Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Meijän muan rauhuon puoles
Nadežda Mičurova
Meijän muan rauhuon puoles
Livvi
New written Livvic
Kogo
Ven’al 10. kylmykuudu pietäh Policiiruadajien päiviä , hyvitelläh kaikkii , ken vardoiččou meijän muadu da rahvahan rauhuttu .Tänäpäi myö jatkammo paginua Priäžän piirin kunnivoitun ristikanzan , muuzikkumiehen , penziel olijan milicien polkovniekan da Priäžän piirin OVD :n endizen piälikön Aleksandr Jakovlevič Saveljevanke .Aleksandr Saveljev ei kerras puuttunuh korgieloih virgoih .Enzimäi ruadoi milicien šouferinnu , jälles händy otettih GAI :h inspektorakse , ruadoi operannu , operatiivizen ruavon piälikön sij ahizennu da viizitostu vuottu Aleksandr Jakovlevič oli Priäžän ROVD :n piälikönny .Milicies ruadajes pidi ainos opastuo .Aleksandr Saveljev loppi Leningruadan milicien školan da Moskovan MVD :n akadiemien .Enne penziele lähtendiä häi ruadoi Petroskoin Karjalan MVD :n ečindyoperatiivizes hallindos .Hyväs ruavos Aleksandr Saveljevua kai sanottih Karjalan parahakse eččijäkse .Häi on Karjalan milicien alan arvostettu ruadai .Pagizemmo tänäpäi Aleksandr Saveljevanke milicien ruavos , kui ruattih rauhuon vardoiččijat enne .– Aleksandr Jakovlevič , kuibo työ tulitto ruadamah milicieh ? – Jälles voinua tänne tuldih Nuožarvespäi minun tuatto da muamo . Sitgi olen roinnuhes Priäžäh , kazvoin tiä da opastuin .Enne armiedu ehtiin naija .Armieh jo lähtin , minun mučoi jäi kazvattamah tytärdy .Sluužin rajal Repol’as .Kolme vuottu pidi olla sie .Sit gu tulin järilleh Priäžäh , kerras puašitettih milicieh ruadamah , ga minä nikui en tahtonuh sinne mennä .Yhtelläh suostuin kodvazekse , kuni muudu ruaduo ei olluh .Tahtoin šouferinnu olla .Sit gu rubein ruadamahhäi , minuu enzimäi pandih milicien šouferikse , sit GAI :h otettih , jälles operatiivizennu ruadajannu olin , yhtel agua vie opastuin Piiteris .Yheksä vuottu pidi silloi opastuo .Sithäi vähäzingi kazvoin .Rodimmos operatiivizen ruavon piälikön sijahizekse , a sit milicien piäliköksegi .Konzu minä lähtin Petroskoile ruadamah , tiä oli sada kaksikymmen hengie ruadajua .Menin Petroskoile , sie kaksi vuottu vai ruavoin da sit lähtin penziele .Uvvessah tulin tänne Priäžäh .Minä ruavoin Priäžän milicies , konzu piälikönny oli Anatolii Grigorjevič Kudr’ašov , nuožarveläine mies .Häi nevvoi minuu , kui pidäy ruadua da työndi opastumah .Ainos potakoičči : "Mene , mene opastu ".Jälles Kudr’ašovua minunke ruadoi Anatolii Georgijevič Mošnikov , sit Vladimir Dmitrijevič Galickii .Händy Petroskoispäi tänne työttih piälikönny ruadamah .Valerii Andrejevič Sinicin ruadoi meil piälikönny .Sit jo jälles händy minä rubein ruadamah .Minul pidi viizitostu vuottu Priäžäs olla načal’niekannu , en tiijä , kui minä kestin .
TUATAN JÄLGII MYÖTE
Aleksandr Saveljevua milicien ruadoh potakoičči hänen tuattah , kaiken voinan proidinuh frontoviekku , Priäžän piirin milicien arhiivanhoidai Jakov F’odorovič Saveljev .– Tuatto voinalpäi tuli vahnembannu seržantannu . Hänespäi on jiännyh äijy medälii .Niilöin joukos "Kunnivon Ordenu ", "Ruskien Tiähten Ordenu " da medalit rohkevuos .Tuatto oli bojulois Orlovo-Kurskan rengahal .Voinan jälles häi vähäzen ruadoi miliciimiehenny .Jakov Saveljev kudakui maltoi kirjah , gu oli nelli kluassua loppenuh .Sit händy pandih milicien arhiivanhoidajakse .Priäžän piirin arhivariusannu häi ruadoi penziessäh .Tata toiči saneli omua ruaduo .Silloi ruadua oli jygei , gu pahanluadijoi piettih moizis huonuksis , gu sarualois rouno , kuspäi hyö voidih pajeta .Yhten kerran , häi saneli , kogo nedälin tabailtih yhty miesty .Priäžän milicies ruadoi äijy frontoviekkua .Jermolajev Konstantin Nikitič , kudai Berlinassah meni .Yhtel mašinal ainos ajeli kaiken voinan .Ivan Ivanovič Zaicev sežo Berlinassah meni .Minä konzu tulin , vie oli hänen velli Jakov Ivanovič Zaicev miliciennu , Vasilii Mihailovič Andrejev ruadoi .Hyöhäi opastettih meidy kui pidäy ruadua milicies .
