Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Pidäy opastua muga, gu lapsel silmät palettas
Nadežda Mičurova
Pidäy opastua muga, gu lapsel silmät palettas
Livvi
New written Livvic
Myö
puaksuh käytämmö sanua Opastai , ga harvu ken on miettinyh , midä tämä sana merkiččöy .Mittuine lapses kazvau ristikanzu , segi on opastajan suuri ruado .Tänäpäi minä tahtozin tuttavuttua teidy hyvän , vesselän da ruadajan karjalazen ristikanzanke , Karjalan kunnivoitun opastajan , kotkatjärveläzen Ol’ga Ivanovna Nikitinanke , kudai nämminny päivinny pidäy omassah 55-vuozipäivän .
Ol’ga Ivanovna ruadau Kotkatjärven školas jo vuvves 1999.Nämmis vuozis häi on suannuh korgien tunnustuksen da suvaičuksen omien opastujien da ruadodovariššoin keskes .Häi on kirjutannuh opastundukniigastu karjalan kielel da varustannuh hyvia kižuanduprogrammua .
Ol’ga Nikitina ainos yhtyy opastajien kilboih , karjalazien kerähmölöih , suurih pidoloih da školadieloloih , ainos avvuttau nuorile .
Ol’ga Nikitina (Leukan Ol’oi ) rodivui Vieljärven čupul Priäžän piirin Kin’alahtel .Siegi kodvazen opastui enzimäzes kluasas , kuni heijän pereh ei lähtenyh elämäh Louhen piirin Piäjärveh .
Sie nuori tyttö loppi kymmene kluassua .Jälles školua häi lähti ielleh opastumah Leningruadah jallaččiloin viiltäjäkse opistoh n :o 121.
Enzimäi ombeli kodij allaččiloi , jälgimäi jo , konzu nero kazvoi , rubei vojennoloi suappualoi viilemäh .Sit ruavos hyvin maksettih , mustelou Ol’ga Ivanovna .
Leningruadas opastujes häi hos harvazeh , ga ajeli kodih maman da tatan luo .Net oldih unohtumattomat ilohetket .
Tuatan kuoltuu vuvvennu 1988 Ol’ga Nikitina piäzi opastumah lapsienkazvattajakse .
Loppi Petroskoin pedagougizen opiston n :o 2.Vuottu enne tuttavui oman tulien Kost’a-ukonke hänen sizären svuad’bas Kotkatjärves .Tervähgi molodoit mendih yhteh .
Nelli vuottu Ol’ga Nikitina ruadoi Kotkatjärven detsavus lapsienkazvattajannu .A sit , konzu päivykois ruvettih vähendämäh ruadopaikkoi , händy kučuttih Kotkatjärven školah .
Silloi Kotkatjärven školan endizen johtajan Aleksei Andreikon sijas ruadoi Tatjana Kisel’ova .Häigi potakoičči nuordu lapsienkazvattajua sotsiualuopastajan ruadoh .
Pidi uvvessah ruveta opastumah .– Minä nikonzu en tahtonuh olla opastajannu , mustelou Ol’ga Ivanovna . – Konzu opastuin školas , enzisijal minul oldih sukset . Minul oli ylen hyvä opastai Alina Ivanovna Konstantinova .Passibo hänele suuri .
Sukset ylen avvutettih minule : harjaitettih tirpandah da opastettih hyvin ruadamah da piäzemäh korgieloih tuloksih .Minul vähästy ei täydynyh vägie roija Sportumuasterin kandiduatakse .Nygöigi toiči suksitan , ga vähän .Lapsennu tahtoin olla myöjänny , a sit rodih himo lapsienkazvattajakse .
OPASTUNDU PETROSKOIN YLIOPISTOS
Petroskoin valdivonyliopistos itämerensuomelazien kielien da kul’tuuran tiedokunnan karjalan da vepsän kielen laitoksele vuvvennu 2000 ruvettih keriämäh opastajii da lapsienkazvattajii , ket maltettih karjalan kieldy .
Opastus meni kolme puolenke vuottu .
Opastumah tulluzii juattih kahteh joukkoh – livvin - da vienankarjalazih .
Livvin kielen alguopastujii opasti Natalja Gilojeva .Jelena Bog danova otti omah joukkoh karjalazii , ket hyvin maltettih kieldy .– Hosgi minun kieli ei olluh moine hyvä , sanou Ol’ga Nikitina , – minä yksikai lähtin opastumah Jelena Viktorovnan luo , jälles siirryin toizeh joukkoh Natalja Gilojevan luo , sie oli kebjiembi , ga kai kursu - da diplomuruavot minule avvutti kirjuttua Jelena Bogdanova . Olen ylen kiitolline Jelena Viktorovnale , gu juuri häi harjaitti da opasti minuu suvaimah omua muamankieldy .Häi ainos sanoi : "No kuibo , sinä elät Karjalas , a et tiijä omua kieldy ".Meidy toiči kaksi joukkuo pandih opastumah yhteh .Sit Jelena Viktorovna saneli meile karjalazis , karjalazien perindölöis da kul’tuuras .Häi ylen äijän midä tiezi .
Jelena Bogdanova hosgi oli strougoi opastai , ga ellendäi .Myö hänen piäle nikonzu emmo suuttunuh .Suvaičimmo händy ylen äij äl .
