Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. “Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh!”
Nadežda Mičurova
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh!”
Livvi
New written Livvic
“Bes’odaine” pajatti yhtes omien dovarišoinke
Tänäpäi “Bes’odazes” pajattau yksitostu naistu. Ohjuau pajattajii Karjalan kul’tuurualan kunnivoittu ruadai Emma Jolina, soittau nerokas soittai, rahvahienvälizien kilvoin voittai Sergei Kudr’ašov.
Vuozipäivy on moine pruazniekku, konzu voibi kerätä kaikkii omii da dovariššoi yhteh. Bes’odaine-pajojoukol, liijoittelemattah voibi sanuo, nämis vuozis pajodovariššua on roinnuh äijy, i kaikin hyö vuorokkai nostih ezittymäh Čalnan kul’tuurutaloin lavale. Pruazniekkukonsertah yhtyttih Čalnan Solnečnije lučiki -muuzikkustuudien da Teremok-rahvahan muuzikkusoittimien orkestran lapset Priäžän piirin kanzallizes taidoškolaspäi, Garmonija-pajojoukko da Tol’ko tantsi i mi -tansijoukko paikallizes kul’tuurutaloispäi, rahvahalline S’amozerje ansambli D’essoilaspäi. Petroskoilpäi hyvittelemäh “Bes’odazen” pajattajii suurel avtoubusal tuli kaksi horua: ven’an pajon Pitaritsi-hora da rahvahalline Oma pajo -hora. Konsertu oli luajittu muga, gu oman pajon, muuzikku- libo tansinoumeran ližäkse joukot varustettih ezityksen yhtes “Bes’odazenke”.
– Minuh niškoi oli tärgei kerätä yhteh kollektiivat, kuduat ruatah Čalnas da kehitetäh karjalastu pajokul’tuurua. Laval yhtes meijänke ezityttih kui päivykoin da školan lapset, muga i vahnembat. Soittimien ansamblit, vokualu- da tansijoukot enimyölleh ruatah eriže toine toizes, a täs konsertas himoitti ozuttua, gu yhtes voibi luadie mieldykiinnittäi konsertunoumeru. “Bes’odazen” pajattajil kai ilokyynälet nostih silmih, konzu repetitsieloin aigah karjalazii pajoloi yhtes heijänke pajatettih lapset. Myö näimmö, mittumil hyväntahtozil silmil kačottih meihpäi konsertah tulluot, pajatettih yhtes meijänke da räškytettih käzii, sanou pajojoukon johtai Emma Jolina.
Uuttu pajuo liženöy
Čalnan kul’tuurutaloin lavalpäi kuului kui uuzii pajoloi, muga i pajoloi, kudamii “Bes’odaine” pajattau jo ammui. Karjalan rahvahan pajoloin ližäkse joukon repertuaras on äijy muuzikkumiehen Iivan L’ovkinan pajuo: “Vieras mieli”, “Istuu koiraine kivel”, “Ongo kaunis Karjala”, “Astui Nastoi”. Konsertan aigah net pajot kuuluttih uudeh luaduh. Čalnan kaikis pienimät päivykoin lapset Solnečnije lučiki -muuzikkustuudiespäi pajatettih Iivan L’ovkinan Duarju-kezriäjy-pajon da yhtel aigua soitettih soittimil, mil ylen äijäl kummastutti kaččojii.
Karjalan pajokul’tuuru ainos on kehittymäs. Jälgivuozinnu on roinnuh uuttu kirjuttajua, kuduat sepitetäh pajoloi omal kielel da “Bes’odaine” mielihyväl ottau niilöi pajatettavakse. Muga pruazniekkukonsertah niškoi Emma Jolina valličči uvven Aleksandr Saveljevan sanoih kirjutetun Kezä tulou-pajon.
