Error:
Недостаточно прав на выполнение этой операции
Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Valentina Libertsova. Kel’l’uniemen grivat
Valentina Libertsova
Kel’l’uniemen grivat
Livvi
New written Livvic
Algusana .Mustoitui
sygyzy mečäs .
Kävelles sygyzymeččiä myöte midä vai et duumaiče , mustele , sellittele , toivota .Piäh tullah toiči moizet mielet da kuvat , ga iče ovvostat .Čomat oravangrivat suol heinien da erivärizien lehtien keskes viettih loitokse aijas da tilois läbi omale roindumuale , kudai jäi elävänny vai omas sydämes da mieles .
Täh nähte enzimäi tahtoin sanella meijän papile – mustoittua lapsusaijan riähkan da yhteltiedy vähäzel nagrattua händy , gu jälgiaigua häi puaksuh on voimatoi .Lapsusaigazii riähkii mustelles myö muhizemmo , net azuimmo ei nareko , vai petties , tiedämätä libo tahtojen hyviä , suures himos .Konzu zavodit mustella , piäh tulou menetiijämi verdu kaikenjyttysty tarkukohtua , erähät jo oldih ammui unohtunnuot , toizet ei suannuh smietti gu mustoitat , erähät ozutettihes ei tärgienny .Da vie …en tiijä , kui toizil , a minä vuottamata tostimmos : mustelen , duumaičen , sellittelen , keksin oman livvin kielen sanoil , kui silloi pagizimmo .Sit piätin kirjuttua tämän kerdomuksen .
Kel’l’uniemen dorogu Lökinselläspäi
Dorogu Kel’l’uniemessäh Lökinsellän kujoloin keskes oli kaikis lyhevim – vai kaksi kilometrii – dai kaikis lähembi meijän kodii .Se algavui podsobnoin hebotahnuon tyves .Podsobnoikse sanottih Ylä-Anuksen meččypunktan talovustu , kus kazvatettih kartouhkua da žiivattua ruadajien syöndykohtah , päivykodih , školah da bol’niččah niškoi .A hebotahnut oli puusarai , kuduan yhtes – suurembas ozas seizottih soimielluo hevot , toizes – pienembäs – viruttih varustetut heboloin syödäväkse kagru , herneh , heinät da seizottih vezirengit .Oli rinnal vie yksi sarai – sinne , vikse , pandih taguzet .A konzu loppevuttih enzimäzes saruas syömizet , sit otettih toizespäi .
Ihan pävännouzul kon’ušin veriällyö heboloi val’l’astettih , pandih delegät libo regyöt da työnnettih kuduadugi dorogua myöte , toičigi ihan sit algajah Kel’l’uniemen dorogah .Vie sinne työttih heboloi da kaiken hierun lehmi paimendettavakse .Puaksuh sinne livuttih ristittyöt , kudamil pidi puuttuo muarjah , gribah , heinäh , halgoh , gostih libo ruadoh Vahjarveh , Horoššoih , Varoiselgäh , Uut’arveh , Keskoijärveh da vie konzu kunnegi , kus ei ajeltu mašinat .
Onnuako , enämbän kaikkii miäräi sen dorogan piduhuttu askelil poštankandai Siidarin Nasti-t’outa oman jygien poštusumkanke .Silloi ristittyöt tilattih da lugiettih äijy lehtie da žurnualua , puaksuh kirjutettih kirjazii da työttih toine toizele posilkoi .Toiči rahvas kyzyttih händy vie midägi muudu tuvva Vahjarven laukas libo omispäi .Minä erähiči hänenke tulin ad’voispäi .In’a-t’outa tungi sumkih magiedu tuomastu .Sit Nasti-t’outa vedi minuu kais , gu tytöl olis hoivembi astuo , da vie yhten setkan otti kannettavakse .A ičel hardielois oli jygei sumku täyzi lehtii , kirjazii da posilkoi .
