Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Suvaičen, konzu hil’l’aine elos on
Nadežda Mičurova
Suvaičen, konzu hil’l’aine elos on
Livvi
New written Livvic
Suuri
Selgi rodihes da kazvoi jälličel Piendy Selgii .Enzimästy kerdua Suurdu Selgii mainitah Anuksen ujezdan vuvven 1707 aigukirjas .Silloi , kui on sanottu kniigas , Suures Sellis oli viizi taloidu .Myöhembi kylä rubei kazvamah .Astut hieruu myöte da diivittös , mittumua čomua ennevahnallistu puuhistu taloidu on säilynyh tiä meij än päivissäh .Ei yksi sugupolvi on elänyh nämmis talolois , kazvatannuh lapsii da ruadanuh omal mual .Sellin hieru ei voi jättiä bokkah niilöi , ken hos kerdazen oli käynnyh tänne , semmite rodivunnuh da kazvanuh .Viktor Paškovan tytär Julij a Nesterova jo kolmattu vuottu eläy Suures Sellis .Täh hieruh händy vedi ainos .
– Minä olen täs hieruspäi , Suures Sellispäi . Minä tiä rodimmos da kazvoin , školah myö kävyimmö Kuittizeh .Kymmene vuottu meidy vedeltih avtoubusal školah .Sie nedälin elimmö internuatas .Lebopäivikse meidy järilleh tuodih kodih .Školan loppiettuu lähtin Petroskoile opastumah .Menin miehele , lapset minul roittih .Konzu täydyi viizikymen vuottu , lähtin penziele .Mama minun kuo li i minä tulin tuatan luo tänne abuh , gu yksinäh häi ei olis .
OLEN MUAMAHES
– Minuu myöte , minä olen muamahes .Mama meil oli nengoine hil’l’aine , ruadai da tarku .Häi ruadoi brigadierannu meijän Sellis , a papka šouferinnu oli .Suures Sellis enne oli kolme dvorua .Lehmii piettih , häkkilöi da vazoi .Vie meil oli polevodstvu .Mustan kui lapsennu školaspäi kävyimmö kytkemäh peldoloile .Vot mama peldoloile aiven käveli .Mama meil oli Immalaspäi , Nina Petrovna Nikiforova .Häi opastui Sordavalan sel’hoztehnikumas agronomakse .Tänne , Suureh Selgih , händy työttih ruadoh .Heidy oli kaksi tyttyö – Galina Grigorjevna Nikitina , häi Kuittizes nygöi eläy .Häi oli pikkaraine kazvol , a mama – korgei .Sanottih , Nikiforova lähtöy Suureh Selgih ruadamah , a Nikitina – Pieneh Selgih .Häi on pikkaraine kazvol .Muga hyö puututtih souhozan ruadoh .Mamal oli yheksätostu vuottu , konzu häi tuli Selgih , nuori spetsialistu .I häi kaiken ij än täs hierus eligi .Vuvvennu 1966 tämänoin gu srojittihhäi , mamale annettih perti , a tuatale buabanke toizet kaksi pertii .Vuvven peräs molodoit mendih yhteh .I kolme lastu heil täs kois rodihes .
– A kuibo teidy vahnembat kazvatettih , mama da tata ? kyzyin minä .
– Enimyölleh meidy kazvatti baba , buabo tuatan puoles Marija Vasiljevna Paškova , sentäh gu mama da tata aiven oldih ruavos , yöt dai päivät . Meidy oli kolme lastu i baba meidy ruadoh nevvoi .Myö hänenke kävyimmö meččäh , keräimmö marjua da siendy , olimmo heiniä luadimas , peldoruadoloi ruavoimmo .Kai myö maltammo .