– Meijän pajoloin joukos on pajo, kudaman meih niškoi luadi Irina Semakova. Se on Vladimir Brendojevan sanoih kirjutettu pajo “Tusku”. Minungi pajuo on – “Kevät” Aleksandr Saveljevan da “Ogoine” Natalja Antonovan sanoih kirjutetut, sanou Emma Jolina.
Pajattajat kerävyttih Viidanan kluubah “Bes’odaine” rodivui vuvvennu 1991, jälles Enzimästy karjalazien kerähmyö, kudai piettih Anuksenlinnas. Se kerähmö andoi rahvahale uskuo, uuttu vägie da himuo ruadamah muamankielen hyväkse. Sinny vuon Viidanan kluubah kerävyttih karjalazet pajattajat naizet. Keräi heidy yhteh silloi Viidanan kul’tuuruataloin johtai Galina Hanenko. Galina Grigorjevna hyvin tiezi, kui ruadua pajojoukkoloinke, gu sih aigah häi jo johti Tuomi-ansamblii, kudai pajatti suomen kielel. Jälles Galina Grigorjevna kirjutti Suguvastavundu-projektan, kudai kazvoi rahvahienvälizekse suomelas-ugrilazien rahvahien festivualikse. Idei luadie moine projektu rodivui juuri Bes’odaine-pajojoukos. Konzu Viidanan kluubu heitti ruandan, Bes’odaine-pajojoukko rubei harjoittelemah Čalnan kul’tuurutalois.
– “Bes’odazeh” Galina Grigorjevna kučui minuu vuvvennu 2010, gu minä auttazin nevvoloil silloi nuordu pajojoukon johtajua Anita Tadistu. Minä pajatin yhtes “Bes’odazen” naizienke da valličin heih niškoi pajoloi opastettavakse. Sit Anita perehinneh muutti Suomeh, da minä jäin pajojoukonke volont’ourakse. Vaste vuvvennu 2018 minä rodiimmos Bes’odaine-pajojoukon ohjuajakse, mustelou Emma Jolina.
Pajattajii ainos kučutah Pajatammo yhtes -festivualih D’essoilah. “Bes’odaine” yhtyi Rahvahienvälizeh pajopruazniekkah, kudai piettih Sordavalas da Anuksenlinnas. Paiči omua Karjalan tazavaldua pajojoukko oli Udmurties, Estounies, Suomes da Mordouvies.
Vastavummo gu omienke
Bes’odaine-pajojoukon harjaitukset mennäh kerran nedälis Čalnan kul’tuurutaloin Tuomi-etnokul’tuurukeskuksen tilois, kudaman ohjuajannu äijän vuottu oli Galina Hanenko. Joga vastavus pajattajih niškoi on gu vastavus omienke, kus voi paista, pajattua da viegi juvva magiedu čuajuu. Nygöi “Bes’odazes” pajattau yksitostu penzielolijua naistu. Endizis pajattajis joukkoh jäi vai Jevdokija Berezina, kudai kävyy pajattamah allus algajen.
– Minä algain pajattua lapsienke Viidanan päivykois. Opastin sie lapsii karjalan kieleh kaheksa vuottu. Pajatan ainos. Ezmäi Viidanal Galina Grigorjevnanke pajatin, a sit häi tuli tänne Čalnah i tiä pajatimmo yhtes. Endizis pajattajis yksi minä kävyn pajattamah. Enne meijän joukos oldih nuoret neičykkäzet, kuduat opastuttih linnas da vahnembat inehmizet. Viizitostu hengie silloi pajatti “Bes’odaine”. Konzu minä tulin, mustan pajatimmo “Kazvatti mami minuu”, rahvahan pajoloi pajatimmo, Brendojevan, L’ovkinan pajuo oli. Sit rahvas ken kunne lähtiettih, Viidanan kluubu salvattih. Muga myö Čalnah tulimmo pajattamah. Suuri passibo, gu Emma nygöi opastau meidy hyvin da čomasti pajattamah. Passibo suuri Galina Grigorjevnalgi, kudai zavodi meijänke ruadua da pajattua. Tervehytty heile da hyviä elaigua!