Kel’l’uniemen dorogu hierun tagan
Enzimäzet kolme sadua metrii oli kaidu savikujo kahten aijan keskes .Aidoin sydämes oldih podsobnoin niityt da pellot .Dorogan myödäh yhtes puoles harvazeh kazvettih leppy -, virboi - da pihläituhjot .Meijän koinpuolespäi oldih vai heinät , aidu oli pandu summembah , ga yksisama sai nähtä astujii .Myö omas pihaspäi puutuimmo Kel’l’uniemen dorogah niittytiedy myöte da pidi kahtes aijas piäliči kangiekses .Sie , pienes tiešuaras , jo meijän puoles aidu loppih , bokas oli meččy , a toizes puoles aidu punaldih oigieh kolkalleh da sen myödäh jo lähti Keskoijärven dorogu .A Kel’l’uniemen dorogu heityi sildah Mustas ojas poikki .Ojan toizel rannal oli kadajikko , kus meijän Pan’a-buabo otti kadaimuarjazii da varbazii kuajie huonuksii .Häi käski täs kohtas olla tarkannu : vie oldih nägevät voinan jället – havvat , puu - da raudupalazet .
Kel’l’uniemen dorogan dostali pala oli ihan varuamatoi - šuorei , puhtas , kazvanuh hienol heinäzel .En musta ni madoloi , ni ligaluhtii , nigo haudoi , nigo kivilöi , nigo kuadunuzii puuloi .Ei loitton Lökinselläs oli Pieni suo , kuduadu myöte sai tiijustua , konzu kypsettih muur’oit , myst’oit , buolat , garbalot , voibigo jo mennä loitombi suurih suoloih .Ihan dorogan pieles kazvettih vagoit , grivat da sienet .Keskimatkas , kilometrin peräs oldih suuret myst’oižikko da vagoižikko , kuduas täydyi muarjua mollembien hieruloin eläjil .Toiči sie kerävyttih joukot naistu da lastu , paistih , pajatettih , hol’otettih , nagrettih .Toiči myö sizärenke libo buabanke piävyimmö yksinäh .
Valgiet vagoit .
Kerran Pan’a-buabo löydi vagoižikos čupun , kus kazvoi kummallistu valgiedu vagoidu .Häi rubei kiirehel niidy keriämäh .Kuulou , edeh tuhjon tuakse kenlienne seizatui da vai möčkyttäy huulil .Buabo duumaičči , brihačut telmetäh , rubei kiroilemahes , mindäh tuldih meččäh syömäh muarjoi , kodihhäi vuotetah talvekse , da vie nengozii – valgieloi - ozuttua hos viettäs pereheh .Nostaldi silmät kaččuo , kenen talois nengozet vorat lapset kazvetah – a sie kondienpoigu hännän ozuttau – pöllästyi buaban čakkuandua da lähti pagoh .A buabo juostozil meih , tabai käzis da kodih teriämbi .Vai ehtäl saneli kaikes .Tuatto , kaiken ijän omas mečäs rudanuh , sellitti : varata ielleh ei maksa : kondii , kudai nägi ristikanzan , tostu kerdua sih kohtah ei tule .
Sit toššupiän buabo kävyi sinne yksinäh , keräi dostalit valgiet vagoit – tävven rengizen .Vähäzen azui meile talkunanke , toizet keitti , ga keitetyt ei jiädy valgiennu – ruskottih .Vuvven peräs dai jälles niilöi tuhjoloi jo ei lövvetty .Jiädih vai mustot .
Kel’l’uniemi .
Kel’l’uniemeh myö emmo käynnyh ni kerdua , ainos siiriči .Pan’a-buabo kezän aloh joga vahnale dai uvvele Vahjärven pruazniekale kävyi sinne sizärellyö - In’a-t’outalluo da meidy , lapsii , otti keräle .Vie kaksi-kolme kerdua kezäs kävyi meččydorogua myö Tuulosjärveh – kuuzitostu kilometrii – tiijustamah sogiedu muamua , meijän pruavobuabua , da sizärdy Maša-t’outtua .Pan’a-buabo käski meil hänen sizärii kuččuo t’outakse , vellie – diädäkse , a mamanigäžii naizii čidžikse , miehii – veikokse .Sellitti , kaikil on hyvä mieli , konzu heidy pietäh nuorembannu .
Buabo nostatti meidy matkah ylen aijoi , voibi sanuo , päiväzenke , sentäh gu varai Vahjärven , Varoisellän , Sepyänvuaran , Tuulasjärven häkkilöi .Omat Lökinsellän häkit buabua varattih iče , gu ainos työndi karjah da vastai lehmii .Meidy , lapsii , opasti da harjaitti vardoimahes .A vierahat häkit , kudamii piettih joga hierus , oldih toven varattavat , voidih puskie da azuo niistiekse .