PIIMMÖ SOVAT DA KENGÄT PUHTAHINNU
– Aleksandr Jakovlevič , midä työ mustatto miliciiveteruanoin nevvolois ?– Ainos nevvottih puhtahinnu olla . Pidäy , gu milicien sovat oldas ut’uužittu da kengät puhtastettu .Furašku gu olis ainos piäs .Silloi meijän miliciimiehet meidy strougo piettih .Konzu pagizet pahoi rahvahanke , sit čakattih .Opastettih meidy putilleh ruadua i sendäh meijän Priäžän miliciimie het oldih parahat .Seiččie vuottu parahat oldih kogo Karjalas .Meil kai annettih "siirdyjy Ruskei flagu ".Ylen hyvät ruadajat meil oldih tarkastussud’d’u Boris Romanovič Kalinovskii , Gospožnadzoras ruadoi Aleksandr F’odorovič Ivanov , Jurii Ivanovič Gorbačov , minun sij ahine oli .Vieljärven učastkovoinnu ruadoi Nikolai Vasiljevič Jegorov .Jälles häi oli dežurnoinnu täs meijän milicies .Anatolii Viktorovič Sučševič ylen hyvä učastkovoi oli .Hänen nimi kai on annettu Čalnan erähäle uuličale .– A konzu työ tulitto , oligo äijy ruadajua milicies ? – Minä konzu tulin , oli onnuako nellikymmen seiččie hengie kogo Priäžän rajonal . Kačo , Priäžän piiri rubei kazvamah , kyliä oli äijy , kezämökkii .Yheksäkymmen seiččie kyliä oli meijän piiris .Pidi Kuudamaspäi ajua Läskelässäh .Sit Interpos’olku , se meijän ainos oli .Ainos pidi ajella , a oldih vai motociklat yhtet , mašinoi ei olluh .Meil ylen hyvin kuuziseiččie motociklua ajeli .– Jogago kyläs oli oma učastkovoi ? – Ei . Yhtel učastkovoil pidi olla kaksi-kolme tuhattu rahvastu .Sit vai kyläh učastkovoi otettih , pandih .Kolatsellän čupul , kačo , siehäi oli äijy kyliä .Lehmii piettih , MTS oli .Sithäi Nikolai Vasiljevič Jegorov sie ruadoi učastkovoinnu .A sit gu Kolatselgy pieneni , se rubei kuulumah Vieljärveh , Vieljärven učastkovoil Viktor Ivanovič Ignatenkoval .Hänel oldih Kinelahten , Kolatsellän , Koivusellän kylät , Manderat .Hänel pidi motociklal ainos ajella , avvuttua rahvahale eliä hyvin .Jälles sidä yhtistettih Anuksen da Priäžän miliciet , yhteh pandih .Ohjavukset annettih Anukseh .A sit uvvessah tuli mieleh luadie milicii Priäžäh .
RUAVOIMMO YHTES RAHVAHAN KEL
– Konzu työ tulitto ruadoh da nygöi , kui muutui milicien ruado ?– Konzu myö ruavoimmo , meil oldih , kačo , družinniekat . Joga kyläs oli družinniekku meil , yhtes ruavoimmo rahvahan kel .Sit konzu otettih milicieh ruadamah , valličimmo mostu , kudai hyvin eli da suvaičči ruadua , hyvät oldih hänel tuatto da muamo .Otimmo ruadoh vai mostu , ken eli meijän Priäžän piiris .Uvvet vuvvet yhtes olimmo , kävyimmö kalah da meččuičimmo yhtes , pruazniekkoi yhtes piimmö , toiči sportukilboi järjestimmö .Sportumiehet oldih tiä meijän milicies .Nygöi , konzu puolet ollah Petroskoispäi , hyö toine tostu hyvin ei ni tuta .Sobuu ei ole mostu ruadajes .I policiet nygöi vähäzel eriže eletäh rahvahaspäi .Kävvä milicieh , kirjuttua pakičus libo piästä piälikön luo , sit moine kauppu on , et ni kerras puutu , ei laskieta rinnale , kačotah .Nu , toinah aigu nygöi moine on , jygiembi on ruadua heil .Myö parembi ruavoimmo rahvahanke .Rahvas ei varattu meidy , suvaittih da tiettih , myö tulemmo abuh .Kačo , pidi toiči mennä sinne Manderan kyläh libo kunnetahto loitokse .Pahoih siälöih kaččomattah , kogo päivän ajat motociklal .Stolouvoidu eihäi olluh nikus .Rahvas ainos kučuttih : "Tule minulluo čuajuu juomah ".Syötettih da juotettih , a toiči vie viinua valettihgi , konzu kylmät .Nygöi minun mieles ei vastata nigo miliciedu nigo policiedu .Ei ole mostu sobuu .– Rahvas vikse toizet oldih ... – Muga , toizet . Konzu kus pahoi midä luajittih , rahvas nevvottih , kunne mennä pidäy .Hyö tiettih toine tostu .A nygöi rahvas eriže eletäh toine toizes , ei tulla abuh .
Meijän muan rauhuon puoles
Livvi
New written Livvic
–
–
Милорадова Дарья Фёдоровна
На страже покоя нашей Родины
Russian
-
-