Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Anna Usova. Pajol istun, pajol astun
Anna Usova
Pajol istun, pajol astun
Livvi
New written Livvic
Zoja Mihailovna Olešova rodivui
Suuren Mäin kyläh , karjalazeh pereheh vuvvennu 1939.Tämä karjalaine inehmine suvaiččou omua muadu , omua kieldy da on rahas pajattamahgi .Zoja Olešova jo mondu vuottu eläy Videles .Täs kyläs rodivuttih hänen lapset da bunukat .Täs naine kävyy omah armahah Ihalmo-joukkoh pajattamah karjalankielizii pajoloi .Zoja Olešovan kodi on avvoi kaikile .A kui suvaij ah rahvas kävvä hänellyö čuajule da paista elokses .Šuutkien suvaiččii Zoja Mihailovna terväh nostau hyviä miel dy gostile .Tänävuon Zoja Olešova sai Voinan lapsi -medalin , kudai on hänel kallehennu lahjannu da mustonnu voinuvuozis .
LAPSEN MUSTELMAT VOINAS
Voinan lapset .Äijygo heidy jäi meij än suurele muale ?Joga vuottu heij än rivit harvetah .Tämä polvi vie ylen hyvin mustau nällän , vilun , bombitukset , jygiet jogapäiväzet ruavot , kudamat viertih akoin da lapsien hardieloile .Voinu algavui vuottamattah da ei kaikin ehtitty lähtie evakoh .Enimät ristityt jiädih omale muale , omih kylih da sie kestettih kai voinan menetykset .Eräs moizii ristittyzii on Zoja Mihailovna Olešova .Nenga häi mustelou omua lapsuselostu : – Rodivuin minä Suuren Mäin kyläh , vuvvel 1939, Varlamovan Mihail Mihailovičan da Anastasija Sem’onovnan lapsekkahah pereheh .Minul oli vai kaksi vuottu , konzu sytyi voinu .Tuatan lähtiettyy frontale pereh ei ehtinyh pajeta loitton .Myö ajoimmo vai Sammatuksessah da sit kohtas saimmo käskyn kiändyö tuakse päi .Baržu , kudamal pidi lähtie pagoh , jo ajoi .Muga Varloin pereh jäi voinan aij akse omah kyläh .Ga Mäis sil aigua algavuttih suuret bojut .Kunne mennä rahvahal ?Kyläläzet piätettih peittyö Rauhumäin meččäh .Puuloin keskeh akat da vahnembatgi lapset kaivettih kuoppii , kus sai peittyö suurien bombituksien aigah .Zoja Mihailovna hosgi oli pikoipienenny , ga hyvin mustau , kui muamat salvattih lapsil korviloi miinoin räjähtyksien aigah .Sit mustau Zoja , kui hyö tuldih omah kyläh , konzu kai hilleni , jatkau : – Meijän kodi paloi .Meidy otettih Fedulih kodih , gu hyö oldih meile rodn’annu .Pidi kuitah eliä suurel joukol .Ga minbo luajit .Kaikilhäi oli jygei .Äijy perehty jäi koittomakse .Niil päivil Mäin kylä oli suomelazien vallas .Sendäh rahvas suadih eliä vai niis kodilois , kudamat jiädih välläkse .
Pereheh lapsis jäi vaiku kolme sizärdy da vie kodih tuli vahnin čikko , kudamas kodvan aigua ei olluh nimituttu viestii . Vot se oli ilo da kummu kogo perehel , mustelou inehmine .Zoja Olešovan mustos säilyi vastavus ven’alazien saldatoinke .Hyö tuldih Mägih jälles pitkii bojuloi väzynyöt da nälgähizet .Kylän akat syötettih heidy daigi kyly lämmitettih .Zoja sizärenke mendih saldatoin keskeh da sanottih , kui maltettih ven’akse : "Moloka jes’ , kleppa net ."Saldatat nagrettih da vuorotellen piettih lapsii yskäs .Monilhäi heis jiä dih omat moizet muruzet kodiloih .Kummua sanot , ga yksi nuori briha täs saldattujoukos tuli Mägih jo vuoziloin mendyy , häi ečči nämmii tyttözii .Mies musti heij än nimilöigi .Tiettäväine , nämmä tytöt jo ammui kazvettih da perehtyttih .Zoja Mihailovna ihastui miehen nähtyy da vastai händy omas kois ku rodn’ua joga hänen tulendukerdua Mägih .
HÄTKEN VUOTETTU VOITTO TULI MÄGIH
Zoja Olešova hyvin mustau Voitonpäiviä .Kui rahvas vuotettih sidä da kui itkunke da nagronke vastattih Voittuo .Monil mägiläzil akoil tuldih pohoronkat , a min verdu niistiedy tuli kodih .Eliä yksisama pidi .– Sil aigua rahvas elettih kui yksi suuri pereh , sanou Zoja Mihailovna . – Ei olluh vierastu . Yksi naine seiččemen lapsenke evakospäi tulduu , sai pohoronkan .Se tapahtui juuri Voitonpäivän kynnyksel .Naine itki , a kylän rahvas moizen uudizen kuultuu tuodih naizel ken midä maltoi : sobua , syömisty , kai lambahan da kanan tuodih .Kaikil oli žiäli perehty .Rahvas ellendettih – vierastu gor’ua ei ole .Kaikis suurin ilo oli myöhembä .Tuatto tuli voinalpäi kodih 1946 vuvvel .Zoja ei ni mustanuh , mittuine tuatto oligi .Häi nägi , gu muamogi ei tundenuh omua ukkuo , muga se oli laihtunuh gospitalis olles .Varloin perehel lykisti .Ižändy tuli kodih .A mi akkua voinan loppiettuu yksin kazvatettih lapsii da srojittih uuttu rauhallistu elaigua .