HIERUS LÖYDYY RUADUO
Talvekse Suureh Selgih jiäy elämäh vähembi kahtukymmendy hengie .Hierus talvelgi löydyy ruaduo päččilöin lämmittämizen da lumiloin kabrastamizenke .A ken vie kehtannou , vie erähängi ruavon löydäy .Julija Nesterova pitkil talviehtil azuu poloviekkoi .– Minä nieglon kočkazel poloviekkoi . Se on minun talviruado .Kezäl ei ole aigua nieglomizeh .Minun baba , maman muamo , eli Immalas .Hänel oldih kangaspuut da häi ainos kudoi poloviekkoi .Minä pienete kačoin kui häi sidä ruadau .Minule muga himoitti opastuo , ga mindählienne mieleh rodih kočkaine .Minä omal aij al ruavoin Petroskoin trikotuažufuabriekal , niegloin mašinal villazii paidoi da toizii sobii .Kerran kuslienne näin , kui čomasti nieglotah prihvatkoi kočkazel .Minul rodih himo opastuo .I minä kuuzi vuottu tagaperin rubein iče opastumah .Jo lapset oldih suuret .Vahnembi poigu oli armies .Viizi vuottu minä opastuin .A penziele lähtiet tyy , konzu tulin jo elämäh Selgih , rubein enämbän nieglomah kočkazel .Mugagi harjavuin .Nygöi minä jo omah moudah , jo tostu luaduu poloviekkoi nieglon .Meil täs internettu pahoi ottau , ga toiči kačon .Nieglon jo ostolangoispäi .Ylen äij än lahjakse nieglon kellegi , andelen muga , dengattah , himoittau .
– Yhteh poloviekkah pidäygo aigua äijy ?
– Yhteh 100-120 santimetrin piduhizeh poloviekkah menöy kaksi nedälii . Enzimäi pilkon ribuzis tilkupalazet .Sit minä kai net palazet puutan , gu ei olis solmii .A gu uuzis langois niegluo , poloviekku voit kolmeh päiväh niegluo , a pieni poloviekkaine roihes yhtes ehtäs .Gu ollou enämbi välliä aigua , tiettäväine , minä voin tervähgi niegluo .
– Äijygo teil poloviekkua on azuttu jo ?
– Minul on nelli suurdu poloviekkua da ollougo viizi pikkarastu . Pidäy lugie , en musta .Nygöi tuas taloin ostettih piiterčat .I minä heijänke druužin .Hyö miellyttih minun poloviekkoih da käskiettih niegluo .Heile vie sinne sežo niegloin ennevahnallizeh moudah .Minä vikse enämbi olen muamahes .Meijän mama sežo ylen suvaičči niegluo .Häi aiven niegloi dai tuatto .Heispäi vikse tämä nero lähti , nieglomine .
HIERUS AIVEN OLDIH HYVÄT RAHVAS
– Ylen on hierus hyvä eliä .Suvaičen , konzu hil’l’aine elos moine on .Tiä ei ole hälyy , lomuu , ei hušketa mašinat sinne-tänne .Ilmu on hyvä da hengittiägi on kebjei .A rahvas ...Meijän hierus aiven oldih hyvät rahvas .Midä minä mustan , vot l’uboih pereheh menet , vastatah gu omua .Nygöigi ollah hyvät rahvas , hosgi on vähä heidy jiännyh .Minä kävelen kaikkienke bes’odoičen .Ken siiriči astunou , kirguan , menen pagizutan , himoittau paista .Yksi dielo se tuatanke istut päivät , pagizet , a toine dielo konzu rahvahanke .
– Konzu karjalaine vastah tulou , työhäi karjalakse pagizetto ? – Karjalakse , karjalakse pagizen . Myö perehes ainos karjalakse pagizemmo vellen , sizärenke i kedä meil sie on rod’nua .Tuatanke aiven vai karjalakse pagizemmo .Nygöi , tiettäväine , enimät hierus ollah ven’alazet rahvas , karjalastu on vähä .Meijän kandueläjis mennytvuon kuoli Vasilii Melkujev .Nuori mužikku , 48 vuottu oli .Ylen žiäli händy on .Vot häi oli Selgin kandueläi , istin tuattogi minun on .Häi kui tiä rodivui , mugai eläy kaiken ijän .Minägi jo nuorete tiezin , gu tulen elämäh omah hieruh , Selgih .Mugagi rodih .
– Kentahto kuččunou teidy linnah , lähtettogo sinne elämäh ?