Pajo lähti syväimespäi
Pruazniekkukonsertan aigah kuului äijy hyviä da lämmiä sanua nimipäivyniekoile. Konsertu lopui yhtehizel pajol “Terveh, Karjal”! Karjalan kunnivoitun kul’tuurualan ruadajan L’ubov Nikitinan johtol. S’amozerje-pajojoukko, Oma pajo- da Pitaritsi-horat nostih Čalnan kul’tuurutaloin lavale, gu pajattua yhtes nimipäivyniekanke. Se vie kerran andoi varmuttu sih, gu karjalazel pajol on tulii aigu. Konsertan lopus “Bes’odazen” ohjuaju Emma Jolina kiitti kaikkii vuozipäivypruazniekkah tulluzii da omii pajattajii sanojen heile lämmät sanat:
– Hyvät ystävät! Passibo, gu olitto meijän pruazniekas da pajatitto yhtes meijänke. On ilomieli, konzu pajo lähtöy syväimespäi. Toivotan, gu “Bes’odazen” pajattajil ei sammu se pajoloin da oman kielen suvaičus. Anna se suvaičus siirdyy tulijoilegi sugupolvile! Rubiemmo pajattamah –rubiemmo elämäh!
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh!”
Livvi
New written Livvic
“Bes’odaine” pajatti yhtes omien dovarišoinke
Tänäpäi “Bes’odazes” pajattau yksitostu naistu. Ohjuau pajattajii Karjalan kul’tuurualan kunnivoittu ruadai Emma Jolina, soittau nerokas soittai, rahvahienvälizien kilvoin voittai Sergei Kudr’ašov.
Vuozipäivy on moine pruazniekku, konzu voibi kerätä kaikkii omii da dovariššoi yhteh. Bes’odaine-pajojoukol, liijoittelemattah voibi sanuo, nämis vuozis pajodovariššua on roinnuh äijy, i kaikin hyö vuorokkai nostih ezittymäh Čalnan kul’tuurutaloin lavale. Pruazniekkukonsertah yhtyttih Čalnan Solnečnije lučiki -muuzikkustuudien da Teremok-rahvahan muuzikkusoittimien orkestran lapset Priäžän piirin kanzallizes taidoškolaspäi, Garmonija-pajojoukko da Tol’ko tantsi i mi -tansijoukko paikallizes kul’tuurutaloispäi, rahvahalline S’amozerje ansambli D’essoilaspäi. Petroskoilpäi hyvittelemäh “Bes’odazen” pajattajii suurel avtoubusal tuli kaksi horua: ven’an pajon Pitaritsi-hora da rahvahalline Oma pajo -hora. Konsertu oli luajittu muga, gu oman pajon, muuzikku- libo tansinoumeran ližäkse joukot varustettih ezityksen yhtes “Bes’odazenke”.
– Minuh niškoi oli tärgei kerätä yhteh kollektiivat, kuduat ruatah Čalnas da kehitetäh karjalastu pajokul’tuurua. Laval yhtes meijänke ezityttih kui päivykoin da školan lapset, muga i vahnembat. Soittimien ansamblit, vokualu- da tansijoukot enimyölleh ruatah eriže toine toizes, a täs konsertas himoitti ozuttua, gu yhtes voibi luadie mieldykiinnittäi konsertunoumeru. “Bes’odazen” pajattajil kai ilokyynälet nostih silmih, konzu repetitsieloin aigah karjalazii pajoloi yhtes heijänke pajatettih lapset. Myö näimmö, mittumil hyväntahtozil silmil kačottih meihpäi konsertah tulluot, pajatettih yhtes meijänke da räškytettih käzii, sanou pajojoukon johtai Emma Jolina.
