Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Jelena Ruppijeva. Karjalan kielen opastai Ven’an suurimas kilvas
Jelena Ruppijeva
Karjalan kielen opastai Ven’an suurimas kilvas
Livvi
New written Livvic
Alavozen školan
karjalan kielen opastai , tämänvuodizen Karjalan tazavallan Vuvven opastai -kilvas Muamankielen opastai -nominatsies voittanuh Antonina Rossijeva otti ozua I Kogoven’an ammatillizeh Paras muamankielen da muamankielizen kaunehkirjalližuon opastai - kilbah P’atigorskas .
Kilvan jälles pagizutimmo opastajua kilbah nähte da Opastajan päivän kyn -
nyksel koskuimmogi karjalan kielen opastandua Alavozen školas .
– Antonina , kuibo tuli mieleh yhtyö kilbah , misbo kai algavui ? Sanele sih nähte .
– En suvaiče yksiluadustu elaigua . Ainos lövvän mittuontahto ruavon , kudai andau ähkävön oman ičen kehittämizeh .Ammatillizet kilvat sih niškoi ollah pättävät .Algukluassoin opastajannu olen jo kaksi kerdua ottanuh ozua Vuvven opastai -kilbah piirin tazol , ga voittua ei puuttunuh .Konzu keviäl vuvvennu 2021 Karjalan opastuksen kehitysinstituutan ruadai Natalja Grigorjevskaja kučui minuu muamankielen opastajannu Karjalan tazavallan Vuvven opastai -kilbah , kerras suostuin dai vuottamattah tulin voittajakse .Konzu instituuttah tuli kučču I Kogoven’an ammatillizeh Paras muamankielen da muamankielizen kaunehkirjalližuon opastai -kilbah , en duumainnuh hätkie lubua andajes .
– Ket voijah ottua ozua täh kilbah ? Äijygo kilbuniekkua oli täs kilvas ?
– Täh kilbah voijah ottua ozua muamankielen da muamankielizen kaunehkirjalližuon opastajat , ven’an kielengi opastajat , ga vai yksin hengin joga alovehespäi . Opastajal pidäy olla oman alovehellizen kilvan voittajannu da ruadua ei vähembi kahtu vuottu opastajannu .Tänävuon kilbah yhtyi 68 opastajua Ven’an 67 alovehespäi .Heijän joukos oli kolmenkymmenen muamankielen opastajua .
– Kuibo pietäh kilbua , midä sen aigah tulou ruadua kilbuniekoil ?
– Kilvas oli kolme ozua da loppuoza . Enzimäine – zaočnoi – oli Medianimilippu , kuduas pidi kolmes minuutas sanella omas pedagougizes ruavos da ruavos vahnembienke .Toizes – očnois – Opastai-professionualu -ozas oli kaksi koitehtu : Metoudiekkuruadopaja da Urokku .Enzimäzes pidi sanella omih opastandukeinoloih nähte , sellittiä niilöin pohju da tulokset , sen jälles vastata arvostelukunnan vaigieloih kyzymyksih .Toizen koittehen aigua pidi 35 minuutas ozuttua nämmä metoudiekat da opastandukeinot , sit ičel analiziiruija urokku da vastata arvos telukunnan kyzymyksih .
Kolmandeh Opastai-neroniekku -ozah puutui vai 17 parastu kilbuniekkua .Hyö piettih Kluassučuassu Ven’an rahvahien taijon , kul’tuuruperindölöin , histourien da kul’tuuran mustomerkilöin , kul’tuuroin moniluadužuon da omaluadužuon popul’arizatsies da kehittämizes .Jälgimäi vaiku kuuzi parastu kilbuniekkua ozutti omat muasteripajat kilvan loppuozas .Heijän keskes sit vallittih voittai .
– Kuibo olet piässyh kilvas läbi ? Mittumua mieldy olet omas kilbah yhtyndäs ?
– Kilvas läbi piäzin varmasti , arvokkahasti da kunnolleh . Urokan jälles P’atigorskan lapset ihastuksis hypättih sebäilemäh minuu .Se ylen äijäl ihaškoitti .Arvostelijatgi muheloitettih , kiitettih urokkua da sanottih , gu "lapset iče arvostettih teidy ".Midä koskou Medianimilippuu da Metoudiekkuruadopajua , sih niškoi on midä ajatella , on midä ruadua , šeikuija da parandua .Arvostelukunnan kyzymyksetgi pandih ajattelemah .
