Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Harjavunnuh olen hiestymäh
Nadežda Mičurova
Harjavunnuh olen hiestymäh
Livvi
New written Livvic
Kezän
aigua on hyvä da mieleh kävvä hieruloih .Tiä kuito toizin tunnet omua iččie .Kerras juohtuu mieleh lapsusaigu , konzu pienet juoksimmo kezoile järven randah meheviä heiniä myöte , a sit vesselät da märrät keräimmö peldokukkazii niitul .Niilöin magei duuhu ei ni lähtettele piäs .Hierus hengittiägi on parembi da kebjembi .Suures Sellis kezän aigua heinäl tulou ainos .Hosgi hierus žiivattua nygöi pietäh vähän , enimyölleh , pienembii elättilöi , ga pihois on puhtahaine da niitetty .Yhtekse , karjalazet harjavunnuot ollah pidämäh por’adnua , a toizekse , maduo jälgiaigua rodih äij y .Konzu souhozu oli , peldoheinii ainos niitettih , a nygöi nämmis heinis madoloil on täyzi valdu .Pašken koin pihas ainos on puhtahaine .Nägyy kunnon ižändy eläy täs talois : heinäine on niitetty , kukkazet kukitah , ogrodas kai kazvau .Viktor Jegorovič Paškov rodivui da eläy Suures Sellis kogo ij än , tännegi perehtyi da tiägi ruadoi šouferinnu souhozas .Igiä Viktor Jegorovičal nygöi on jo 81 vuottu .Tervehys jo ei ole moine hyvä kui enne .Sih kaččomattah , ruavottah häi ei voi eliä ni päiviä , gu ruadamah oli harjaitettu jo pienete .Kuni olin nuo ri , saneli Viktor Jegorovič minule , kävyin ohotale da kalah .Kalua häi vie tässäh pyydäy vaigu talvizin .Kodiruadoloiskarjalazel miehel ylen äij äl avvuttau hänen tytär Julij a , kudai eläy yhtes tuatanke .– Minä olen harjavunnuh täs elämäh . Täs elän kaiken ijän .Ei vedänyh linnah nigo kodiloih nigo fatieroih nenih .Mama täs kazvoi da eli kaiken aij an , a tuatto voinale hävii .Mama lypsäjänny oli kolhozas .Tuas oldih fermat .Kolhozan nimi oli "Bol’ševik ", Pienes Sellis oli "Udarnik ".Sit souhozu rodih .Souhozas minä ruavoi šouferinnu vuvves 1965 vuodessah 1997.Souhozu oli hyvä .Žiivattua kazvatettih , heiniä luajittih da siilossua azuttih äijän .Avtoubusal ajelin 12 vuottu .Enne sidä ruavoin kuzovnoil mašinal .Tehniekkiä minä suvaičen .On minul ičenazuttu traktoru , kudamal kynnän peldoloi .Keviäl da sygyzyl kynnän da kartohkat kaivan .Ongi minul motoblokku .Motoblokkua sežo en jätä bokkah .Nygöi jo uudeh tabah ruammo kai .Ei sua heiniä kazvattua , pidäy ainos niittiä .Ottelen stoikkua kädeh , konzu ei sua sil tehniekäl niittiä .Kezäl kazvatammo ouveššiloi , kartohkua , morkohkua da sv’oklua .
PÄRETTY PIDÄY TUOREHENNU AZUO
Viktor Jegorovič Paškovua kois istumas et näe , ainos pihal midägi ruadau -hälizöy .Äij än vuottu häi azui poimiččuloi da viršilöi päries .Se ruado oli ylen mieleh Viktor Jegorovičale , semmite , konzu vie uvven poimičun libo viršizen omile da dovarišoile azui .Oligi mostu aigua , konzu sadoi paloi pidi azuo .– Täh vuodessah poimiččuloi azuin ainos , a nygöi jo lopin sen dielon . Jygei rodih dai nygöi väzyn terväh .Himo vie on , ga suuri probliemu on meččäh mennä da eččie .Sie vie pidäy puu löydiä , kudai pädöy – ei olla kai yhtenjyttyzet , menit , kuavoit da toit .Pidäy löydiä se , kuduas parembi päretty ottua .Pärepuukse mugai sanotah puudu , kudamas otat päretty .Pedäipuu parembi sih pädöy .Minä kävyin , vellin , suksil talvel .Päretty pidäy tuorehennu azuo , sit kuivata .Minä harjavunnuh olin dai azuin .No poimičču päiväs voibi azuo .Poimiččuu ei pie jättiä vihmale .Se varuau kastundua .Kuivas kohtas pidäy pidiä .Viršilöi tiä ainos käytetäh kartohkoin pidäjes da halgoloin kandajes .Pomiččuloih muarjoi da sienii kerätäh .