Uuttu pajuo liženöy
Čalnan kul’tuurutaloin lavalpäi kuului kui uuzii pajoloi, muga i pajoloi, kudamii “Bes’odaine” pajattau jo ammui. Karjalan rahvahan pajoloin ližäkse joukon repertuaras on äijy muuzikkumiehen Iivan L’ovkinan pajuo: “Vieras mieli”, “Istuu koiraine kivel”, “Ongo kaunis Karjala”, “Astui Nastoi”. Konsertan aigah net pajot kuuluttih uudeh luaduh. Čalnan kaikis pienimät päivykoin lapset Solnečnije lučiki -muuzikkustuudiespäi pajatettih Iivan L’ovkinan Duarju-kezriäjy-pajon da yhtel aigua soitettih soittimil, mil ylen äijäl kummastutti kaččojii.
Karjalan pajokul’tuuru ainos on kehittymäs. Jälgivuozinnu on roinnuh uuttu kirjuttajua, kuduat sepitetäh pajoloi omal kielel da “Bes’odaine” mielihyväl ottau niilöi pajatettavakse. Muga pruazniekkukonsertah niškoi Emma Jolina valličči uvven Aleksandr Saveljevan sanoih kirjutetun Kezä tulou-pajon.
– Meijän pajoloin joukos on pajo, kudaman meih niškoi luadi Irina Semakova. Se on Vladimir Brendojevan sanoih kirjutettu pajo “Tusku”. Minungi pajuo on – “Kevät” Aleksandr Saveljevan da “Ogoine” Natalja Antonovan sanoih kirjutetut, sanou Emma Jolina.
Pajattajat kerävyttih Viidanan kluubah “Bes’odaine” rodivui vuvvennu 1991, jälles Enzimästy karjalazien kerähmyö, kudai piettih Anuksenlinnas. Se kerähmö andoi rahvahale uskuo, uuttu vägie da himuo ruadamah muamankielen hyväkse. Sinny vuon Viidanan kluubah kerävyttih karjalazet pajattajat naizet. Keräi heidy yhteh silloi Viidanan kul’tuuruataloin johtai Galina Hanenko. Galina Grigorjevna hyvin tiezi, kui ruadua pajojoukkoloinke, gu sih aigah häi jo johti Tuomi-ansamblii, kudai pajatti suomen kielel. Jälles Galina Grigorjevna kirjutti Suguvastavundu-projektan, kudai kazvoi rahvahienvälizekse suomelas-ugrilazien rahvahien festivualikse. Idei luadie moine projektu rodivui juuri Bes’odaine-pajojoukos. Konzu Viidanan kluubu heitti ruandan, Bes’odaine-pajojoukko rubei harjoittelemah Čalnan kul’tuurutalois.
– “Bes’odazeh” Galina Grigorjevna kučui minuu vuvvennu 2010, gu minä auttazin nevvoloil silloi nuordu pajojoukon johtajua Anita Tadistu. Minä pajatin yhtes “Bes’odazen” naizienke da valličin heih niškoi pajoloi opastettavakse. Sit Anita perehinneh muutti Suomeh, da minä jäin pajojoukonke volont’ourakse. Vaste vuvvennu 2018 minä rodiimmos Bes’odaine-pajojoukon ohjuajakse, mustelou Emma Jolina.
Pajattajii ainos kučutah Pajatammo yhtes -festivualih D’essoilah. “Bes’odaine” yhtyi Rahvahienvälizeh pajopruazniekkah, kudai piettih Sordavalas da Anuksenlinnas. Paiči omua Karjalan tazavaldua pajojoukko oli Udmurties, Estounies, Suomes da Mordouvies.