– En tiij ä , lähten vai en lähte . Minä toiči kävyn Petroskoile tiijustamah poigii .Tulen linnah , kaksi-kolme päiviä sie olen , jo järilleh hieruh himoittau teriämbi .Petroskois eläjes Selgih ainos himoitti , vedi omah hieruh .Konzu oli aigua , tiettäväine , minä kävyin kodoilah .Minul kaksi pikkarastu lastu oli , puaksuh ei suannuh kävvä , a vot kezäl lapset ainos oldih tiä .Kaksi poigua minul on .Hyö tiä kazvettih buaban da died’oinke , avvutettih heile .Kai heinarrel oldih , konzu meil oli lehmy .Vahnembal poijal silloi oli onnuako kaksitostu vuottu , nuorembal – kymmene .Tänäpäigi poij at ainos kävväh minun luo dai tiä niitetäh , autetah .Died’oil nygöi on jo jygei ruadua .Bunukkugi tänne kävyy , jo oli kaksi kerdua buaballuo gostis .Midä voijah autetah .
PEREHINNEH KÄYDIH GOSTIH
– No nägyy , gu Suuri Selgi eläy .Kezän aigua on rahvastu .Turistuagi , minä kačon , kezäl tänne kävyy .
– Kävyy , ga nygöi vähä kävyy . Oli tämä pandemii , sit heitettih kävyndän .Nygöi se voinu menöy Ukrainal .A enne meil oldih ylen suuret pruazniekat .Oi , mittumat čomat oldih .Rahvastu oli äij y , konsertat suuret , torrut mendih , gost’ua oli tävvet pertit , vessel oli .Nygöi , tiettäväine , vähembi rahvastu on .Minä sežo vuotan Il’l’anpäiviä .Elokuun 2. päivänny stola ainos on pandu .Mulloi minul oli gost’ua .Omua tulou daigi tuttavii kučun čuajule .A nenil aij oil ennevahnas kerävyi gost’ua i tatan , i maman puolespäi , tävvet stolat oldih rahvastu .Perehinneh kaikin käydih gostih .Minä tiij än , konzu mama vie oli hengis , hierus oli enämbi akkua .Meil Suures Sellis kai akkoin hora oli .Hyö ajeltih Kindahan kyläh , käydih Priäžäh , tiägi Il’l’anpäivänny pajatettih .Pahakse mieldy , kai akat kuoltih .Nygöi tänne jäi minunigähisty nelli perehty i yksi nuori pereh tuli Suurih Selgih Kazanispäi .Kaksi hengie vie kedälienne sie eläy .Muite rahvastu ei ole kedä kerätä .Tiä ruaduo ei ole .Rahvas ajellah ruadoh Anukseh .Minä tiijän , gu kenlienne hierus pidäy krouliekkua .Vot Gerasimov Tol’a pidäy , kanuagi hänel on .Vie Kiprušin tiä kezäl pietäh kanoi .A muite niken nimidä ei pie .
– No tämä hieru on teijän armas hieru .
–Tämä on minun armas hieru . Kaikkii parem hieru .Anna hieru eläy , kugali täydyy sil vägie .Tiettäväine , himoittas , gu tulis rahvastu Selgih .Ei tahtota rahvas hierulois eliä .Nygöi on jygei sie eliä .Hierus pidäy ruadua .Aiven pidäy ruadua , ruadua , ruadua .Tottu on sanottu , gu jogahine omal aijal kiändyy omih juuriloih päi .A vie konzu tullou järilleh elämäh omah roindukohtah – se andau uskuo karjalazien hieruloin tulieh aigah .Anna elettäs ainos meij än armahat hierut da kuuluttas paginat da pajot omal muamankielel .Sanakse , paginoi da pajoloi karjalan kielel työ suatto kuunella Suuren Sellin pruazniekan aigah , Il’l’anpäivänny .Tiägi rubieu ruadamah käziruadoloin jarmanku , kus suau kaččuo da ostua Julija Nesterovan čomiida junokkahii poloviekkoi .
Suvaičen, konzu hil’l’aine elos on
Livvi
New written Livvic
–
–
–
Никитина Ольга Ивановна
Люблю, когда тихая жизнь
Russian
-
-
-