– Mi painui mieleh kilvan aigua ? Toinah kenentahto nerot libo ezitykset roittih mieldy myöte ?
– Kilbah yhtyttih parahat opastajat meij än muan 67 alovehespäi . Sie minä omin silmin näin kaiken monikanzallizen Ven’an .Se on diivittävy , mit tuot myö olemmo eriluaduzet !Ga meidy yhtistetäh samat ongelmat , ihalmot , toivomukset .Lähiaigua kačon kaikkien olijoin urokkoin , kluassučuassuloin da muasteripajoin videotallendukset .Voi olla erähät nerot ičelegi roijah pättävät ruadajes .
– Kilbuniekkoih niškoi oli luajittu kul’tuuruprogrammu . Kunnebo työ kävyittö da midä kačoitto ?Mi enämbäl kaikkie painui mieleh ?
– Kul’tuuruprogrammu oli erinomaine , himoittas sanuo suuret passibot sit . Myö nouzimmo kanuattudorogua myöte Mašukmäile , kävyimmö Mihail Lermontovan muzeih , olimmo ekskursieloil P’atigorskan da Jessentuki-linnoi myöte , Pedri-Puavilan kirikkökompleksas .Enämbäl kaikkie painui mieleh Ihan tyhjy varoitus -komiedine baliettu .En ole balietan suvaiččii , ga tämä ozutelmu oli erinomaine : ylen hyvä juondeh , ozuttelijoin syväimenliikuttai ezitys , miellyttävät piähenget .Ammui en sen verdua nagranuh .
Opastajan päivän kynnyksel himoittas paista opastajan ruavosgi .Äijängo vuottu sinä ruat opastajannu ?
– Opastajannu ruan yksitostu vuottu , niilöis kuuzi vuottu opastan omah livvin kieleh .
– Kuibo tänäpäi ollah dielot karjalan kielen opastandas Alavozen školas ? Äijygo lastu opastuu kieldy školas ?
– Karjalan kieldy meij än školas opastetah urokkoin ulgopuolel , kerholois , yksin čuassun nedälis . Opastujua on läs 100 hengie , 1.-3. kluasois .
– Ongo lapsil kiinnostustu karjalan kieleh ? Kuibo sinä kiinnostutat heidy karjalan kielen opastundah ?
– Kieleh kiinnostutah lapset , kuduat ollah kiinnostunnuot tiedoloin suandah . Ku olis motivatsii kielen opastundah , pidäy ainos käyttiä eriluaduzii opastandumuodoloi da -keinoloi , vaihtua toimindua .Myö opastammo lapsien pajoloi da runozii karjalakse , kävymmö ekskursieloile da kaččomah ozutelmoi .Minä kehitän lapsii luomisruadoh , kilboih da projektoih .Käytän aktiivizesti kižoi da digitualizii resursoi .Etnokul’tuurumaterjualah "upotandu " hyväh luaduh vaikuttau motivacieh .
–Eruougo karjalan kielen opastajan ruado toizien opastusainehien opastajien ruavos ? Mittumannu pidäy olla karjalan kielen opastajal , midä hänel enne kaikkie pidäy tiediä da maltua ?
– Joga opastusainehel on oma eričys , oma syväindö , omat vuadimukset , kuduat on pandu kirjoih . Karjalan kieldy opastajes pidäy tiediä ei vaiku kieli , on tärgei tutkiegi oman muan histouriedu , perindölöi , folklourua .Kielen opastundu kulgou rinnai etnokul’tuurizen opastundanke , sentäh on hyvä , konzu muamankielen opastai maltau pajattua , soittua mittuolgi rahvahan soittimel libo maltau varustua perindöllizii syömizii , libo maltau mittuongi perindöllizen ruavon .Se ylen äijäl avvuttau ruadajes .
– Mi miellyttäy sinuu opastajan ruavos ?
– Opastajan ruado andau mahton omien neroloin da maltoloin kehitändäh . Opastajannu ruadajes ellendät , ku ruat tärgiedy da pättäviä ruaduo .
Karjalan kielen opastai Ven’an suurimas kilvas
Livvi
New written Livvic