DUBROVINOISPÄI OPASTUMAS
Azumah poimiččuloi da viršilöi Viktor Paškov opastui Dubrovinoin susiedois .Varakkahan muan ruadajan Mihail Dubrovinan XIX - vuozisuan lopus nostettu taloi , kudai kuuluu arhitektuuran mustomerkkilöih , on säilynyh meijän päivissäh .Sit ymbäri ainos pietäh ekskursieloi da suurii kižoi .Mihail Dubrovin oli ylen kädevy mies , iče azui škuappoi , kamodoi , sundugoi , luadi stuuli da stolii , kui sanotah , sih aigah pädevii veššilöi .Sanotahgi , gu Mihail Dubrovin enzimäzennu Karjalas rubei kazvattamah pomidoroi , kazvattigi arbuuzoi .Toinah nevvuo sih häi sai Mičurinas , kudamal , sanotah , kirjutti kirjazii .Jälgimäzet eläjät Mihail Dubrovinan talois oldih hänen poijat Mihail da P’otr , sežo nerokkahat puusepät .– Täs rinnal elettih Mihail Mihailovič da P’otr Mihailovič . Minä kävyin heile pertih da kačoin , kui hyö ruatah .Taloin sydämes oli kai azuttu omin käzin .Bufiettua , stolua , kelle pidi - ukset azuttih , ikkunoi vaihteltih rahvahale .Sih oldih nerokkahat .Hyö sežo voinal oldih .Mihail Mihailovičanke minä olin pošti kaiken aijan .Häigi opasti ruadamah-elämäh .Hänen tuattah puusepänny ruadoi .No i poigu sežo oli hyvä kirvesmies da puuseppy .Puusepän ruaduo minä en rua .Nygöi kaikkie myvväh laukas , sendähgi himo pakkuu .Dubrovinan vellekset kalastettih , iče azuttih merdy i verkkuo äijy .Minä maltan verkoloi kuduo , ga pienii .Suurii väzyttäy da se ruado äijän aigua ottau .A lyhyččäzii , pikkarazii voibi azuo .Heittyö mägeh – nosta , iččie parembi tunnet migu divanal istuo .Kuni kestäy verko , opimmo kalazen-toizen pyydiä .Kezäl minä en pyvvä , talvel vaiku .Täs kezäl ustitetah , rahvastu on .Minä vie mečästin penziessäh .A gu pienziele lähtin , hylgäin tämän dielon .Minä vai pikkarazii oravazii , kuniččua da norkua mečästin , muudu en .Loman aigua ainos ohotal olin .Harjavunnuh olen hiestymäh .Vuotan , konzu huondes tulou .Kuuzi čuassuu , sit čuajuu juon , sit midägi vähäzin ruan .I nygöigi vastua azun , kävyn meččäh .Kolme päiviä azuin vastua .Egläi jälgipäivy oli .Azuin kaheksakymmen vastua , gu rodies vuvvekse kylyh kävvä .Nedälis kaksi kerdua kylyy lämmitämmö .Joga kerdua uuzi vastu .
PRUAZNIEKKU PIETTIH PRUAZNIEKANNU
Kezäl Suuren Sellin hieru elavuu , kodilois on rahvastu , hosgi ei äijiä , kävyy turistua .A Il’l’anpäivänny , Suuren Sellin hierun pruazniekannu , tiä on vie enämbi rahvastu .Selgiläzet ijän kaiken počitoittih Pyhä Il’l’ua .Hänen vallashäi ollah vihmu da pyhäil’l’an jyry .Karjalazet sanottih , jälles Il’l’anpäiviä vilu vezi juodavakse , pitky yö muattavakse .A vie Il’l’anpäivän iččenäh opitah enzimästy kartohkua .Nygöi Sellin hierun pruazniekkoi pietäh jo toizeh tabah , ei kui enne .– Pruazniekku piettih pruazniekannu . Enne suvaittih sidä rahvas ylen äijäl .Ehtäl tansiloi nurmel piettih .Nuorel aijal kluubah kävyimmö .Meil oli oma soittaigi – Dimitrij ev Ivan Petrovič .Soittamah häi kävyi pruaznie koin da svuad’boin aigah .Äijy rahvastu enne oli , kolhozas ruattih .Hierus oli nellikymmen nelli taloidu .Joga talois oldih suuret perehet .A nygöi tiä on vähä eläjiä .Kaikkie kolme vai nelli perehty eläy kogo vuvven .Kezäl erähät duaččuniekat tullah tänne da eletäh talolois .Kaikil taloloil oldih omat enevahnallizet nimet .Meijän Pašken taloi on , Sua van taloi , ielleh Pedrin taloi , Onnin , D’elessien taloit .Melkujevat oldih , a Išun taloikse kirruttih .Endizis ižändis onnuako nimet jiädih .Uuttu taloidu on vähä srojittu minun aigah .Rahvas kuoltih , a taloit jiädih .Anna eläs vie tämä hieru , olis vie kunnos da anna elettäs rahvas tuattoloin kodilois .
Harjavunnuh olen hiestymäh
Livvi
New written Livvic