Vastavummo gu omienke
Bes’odaine-pajojoukon harjaitukset mennäh kerran nedälis Čalnan kul’tuurutaloin Tuomi-etnokul’tuurukeskuksen tilois, kudaman ohjuajannu äijän vuottu oli Galina Hanenko. Joga vastavus pajattajih niškoi on gu vastavus omienke, kus voi paista, pajattua da viegi juvva magiedu čuajuu. Nygöi “Bes’odazes” pajattau yksitostu penzielolijua naistu. Endizis pajattajis joukkoh jäi vai Jevdokija Berezina, kudai kävyy pajattamah allus algajen.
– Minä algain pajattua lapsienke Viidanan päivykois. Opastin sie lapsii karjalan kieleh kaheksa vuottu. Pajatan ainos. Ezmäi Viidanal Galina Grigorjevnanke pajatin, a sit häi tuli tänne Čalnah i tiä pajatimmo yhtes. Endizis pajattajis yksi minä kävyn pajattamah. Enne meijän joukos oldih nuoret neičykkäzet, kuduat opastuttih linnas da vahnembat inehmizet. Viizitostu hengie silloi pajatti “Bes’odaine”. Konzu minä tulin, mustan pajatimmo “Kazvatti mami minuu”, rahvahan pajoloi pajatimmo, Brendojevan, L’ovkinan pajuo oli. Sit rahvas ken kunne lähtiettih, Viidanan kluubu salvattih. Muga myö Čalnah tulimmo pajattamah. Suuri passibo, gu Emma nygöi opastau meidy hyvin da čomasti pajattamah. Passibo suuri Galina Grigorjevnalgi, kudai zavodi meijänke ruadua da pajattua. Tervehytty heile da hyviä elaigua!
Pajo lähti syväimespäi
Pruazniekkukonsertan aigah kuului äijy hyviä da lämmiä sanua nimipäivyniekoile. Konsertu lopui yhtehizel pajol “Terveh, Karjal”! Karjalan kunnivoitun kul’tuurualan ruadajan L’ubov Nikitinan johtol. S’amozerje-pajojoukko, Oma pajo- da Pitaritsi-horat nostih Čalnan kul’tuurutaloin lavale, gu pajattua yhtes nimipäivyniekanke. Se vie kerran andoi varmuttu sih, gu karjalazel pajol on tulii aigu. Konsertan lopus “Bes’odazen” ohjuaju Emma Jolina kiitti kaikkii vuozipäivypruazniekkah tulluzii da omii pajattajii sanojen heile lämmät sanat:
– Hyvät ystävät! Passibo, gu olitto meijän pruazniekas da pajatitto yhtes meijänke. On ilomieli, konzu pajo lähtöy syväimespäi. Toivotan, gu “Bes’odazen” pajattajil ei sammu se pajoloin da oman kielen suvaičus. Anna se suvaičus siirdyy tulijoilegi sugupolvile! Rubiemmo pajattamah –rubiemmo elämäh!
Tänäpäi “Bes’odazes” pajattau yksitostu naistu. Ohjuau pajattajii Karjalan kul’tuurualan kunnivoittu ruadai Emma Jolina, soittau nerokas soittai, rahvahienvälizien kilvoin voittai Sergei Kudr’ašov.
Vuozipäivy on moine pruazniekku, konzu voibi kerätä kaikkii omii da dovariššoi yhteh. Bes’odaine-pajojoukol, liijoittelemattah voibi sanuo, nämis vuozis pajodovariššua on roinnuh äijy, i kaikin hyö vuorokkai nostih ezittymäh Čalnan kul’tuurutaloin lavale. Pruazniekkukonsertah yhtyttih Čalnan Solnečnije lučiki -muuzikkustuudien da Teremok-rahvahan muuzikkusoittimien orkestran lapset Priäžän piirin kanzallizes taidoškolaspäi, Garmonija-pajojoukko da Tol’ko tantsi i mi -tansijoukko paikallizes kul’tuurutaloispäi, rahvahalline S’amozerje ansambli D’essoilaspäi. Petroskoilpäi hyvittelemäh “Bes’odazen” pajattajii suurel avtoubusal tuli kaksi horua: ven’an pajon Pitaritsi-hora da rahvahalline Oma pajo -hora. Konsertu oli luajittu muga, gu oman pajon, muuzikku- libo tansinoumeran ližäkse joukot varustettih ezityksen yhtes “Bes’odazenke”.
