomie i šuarnoja vielä mahetah niiže , dai puhua vielä toizet mahetah i iäneh itkie ; a iändä viržilöih ei miula voi šuaha kirjuttua , žentäh što vanhat iäneh i maheta kohalleh laulua .– Starinnoida modua muuda kuin näidä , en ole mie äijäldi i kyžellyn . Löyvät vielä sorokkoa i kuda midä vanhoin akoin sundukašta ; a vanha moda jo proidi .
Miula midä ollov kirjutettu virtä , arvautukšie , šuarnoja i kaikkie ynnäh 20 listua lizän ken ; šiidä vielä tiijuštukšie kuda midäi .Karjalan kylie olen tiijuštannun jogo kohašša , štobi lieniiz tägälän’e Karjala tunnettu i miän rannašša .Äijä on tiälä Karjalua , ääääijä .Hyvä !Hyvä že hyvä .
Kirja vara vellellä
Karelian Proper
New written Tver