Häi ainos sanoi , gu opastuo ei ole jygei , pidäy vai oppie ellendiä , panna ruadamah piä karjalazeh luaduh , sit kai hyvin menöy .Toine dielo oli vie se , gu Jelena Viktorovnan urokat kai oldih karjalan kielel .Häi ei paissuh ven’akse .Jelena Bogdanova rodih minule hyvänny ezimerkinny opastajan ruavos .Häi kiitti minuu hyvis kiännöksis .
KARJALAN KIELEN OPASTAJANNU KIELDY NOSTAMAS
Vuvvennu 1989 Kotkatjärves oli pietty kerähmö , kunne tuli kai karjalan kielen puolistajua , mugai sen vastustajua .Kerähmön aigua školan opastajien hora enzi kerdua pajatti karjalan rahvahan pajoloi , a iče Zinaida Timofejevna Dubinina lugi "Kalevalan " runoloi karjalan kielel .
Jälles sidä Petroskois oli pietty suuri karjalazien konferensii , kudamasgi algoi karjalan kielen uuzi elvyttämine .
Kotkatjarven školas ruvettih opastamah karjalan kieldy .– Jygei , tiettäväine , oli .
Meilhäi eigo olluh opastundukniigua , eigo lugiettavua .Ga meil oldih moizet hyvät karjalan kielen tiedäjät da akkiloiččijat kui Zinaida Timofejevna Dubinina , Marija Pavlovna Pelešenko , Klavdij a Vasiljevna Šaikina , kuduat opastettih algukluassoin lapsii da yhtel aigua piettih karjalan kielen urokkoi .
Oli kenes opastuo .Silloi olin nuori , minuu varaitti ruadua moizien tozi nerokkahien opastajienke .Minä kačoin heih , da hyögi minuh kačottih , kui minä ruan .
Mustan , viijen vuvven mendyy Zinaida Timofejevna sanoi minule : "Teis , Ol’ga Ivanovna , onnuako rodieu tolkuu ".Net oldih minule kiitändysanat , gu Zinaida Dubinina oli iččeh niškoi strougoi da kyzyi toizisgi .
Jälgiaigua myö ylen hyvin druužimmo hänenke , puaksuh soittelin hänele .A Marij a Pavlovnan luo minä puaksuh juoksendelin kyzymäh nevvuo karjalan kieles .Sotsiualuopastajannu ruadajes vuvvennu 2000 Ol’ga Nikitinal annettih opastettavakse enzimäine kluassu , kus häi kaksi čuassuu nedälis vedi karjalan kieldy .– Minä ylen äijäl kiitän Jelena Vasiljevna Rodionovua , kudai järjesti "Nuoren opastajan školan ". Häi tarkah saneli da opasti meidy , kui järjestiä da vediä urokkoi , kui opastua uuzii sanoi da sellittiä materjualoi , kui pidiä niveldyksii .
Se ylen äijän avvutti minule metoudizes ruavos .Jo silloi minä ellendin , konzu lapsel ei olle mieldy myö urokku , häi ei rubie hyvin tiedämäh materjualua , sendäh minä tänäpäigi urokoil kižuan lapsienke , gu heile olis opastuo mieleh .
TYTTITEATRUA VEDÄMÄS
– Meil Kotkatjärven školas oli opastuspuolenjohtai Galina Aleksandrovna Dubinina .Häi vedi tyttiteatrua , sit minägi rubein sih ruadoh .
Minä ylen äij äl suvaičin pidiä karjalankielisty leirii da ainos kirjutin projektoi , puaksuh voitin niilöinke .Lapsienke meil puutui ajella Karjalan ristin-rästin .A lapsien kezäleirin nimi oli "Livvin linduzet ".Sen nimen leirile annettih Zinaida Dubinina da Marij a Pelešenko .
Tyttiteatras kai ezitykset oldih karjalan kielel .Mustan Vieljärves ozutimmo oman suarnan "Zirkalo ", kudai sai enzimäzen sij an , a sit vie oli pieni spektakli "Karjalan kielen urokal ".Tyttiezitykset kai oldih karjalan kielel .Kirjutin da kiänin niilöi iče .Tiettävaine , minun tekstoi kačottih Zinaida Timofejevna da Marija Pavlovna , toiči hyö ližättih sinne omii čomii karjalazii sanoi da sanondoi .
Zinaida Timofejevnal oli prostoi paginkieli da hyvät kiännökset .Myö yhtes hänenke varustimmo kniigazen "Elä ainos Kotkatjärvi ".Sen ilmah piästämisty kannatti Biblien kiändämizen instituutan johtai Anita Laakso .Se kniigu nägi päivänvalgien vuvvennu 2019.Kerran Zinaida Timofejevna sanoi minule : "Ol’a , davai ilmoitammo lapsien kirjutuskilvas .Anna lapset kirjutetah mintahto pienen kirjutuksen da luajitah sih kuvazen , a myö valličemmo niilöis parahat .Voittajat lähtietäh Suomeh ".Muga tämä projektu työndyigi elaigah i myö valličimmo nelli parastu .Anita Laakso kučui meidy Suomeh .Olimmo sie viizi päiviä .Se oli hyvä aigu .Vie tahton ližätä , gu Anuksen piiri luadi meile suuren lahjan .Olimpiuadan tuloksien mugah vuvvennu 2014 myö olimmo Moskovan Kremlis Uvven Vuvven pruazniekas .Meidy oli kymmene hengie , yksi školaniekku Anuksespäi .
Pidäy opastua muga, gu lapsel silmät palettas
Livvi
New written Livvic
–
Никитина Ольга Ивановна
Учить надо так, чтобы у ребенка глазки блестели
Russian
-