– Minuh niškoi oli tärgei kerätä yhteh kollektiivat, kuduat ruatah Čalnas da kehitetäh karjalastu pajokul’tuurua. Laval yhtes meijänke ezityttih kui päivykoin da školan lapset, muga i vahnembat. Soittimien ansamblit, vokualu- da tansijoukot enimyölleh ruatah eriže toine toizes, a täs konsertas himoitti ozuttua, gu yhtes voibi luadie mieldykiinnittäi konsertunoumeru. “Bes’odazen” pajattajil kai ilokyynälet nostih silmih, konzu repetitsieloin aigah karjalazii pajoloi yhtes heijänke pajatettih lapset. Myö näimmö, mittumil hyväntahtozil silmil kačottih meihpäi konsertah tulluot, pajatettih yhtes meijänke da räškytettih käzii, sanou pajojoukon johtai Emma Jolina.
Uuttu pajuo liženöy
Čalnan kul’tuurutaloin lavalpäi kuului kui uuzii pajoloi, muga i pajoloi, kudamii “Bes’odaine” pajattau jo ammui. Karjalan rahvahan pajoloin ližäkse joukon repertuaras on äijy muuzikkumiehen Iivan L’ovkinan pajuo: “Vieras mieli”, “Istuu koiraine kivel”, “Ongo kaunis Karjala”, “Astui Nastoi”. Konsertan aigah net pajot kuuluttih uudeh luaduh. Čalnan kaikis pienimät päivykoin lapset Solnečnije lučiki -muuzikkustuudiespäi pajatettih Iivan L’ovkinan Duarju-kezriäjy-pajon da yhtel aigua soitettih soittimil, mil ylen äijäl kummastutti kaččojii.
Karjalan pajokul’tuuru ainos on kehittymäs. Jälgivuozinnu on roinnuh uuttu kirjuttajua, kuduat sepitetäh pajoloi omal kielel da “Bes’odaine” mielihyväl ottau niilöi pajatettavakse. Muga pruazniekkukonsertah niškoi Emma Jolina valličči uvven Aleksandr Saveljevan sanoih kirjutetun Kezä tulou-pajon.
– Meijän pajoloin joukos on pajo, kudaman meih niškoi luadi Irina Semakova. Se on Vladimir Brendojevan sanoih kirjutettu pajo “Tusku”. Minungi pajuo on – “Kevät” Aleksandr Saveljevan da “Ogoine” Natalja Antonovan sanoih kirjutetut, sanou Emma Jolina.
Pajattajat kerävyttih Viidanan kluubah “Bes’odaine” rodivui vuvvennu 1991, jälles Enzimästy karjalazien kerähmyö, kudai piettih Anuksenlinnas. Se kerähmö andoi rahvahale uskuo, uuttu vägie da himuo ruadamah muamankielen hyväkse. Sinny vuon Viidanan kluubah kerävyttih karjalazet pajattajat naizet. Keräi heidy yhteh silloi Viidanan kul’tuuruataloin johtai Galina Hanenko. Galina Grigorjevna hyvin tiezi, kui ruadua pajojoukkoloinke, gu sih aigah häi jo johti Tuomi-ansamblii, kudai pajatti suomen kielel. Jälles Galina Grigorjevna kirjutti Suguvastavundu-projektan, kudai kazvoi rahvahienvälizekse suomelas-ugrilazien rahvahien festivualikse. Idei luadie moine projektu rodivui juuri Bes’odaine-pajojoukos. Konzu Viidanan kluubu heitti ruandan, Bes’odaine-pajojoukko rubei harjoittelemah Čalnan kul’tuurutalois.
