Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Elina Potapova. Juurettah ni kargei heinäine ei kazva
Elina Potapova
Juurettah ni kargei heinäine ei kazva
Livvi
New written Livvic
Anatolii Jefimov on
rodivunnuh Anuksen piirin Alavozen kyläh .Mies jo äijän vuottu pidäy Anuksen piiris fermua , kus kazvatetah kartohkua .Joudoaigua Anatolii Petrovič tutkiu omua suguu : eččiy tiedoloi metriekkukniigois da keriäy mustelmii omahizis .Anatolii on rodivunnuh Alavozen kyläh P’otr Iljič da Vera Jakovlevna Jefimovien pereheh vuvvennu 1958.Viijen vuvven peräs pereheh rodivuigi pienembi Nikolai-velli .
Anatolien tuatto , P’otr Jefimov , rodivui Vahjärveh vuvvennu 1930.Sie häi loppi školan – kolme kluassua da lähti armieh .Armiespäi tulduu häi rubei elämäh Alavozes , kus tuttavui tulieh mučoih – Vera Trifonovah .Vuozinnu 1960 molodoit nostettih Alavozeh oma kodi , kudai seizou nygöigi .
P’otr Jefi movan perehes oli viizi lastu , elettih köyhäh .P’otran Ilja-tuatto aijoi kuoli , sendäh hänen Jevdokija-mučoi kazvatti lapsii yksinäh .
– Talvel koispäi nikunne ei lähtietty , sendäh ku perehes oldih ainavot kuatančat . Ku muamo lähti kunnelienne , dostaliloil pidi olla kois .Tuatto musteli , ku zuaharii kois häi nägi vaiku suurien pruazniekoin aigua .Okkupatsien aigua n’amuloi toiči annettihgi suomelazet .Muaman pereh lähti evakkoh Arhangel’skan alovehele , sanelou Anatolii Jefimov .Nuorete P’otr azetti linnoinvälizii sähköliinielöi .Ruado oli ylen jygei , talvel pidi ruadua vyössäh lumes dai vies , elettih-häi mečäs huonos kodazes .Sentäh mies puaksuh oli voimattomannu , sit häi lähti traktoristan leibih sovhouzah .Palku ei olluh suuri .P’otr Iljič maltoi punuo tuohes da 1970-vuozinnu rubei elavuttamah sidä neruo Anuksen čupul .
– Tuatto kogo lapsusaijan käveli virzulois , rubei mustoittamah tehnolougiedu . Sit tiijustettih Anuksen Kanzallizes muzeis da kučuttih tuattua pidämäh tuohes punomizen kursoi , mustelou Anatolii .Anatolien muamo , Vera Jakovlevna , rodivui Trifonovien pereheh Tuuloksen kyläh .Naine ruadoi sovanpezijänny lapsienpäivykois .Perehes piettih lehmiä , poččiloi da lambahii .
Buabo opasti karjalah
Kezäl Anatolii eli kaksi-kolme nedälii Jevdokija-buaban luo Vahjärves , kus naine eli alalleh .Jevdokij a-buabo rodivui vuvvennu 1901 da eli läs 90 vuvven igässäh .Buabo yksin eli Vahjärves 1980-vuozissah , sit häi lähti elämäh Alavozeh omien lapsien
luo .Vahjärves eläjes naine joga päivä kävyi kalah .
– Konzu kävyin Jevdokija buaballuo , elimmö pahas pienes kodazes nelli metrii piduhuttu da kolme metrii levevytty . Tuatto sanoi , ku vahnu kodi sordui kovah viehkurih .Suuren taloin sijah tuatto oman vellenke nostettih buabale kodine , sanelou Anatolii Petrovič .
Jevdokija-buabo ei maltanuh ven’akse niyhty sanua , Anatolii-häi ei paissuh karjalakse .Kezäs , toizen buaban hyvyös , Anatolii opastui omah kieleh .Nygöi mies hyvin ellendäy karjalazien paginua , ga hänel on vaigiettavu paista .
– Vuvvennu 1976 piäzin opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh . Ylen hyvin mustan , konzu ajoin avtoubusal Alavozeh Petroskoilpäi , ezmäi kaikin paistih ven’akse .A Kotkatjärves siiriči ajeltuu rahvas ruvettih pagizemah livvikse , muhizou Anatolii .
Sugupuudu valmistajes
Ammattii myöte Anatolii on inžinieru-rakendai , 1990 luvul häi rodih fermerakse da osti muapalan Anuksen piiris .Kodii nostajes mies tiezi , ku enne täs paikas oli Mägyryččy-kylä .Nygöi kylän endizel paikal on se tämä taloidu .
Anatolii on kiinnostunuh oman rovun histourieh da eččiy tieduo metriekkukniigois da fotoarhiivois .Äijän tieduo mies suau internetas .
– Panen diivua , ku on säilytetty muga äijy metriekkukniigua , huolimattah sih , ku voinan aigua äijät dokumentat palettih . Enne kai kirjutukset oldih ruokos kirikös , sanelou Anatolii Jefi mov .Mulloi Anatolii perusti Vahjärvele omistetun Vkontakte-joukon .Nygöi sih kuuluu 44 hengie , enimite Vahjärveläzien lapsii .
– Rubein tutkimah omua suguu da ellendin , ku pagizuttua jo ei ole kedä . К-joukon tavoittehennu on kerätä ei vaiku Vahjärven kylän , ga Vahjärveh kuulunuzien pienembien kylien histouriedu .
Enne Vahjärveh kuului läs kaheksua kyliä .Minul himoittau , ku Vahjärves tiettäs jälgeläzetgi .Sijoitin Vagvozero-Vkontakte-joukkoh omat materjualat da fotokuvat , sanelou Anatolii Jefimov .
Anatolii sai tieduo , ku hänen ezi-ižät elettih Vahjärves jo 1800-luvun allus algajen .Enne Vahjärves oli läs kolmiekymmendy taloidu .Jefimovien rodu oli ylen suuri , perehis oli äijy lastu .Kartoin avul Anatolii luadi Vahjärven kylän pluanan da kirjutti , kenen pereh kuduas talois eli .Ga paikkua , kus seizoi Jefimovien suvun kodi , niken ei tiedänyh .
Läs kahtukymmendy vuottu tagaperin Anatolii ajeli Vahjärveh oman vahnemban tyttärenke .Silloi buaban kodi vie seizoi , nygöi koin sijas on korgiedu heiniä .Vahnin taloi Vahjärves , kudai seizou nygöigi , on Anatolien sevoittaren taloi , kudual on piäl sadua vuottu .Taloil ei ole nimittustu čomendustu oččuseinäs , se seizou alguperäzenny ilmai restavratsiedu .Kezäl Vahjärveh vie kävväh duaččuniekat .Paiči Vah-järven omahizii , Tuulokses Anatolii eččiy tieduo Trifonovien perehes .
Anatolii Petrovič on monipuoline ristitty .Joudoaijal paiči sugututkimustu häi tutkiu geštal’tpsiholougiedu da neirolingvistiekkua .On miehel himuo opastuo fotokuvuajan neroh .
Juurettah ni kargei heinäine ei kazva
Livvi
New written Livvic