Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Äijänäpiänä päiväni kisuau
Source:
Oma mua. № 13, 2026, p. 8
Valmisti Maikki Remšujeva
Äijänäpiänä päiväni kisuau
Karelian Proper
New written karelian
Äijäpäivä aina on kevyällä, šentäh šitä kevyän tulon pruasniekkana vietetäh kaikki ihmiset, ei yksistäh uškojat. Pruasniekkapäivä joka vuosi muuttuu, šitä miärätäh luonnon merkkijen mukah: täyvenkuun ta kevätpäiväntašavukšen mukah. Še lankieu aina pyhäkšipäiväkši, 4. šulakuuta – 8. oraškuuta väliseh aikah.
Šuuren päivän piäsimvolina ollah kaunehešti mualatut, moniväriset kananmunat. Ihmiset keitetäh niitä Äijäkšipäiväkši ta krassitah eri värilöih. Kananmuna on uuvven elämän simvoli, a šen ruškie väri merkiččöy, mitein Iisussa oman veren hinnalla anto ihmisillä elämän.
Yöllä lämmitetäh kiukaita ta paissetah kuliččoja, kukkoja ta piiraita, luajitah rahkašta pasha. Tavan mukah ennein luajittih kolme prosviirua, yksi pantih rukkih, toini otettih matkah, konša mäntih halkuo leikkuamah, kolmaš šyötih, palani annettih hevosella. Prosviirat pantih oprasojen tuakši.
Šana pasha tuli jevreijen pesah-šanašta, mi merkiččöy vapauttumista.
Äijänäpiänä rissityt ihmiset muissellah Pyhän Istorijan tärkeitä tapahtumie, kumpasien kunnivokši onki še pruasniekka.
Rahvahan viisahutta
Äijänäpiänä piäčkyniki pešyä ei luaji.
Äijäpäivä päivän nouštuo, Vieristä šilmien peštyö.
Äijänäpiänä päiväni nouššešša kisuau.
Kallis on jiäliččä Äijänäpiänä.
Äijänpäivän yöllä tuotih viesti Spuassun emolla, jotta Spuassu nousi.
Äijänpäivän yöllä käyväh häiriččömäššä toini toista. Hienuo ripakkuo on keralla, još ketänih löyvetäh makuamašša, poltetah ripakkuo nenän alla, jotta havaččuis. Äijänpäivän yöllä ei kellänä ole šijua, ei šua muata.
Tyttäret kuoppah ta pojat karšinah Äijähpäiväh šuate (Äijähpäiväh šuate ei käyty venčällä).
Äijäštäpäiväštä kakši netälie on ruajun veräjät kahallah.
Äijänäpiänä šyyvväh yhekšän kertua.
Äijänpäivän iltani šyyvväh aikaseh, jotta kešäruavot aikoih šuatais valmehekši.
Äijänäpiänä šyyvväh nakrista. Šiitä ei šyö čakat eikä kärpäset kešällä.
Äijäkšipäiväkši (tahi Petrukši) šuurella pešulla pirtti peššäh.