Kel’l’uniemen hieru sijoitui mäinpaltiel Mačarvi-järveh päi .Dorogu meni mäinpiän kauti .Sit astujes näimmö vai levot da kodiloin rinnal olijoin tuhjoloin ladvat .Vai ihan hierun reunal vastavui Romuanovien kodi , kudualluo buabo azetui huogavumah .Sil kirmiel emändäl ainos jo oldih pastetut piiruat , avvonazis ikkunoispäi tuli magei duuhu .Häi ainos kučui čuajule , ga buabo ei tahtonuh hätkestyö .Sit toiči häi kai toi krinčoile hiilavua pehmiedy nižuu ruahtonke libo šipainiekkua .Koin rinnal ruadajat nuoret tyttaret Vera da Klava jo levitettih libo šiblottih heinii .
Kel’l’uniemen grivat .
A Kel’l’uniemen hierun ies oli moine mieldykiinittäi kohtu , kus meijän kujo kaideni da azetui jyrkän uron piäl , kudai ozuttihes vie syvembänny sentah , gu sit kazvettih ylen korgiet huabu-puut , šohizijat ihan gu taivahas .Moizis kohtis kai hengi azettuu , tulou tundo , gu sie kenengi henget libo angelit lenneltäh varbois da meih kačotah , da meidy kuunneltah .Konzu Tuulasjärves Pan’a-buabo vietti minuu kalmoile jo neidizenny moizeh jyrkäh kohtah korgieloin puuloinke da rubei kuččumah omii vahnembii da buaboi-died'oloi kaččomahVal’a-vunukkah , minuu muga azetui hengi da kai kyynälet silmih nostih .
Kel’l’uniemen dorogal täl kohtal kazvettih kovat oravangrivat – täyzi pereh karjua dai pikkarastu .Oli moine himo net ottua käzih !Ga buabo ei andanuh : "Olgua vai päivilleh !Nämmä ei olla teijän !Jätäkkiä vai net Kel’l’uniemen eläjil .Toinah , kel ei ole aigua libo tervehytty loitombi meččäh mennä , sit nämii opitah ".Romuanovile nevvoi kävvä da kerätä net , ga iäres tulles ei ainos nävytty leikatut kandazet , oli vai uuttu gribastu .Vikse , ei olluh nikel aigua kerätä .Yksisama jätimmö net koskemata .
Konzu vähäzel kazvoimmo , meidy ruvettih työndämäh Kel’l’uniemen dorogale muarjah da gribah-sieneh .Tiettäväine , kielettih menemäs loitokse da pyzyö dorogan rinnal , gu emmo yöksys .Ga hädiä ei olluh – ihan kujon reunas sai kerätä tävvet poimiččuzet kodvazes .Kerran paginoinke myö sizären da hierun tyttözienke menimmö ihan Kel’l’uniemen huabu-urossah oravangriboinke .Opimmo sanuo , gu buabo kieldi ottamas , ga tyttöt nostettih nagroh , uskoituttih – misbo buabo tiijustau kus otimmo .Oh , minuu-minuu !Meijän buabua muanittua oli paha .Sellitäjes poimiččuzii , yksisama kyzyi : "Ettogo hos nämii čomii oravangriboi Kel’l’uniemes ottanuh ?Nenga loitosgo meniittö ?"Kui sanotah , kerran kielastannet – sit se langaine jatkuu .Pidi kielastua toine kerdu .Sanoimmo : "Emmo sinne kaynnyh ".Buabo ielleh eigo pakoitannuh , eigo čakannuh , vikse ellendi , kui meil oli himo niidy Kel’l’uniemen griboi .Prostii meidy – prostiu toinahgi Jumalaine Taivahalline .
Pikkaraine , tapahtumu , a mi äijy tarkastustu , gu villukeräs , avavui mustoittajes , kuvittajes , sellitäjes .En tiijä , viego midä tullou piäh jälles kirjytandua vai unohtannen tämän da löydänen uvvet juondehet .
Kel’l’uniemen grivat
Livvi
New written Livvic