Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Rahvahan muston kävelyskujo Anuksenlinnas
Nadežda Mičurova
Rahvahan muston kävelyskujo Anuksenlinnas
Livvi
New written Livvic
Anuksenlinnan
roindupäivänny Smolenskoin Jumaldoman obrazan kirikös piettih perindölline hengellizien pajoloin Sinule pajatammo -festivuali .Festivualin hantuzis Komsomol’skoin pihal Tundemattoman saldatan mustopaččahan luo oli pystytetty kaksikieline Rahvahan muston kävelyskujo -tiijoituslaudu karjalan da ven’an kielel .Sih ollah kirjutettu Anuksen kuulužien eläjien nimet da midä hyö ruattih linnan hyväkse .Ozuttelulaudu oli azetettu Rahvahan yhtehine musto - projektan hantuzis , kudamua todevuttau Anuksen karjalazet -yhtistys Karjalan piämiehen abudengoin fondan kannatuksel .Nelli vuottu tagaperin Komsomol’skoin uuličal oldih istutettu enzimäzet tammit kuulužien anukselazien kunnivokse .Idei oli moine : kävelyskujol merkitä omamualazien nimet , ket azuttih suuren ruavon Anuksenlinnan da kogo piirin sociualu -, kul’tuuru - da ruadoeloksen kehittämizekse .Heijän joukos ollah Socialistizen Ruavon urhomiehet , voinan veteruanat da linnan kuulužat kunnivorahvas .Nelläs vuvves oli istutettu kaheksa nimellisty tammii .Vuvvennu 2019 Socialistizen Ruavon urhomiehen mečänkuadajan F’odor F’odorovič Koškinan , opastajan Ivan Petrovič Kuz’minan da peldoruadajan Ivan Vasiljevič Čaikinan kunnivokse .Vuvvennu 2020 oldih istutettu tammit opastajan Tamara Ivanovna Voznesenskoin da mečänkuadajan Sergei Vasiljevič Sablinan kunnivokse .A vuvvennu 2021 runoilijan Vladimir Jegorovič Brendojevan , Anuksen piirin komitietan Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen enzimäzen sekretarin Mihail Konstantinovič Kononovan da vračan P’otr Vasiljevič Studitovan kunnivokse .Puuloi istutandu Socialistizen Ruavon veteruanoin kunnivokse on hyvä merki sil , gu Anukses mustetah da pietäh arvos oman muan urhomiehii .
PIHL’AJAT URHOMIEHIEN KUNNIVOKSE
Vuvvennu 2019 kävelyskujol oldih istutettu kyynälpajut , a tänävuon sygyzyl pihl’ajatgi voinuveteruanoin da saldattoin kunnivokse , ket annettih oman hengen rauhueloksen puoles .Kyynälpajut merkitäh muamoloin , akkoin da lapsien kyynälii tapettulois poij is , miehis da tuattolois .Pihl’ai da sen ruskiet marjat mustoitetah urhomiehien verdy , kudai oli valutettu oman muan puoles .Anukselazet uskotah , gu Rahvahan muston kävelyskujo rodieu vie yhtenny hyvänny paikannu , kunne voibi tulla perehinneh da suaja tieduo Anuksenlinnan kuulužis ristikanzois .
ANUKSEN ELOSTU PARANDAMAS
Anuksen mua on kazvatannuh äijän hyviä da ruadajua rahvastu , kuduat kestettih voinat da jygiet aijat .Ei olluh kebjei nämmil ristittyzil voinan jällesgi , konzu pidi nostattua omua muadu da parandua rahvahan elostu .Yhtet kuattih meččiä da srojittih uuzii kodiloi , toizet ruattih peldoloil , kolmandet kazvatettih da opastettih lapsii .Kaikil mieles oli vai yksi – ruado .
Ivan Vasiljevič Čaikin (1916—1993)
Rodivui Jyrgilän Kažniemen kyläs suures perehes .Hyvän ruavon periä vuvvennu 1962 Ivan Vasiljevič Čaikinas da hänen peldoruadajien briguadas tiij ustettih Ven’algi .Hänen briguadan kazvatettu da siilosakse hienondettu kukuruuzu oli hyväluaduine da parahite pädi maidolehmile syötettäväkse .Iče Ivan Vasiljevič ylen äij äl suvaičči kazvattua imiččiä .Se andoi razvua lehmien maijole .
Ivan Petrovič Kuz’min (1928-2002)
Ivan Petrovič Kuz’min – vie yksi hyvin tundiettu nimi Anuksen čupul , Mačarves rodivunnuh mies , Socialistizen Ruavon urhomies .Häi oli ainavo opastai Karjalas , kudamale annettih moine korgei arvonimi .Pedagougizen ruavon veteruanat da Anuksen školainternuatan n :o 10 kazvatit hyväl sanal mustellah Ivan Petrovičua .Häi 25 vuottu oli Anuksen školainternuatan johtajannu , yhtel aigua opasti lapsile histouriedugi .Hänen aigah školainternuattu rodih Karjalan parahimii školii .
F’odor F’odorovič Koškin (1927-1993)
Rodivui tämä karjalaine mies Ulvanal .Siegi algoi ruadua mečänvedäjänny , a jälles mečänkuadajannugi .Johti mečänkuadajien briguadua Ylä-Anukses .F’odor F’odorovič da hänen mečänkuadajat keksittih , kui teriämbä kuadua meččiä da samal jättiä kazvamah puuntaimenii ."Kuavoit puun – istuta kaksi !". F’odor Koškinan briguadu oli hyvänny školannu kaikile meččyruadajile .Hänellyö kai käydih opastumah da suamah mečänkuanduneroloi Arhangelin da Murmanskan meččyruadajat , oli rahvastu Komis , Valgoven’al , Urualal da Siberispäi .F’odor Koškin opasti monii Anuksen lespromhouzan mečänkuadajiigi , kui pidäy ruadua mečänke .Vuvvennu 1971 häi oli XXIV Kerähmön kommunistizen puolovehen deleguatannu .Jälles sidä häi hyväs mieles pidi paginua Karjalan ruadivos .
Rahvahan muston kävelyskujo Anuksenlinnas
Livvi
New written Livvic