Error:
Недостаточно прав на выполнение этой операции
Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Elina Potapova. “Järven randu”: Veškelykses kehitetäh karjalazien kul’tuurua da kieldy
Elina Potapova
“Järven randu”: Veškelykses kehitetäh karjalazien kul’tuurua da kieldy
Livvi
New written Livvic
Veškelyksen Oma
tulehmo -liitto pani rattahile Järven randu -projektan .Sen mugah pietäh karjalan kielen kursiloi da azetetah kyläh tiedolavvat .
Oma tulehmo - liiton Järven randu -projektu voitti Karjalan piämiehen grantan da sai 871 646 rubl’ua .Projektu on suunnattu karjalazien kul’tuuran kehittämizeh , säilyttämizeh da elavuttamizeh .
Liygii Veškel'čoile
Järven randu -projektan mugah Veškelyksen entokul’tuurizen keskuksen tyves jo ruvettih pidämäh karjalan kielen livvin murdehen algu - da jatkokursiloi .Kirjuttamah , lugemah da pagizemah omal kielel paikallizii eläjii opastau Veškelyksen školan karjalan kielen opastai Oksana Serebr’annikova .
Kursit pietäh kerran nedälis sulakuun 30. päivässäh 2022.Nygöi karjalan kielen kursilois opastuu 15 hengie .Niilöin joukos on niilöigi , ket vaste vai ruvettih opastumah livvin murdeheh , sanommo , Natalja Tsajuk , kudai vuozi tagaperin tuli elämäh Veškelykseh Moskovaspäi .
Joga vuottu karjalan kielen opastujat yhtytäh Veškelykses piettyh Kummua-sanot - teatrufestivualih da ozutetah iččeh luajittu spektakli karjalan kielel .Festivuali omistetah Muamankielen päiväle , kudai on tuhukuun 21. päivänny .Mulloi festivualih niškoi veškel’čat kiännettih karjalakse da ozutettih Avtoubussu-pjessu .
Karjalan kielen kursiloi Veškelys-etnokul’tuurizes keskuksespietäh vuvves 2015.Silloi karjalan kielen kursit järjestettih Lapsien päivykoin kazvattajile .Ga kursiloih pyrrittihes toizetgi rahvas .Sit aijas Veškelyksen etnokul’tuurizes keskukses kursiloi pietäh joga vuottu .
– Kursiloin loppupivos annammo opastujile tovestukset . Rahvas ainos puašitetah pidiä kursiloi tuliel vuongi , saneli Oma tulehmo -liiton piälikkö Irina Pogrebovskaja .
Tieduo kylän nähte karjalakse
Järven randu - projektan hantuzis valmistetah da azetetah 103 nimilaudua karjalan da ven’an kielel , suuri tiedolaudu , kuduas rodieu kylän kartu da histouriedu da vie yheksä nimilaudua , kudualoih kirjutetah vahnoin huutoroin nimet .
– Veškelykseh kuuluu yheksä huutorua , kudualois on kaksitostu pihua . Sanommo , Vuaččil-huutorah kuuluu Goristaja-piha , Padagjan huutorah – Škol’naja - da Lesnaja-pihat , ližiäy Irina Bogrebovskaja .
Suures tiedolavvas roitah Veškelyksen merkipaikat , sanommo , velleskalmu , časounu , Sorokinan taloi , kumardusristu .Kartal suau nähtä , mittuzet kylät kuulutah Veškelyksen kyläkundah .
Se tiedolaudu karjalan da ven’an kielel azetetah etnokul’tuurizen keskuksen pihah lavan rinnale .Nimilavvat da tiedolaudu kačotah azettua oraskuus-kezäkuus .Karjalakse nimet kiändäy Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan tyves ruadai sanastokomissii .Järven randu -projektu todevutetah pakkaskuun 1. päiväs algajen kezäkuun 30. päivässäh 2022.
Karjalan kielen kursiloin opastujat sanotah omii mielii .
Galina Juppijeva , Oma tulehmo -liittoh yhtynyh , Veškelyksen Veteruanoin nevvoston paginanvedäi :
– Kävyn kursiloih jo tostu vuottu .Olen rodužin Veškelyksespäi , kui minun vahnembatgi .Enne perehes kaikin paistih karjalakse , ičegi pagizin karjalakse enne lapsien päivykodih lähtendiä .Tulin kursiloih , ku opastuo oigieh kirjuttamah karjalakse dai lugemah karjalankielizii julgavoloi .Sanommo , minun muamo helpoh lugou Oma Mua -lehtie , minul on vie vaigiettavu .Kois opin paista karjalakse ukonke .
Marina Borovkova , Veškelyksen lapsienpäivykoin kazvattai :
– Opastun karjalua kursilois jo nellätty vuottu .Olen rodivunnuh Veškelykseh , siepäi ollah rodužin minun ezi-ižät .Minä hyvin ellendän karjalua , ga minul ei tävvy sanastuo .Omas perehes niken ei pagize karjalakse , ga vahnembat maltetah omua kieldy .Minä opastan karjalua päivykoin lapsile .
V’ačeslav Sauta , Ignoilan voimolan ruadai :
– Rubein käymäh kursiloih mennyt vuon .Nygöi maltan lugie karjalakse da kiännän tekstoi sanakniigan avul .On mieldy myö opastuo karjalah , en tahtos , ku karjalazien ilmanigäine kul’tuuru hävies .Minul on segajuurii , muamo on Oniegantagazen čupun karjalaine , buabo tuatan puoles on rodužin Roikonkoskelpäi , died’oin pereh sanottih kulakoikse da työnnettih Zaporožjespäi Karjalah .Iče olen rodivunnuh Suojärveh .Tahton paista karjalakse oman perehenke da mučoin vahnembienke , kuduat ollah karjalazet .
Viktorija Padačeva , Veškelyksen poštu-ozaston piälikkö :
– Opastun karjalua enzimästy vuottu .Rubein opastumah kieldy sendäh , ku elän Karjalas , olen rodivunnuh Veškelykseh .Minun tuatto on umbikarjalaine Padaniekan kyläspäi , enne školua häi maltoi vaiku karjalakse .Minulgi himoittas maltua paista omal muamankielel .
“Järven randu”: Veškelykses kehitetäh karjalazien kul’tuurua da kieldy
Livvi
New written Livvic
–
–
–
–
Серебрянникова Оксана Николаевна
"Озерный берег": в Вешкелице развивают культуру и язык карелов
Russian
-
-
-
-