– “Bes’odazeh” Galina Grigorjevna kučui minuu vuvvennu 2010, gu minä auttazin nevvoloil silloi nuordu pajojoukon johtajua Anita Tadistu. Minä pajatin yhtes “Bes’odazen” naizienke da valličin heih niškoi pajoloi opastettavakse. Sit Anita perehinneh muutti Suomeh, da minä jäin pajojoukonke volont’ourakse. Vaste vuvvennu 2018 minä rodiimmos Bes’odaine-pajojoukon ohjuajakse, mustelou Emma Jolina.
Pajattajii ainos kučutah Pajatammo yhtes -festivualih D’essoilah. “Bes’odaine” yhtyi Rahvahienvälizeh pajopruazniekkah, kudai piettih Sordavalas da Anuksenlinnas. Paiči omua Karjalan tazavaldua pajojoukko oli Udmurties, Estounies, Suomes da Mordouvies.
Vastavummo gu omienke
Bes’odaine-pajojoukon harjaitukset mennäh kerran nedälis Čalnan kul’tuurutaloin Tuomi-etnokul’tuurukeskuksen tilois, kudaman ohjuajannu äijän vuottu oli Galina Hanenko. Joga vastavus pajattajih niškoi on gu vastavus omienke, kus voi paista, pajattua da viegi juvva magiedu čuajuu. Nygöi “Bes’odazes” pajattau yksitostu penzielolijua naistu. Endizis pajattajis joukkoh jäi vai Jevdokija Berezina, kudai kävyy pajattamah allus algajen.
– Minä algain pajattua lapsienke Viidanan päivykois. Opastin sie lapsii karjalan kieleh kaheksa vuottu. Pajatan ainos. Ezmäi Viidanal Galina Grigorjevnanke pajatin, a sit häi tuli tänne Čalnah i tiä pajatimmo yhtes. Endizis pajattajis yksi minä kävyn pajattamah. Enne meijän joukos oldih nuoret neičykkäzet, kuduat opastuttih linnas da vahnembat inehmizet. Viizitostu hengie silloi pajatti “Bes’odaine”. Konzu minä tulin, mustan pajatimmo “Kazvatti mami minuu”, rahvahan pajoloi pajatimmo, Brendojevan, L’ovkinan pajuo oli. Sit rahvas ken kunne lähtiettih, Viidanan kluubu salvattih. Muga myö Čalnah tulimmo pajattamah. Suuri passibo, gu Emma nygöi opastau meidy hyvin da čomasti pajattamah. Passibo suuri Galina Grigorjevnalgi, kudai zavodi meijänke ruadua da pajattua. Tervehytty heile da hyviä elaigua!
Pajo lähti syväimespäi
Pruazniekkukonsertan aigah kuului äijy hyviä da lämmiä sanua nimipäivyniekoile. Konsertu lopui yhtehizel pajol “Terveh, Karjal”! Karjalan kunnivoitun kul’tuurualan ruadajan L’ubov Nikitinan johtol. S’amozerje-pajojoukko, Oma pajo- da Pitaritsi-horat nostih Čalnan kul’tuurutaloin lavale, gu pajattua yhtes nimipäivyniekanke. Se vie kerran andoi varmuttu sih, gu karjalazel pajol on tulii aigu. Konsertan lopus “Bes’odazen” ohjuaju Emma Jolina kiitti kaikkii vuozipäivypruazniekkah tulluzii da omii pajattajii sanojen heile lämmät sanat:
– Hyvät ystävät! Passibo, gu olitto meijän pruazniekas da pajatitto yhtes meijänke. On ilomieli, konzu pajo lähtöy syväimespäi. Toivotan, gu “Bes’odazen” pajattajil ei sammu se pajoloin da oman kielen suvaičus. Anna se suvaičus siirdyy tulijoilegi sugupolvile! Rubiemmo pajattamah –rubiemmo elämäh!