RAUHUELOKSEN ILOLOI
Voinan loppiettuu Zoja lähti školah , kus opastui seiččie vuottu .Jo školavuozinnu häi oli ylen ruadai .Tyttö maltoi istuttua da pidiä huol du kapustas "Slava " školan tepličois da puutui moizih hyvih tuloksih , ga händy työttih Moskovah VDNH :n ozutteluh .Se oli vuottamatoi ilo Zojale .Häi mustau , kui itki matkas olles .Igävy rodih kodii , ga yksisama sidä matkua Moskovah häi tännesäh pidäy parahannu tapahtumannu omas elokses .Vuvvet viertih .Puutui ruadua Zoja Olešoval tepličois , hiähkienke dai školan stolouvoisgi .Kogo oman ij än naine ruadoi täytty vägie da joga ruadopaikal piäzi hyvih tuloksih .
PAJO AUTTAU PYZYÖ JALLOIL
Ga eihäi vai yhtel ruavol voi eliä ristikanzu .Jo enne voinua Suures Mäis oma suuri hora , kudamas pajatti meij än Zoja Olešova .Čoma da madal iäni parahite pädi častuškoih , kudamii tyttö tiezi da maltoi pajattua parembi äij ii toizii .– Pajol istun , pajol astun , pajol aigua menetän . Ollou hyvä libo paha , mie vai pajuo heläitän !pajattau Zoja Mihailovna muhusuul .Niil vuozil opastamah naizii pajattamah Suureh Mägih joga nedälii ajeli Nikolai Dubalov , kudai sit tuli tundietukse kul’tuurualan ruadajakse Karjalas .– Ajelimmo pajattamah horanke äij än kerdua , kerdou Zoja Mihailovna . ‒ A konzu Mäin da Videlen kolhozat yhtistettih , sit rodih Videlen kyläh sovhozu , kudamah rubei kuulumah Mägigi . Rahvas Mäispäi nygöi ajettih ruadoh Videleh .Videlesgi Zoja vastavui oman tulien miehen Sergei Olešovanke .Videles elänyh briha kaksi vuottu ajeli pyöräl viizitostu kilometrii , gu suas nähtä omua mielespiettäviä suovattoin da pyhinpäivin .Kahten vuvven mendyy molodoit piettih svuad’bu da elettih l’ubovah 35 vuottu .Zojan da Sergein pereheh rodivui kaksi tytärdy da poigu .Nygöi Zoja Mihailovna on kolmen bunukan buabo .
NÄMMIL PÄIVILGI ON ILOLOI DA ZOBOTTOI
Iče Zoja Mihailovna on moizii inehmizii , kudamienke rinnal on ainos rahvastu .Maltau naine šuuttie , maltau tulla abuh rahvahil jygiel päiväl .A mittuine emändy on !Tule vai kaččomah !Čoma da puhtas on tämän karjalazen inehmizen kodine Sovetskoin uuličal .Joga paikkaine on navedittu suuren suvaičuksenke .A mittumua piiruadu häi pastau !Vikse sendähgi suvaij ah kylän akat kävvä Zoja-t’outalluo paginale .On heile midä mustella da mis tarattua .Kyynäl nouzou silmih , konzu mustelou Zoja Olešova , gu hänenigähisty inehmisty kyläh on jiännyh ylen vähä .– Parahimat ystävät jo lähtiettih tuonilmaizih , sanou Zoja Mihailovna . – Ga eliä yksisama pidäy . Lapset da bunukat autetah .Se on hyvä .Vie ylen auttau pyzyö jalloil pajo .Mondu vuottu Zoja Olešova pajatti Ihalmo-joukos .– Se on moine kohtu , kunne jallat iče vietäh , ližiäy naine . ‒ Sie unohtah kai pahat mielet da kui hyvä on olla yhtes omien kyläläzien akoinke . A kui kylän rahvas suvaijah kuunnella "Ihalmon " konsertoi .Tävvet zualat rahvastu joga kerdua .– Pajo omal kielel hengie lämmittäy da andau uskuo parembah , ližiäy Zoja Olešova . ‒ Žiäli , gu nämmil päivil ei sua kerävyö Koviidan periä . Vuotammo , konzu kai rodieu hyvin .Mennyt vuon rodih 80 vuottu , ku zavodih Suuri Ižänmualline voinu .Veteruanoi joga päiviä vähenöy .Nygöi hengis ollah enimite voinan lapset .Ven’an mual voinulapsile ruvettih andamah medaliloi , kudamih on kirjutettu "Voinan lapset Karjalan Tazavallas 1941-1945".Sai oman medalin i meijän Zoja Mihailovna Olešova .Toivotan voinan lapsel da ylen hyväl karjalazel inehmizel Zoja Olešoval pitkiä igiä , lujua tervehytty , perehsobuu da anna pajo ainos eläy hänen sydämes .Pyzy pystyi , armas karjalaine inehmine !
Pajol istun, pajol astun
Livvi
New written Livvic