VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help

Ol’ga Ogneva. Elävät histouriet Voitonpäiväkse

Ol’ga Ogneva

Elävät histouriet Voitonpäiväkse

Livvi
New written Livvic
"Elävät histouriet" ollah Suureh ižänmuallizeh voinah nähte. Spektaklis tuaste yhtes ollah artistat vahnembua polvie dai lapset. Enziozutus piettih Priäžäs Voitonpäiviä vaste.

Korbihaukku tuli nemetskoil mualpäi,
da istuihes Onežskoin järven rannal,
ihan Petroskoin piäl.

Sen čoman linnan piäl,
rubei bombii lykkiämäh.


Eeppine karjalaine runo, noviinu, kudamua lugietah lapset karjalakse, kiänyttäy kaččojii niih aigoih vuvvennu 1941, konzu Ven’an muale tuldih käzin vihaniekat da rahvahal pidi pajeta tagavozeh voinan jallois. Priäžän karjalankieline paginkluubu yhtes Priäžän školan opastujienke elävytti nelli voinanaigastu histouriedu. Da evakos olendu on yksi niilöis.
Minul on jo kolmas spektakli, sanou Tatjana Prokopjeva. Minä täs spektaklis olen emändy, minulluo tullah akku lapsien kel, tahtotah minun kel kois eliä. Kuibo minä otanminul ičel on seiččie lastu, syömisty vetty da leibiä. Ga hyö muga kyzytäh, ga minä heidy otan.
Spektaklii ozutetah kahtel kielelven’akse da karjalakse. Paginkluubalazet iče kiännettih omat roulit karjalan kielele. Korz’uk Tatjanal ei olluh äijiä kiändämisty, ku lugi diädäh Andrei Dolgojevan kirjazii frontalpäi, kudamat mies oli kirjutannuh muamale karjalakse.
Net kirjazet häi kirjutti karjalakse, no ven’an kirjaimil, sendäh gu buabo oli opastumatoi, eigo maltannuh lugie, eigo maltannuh kirjuttua i pahoi ven’akse ellendi, sanou Tatjana.
Andrei Dolgojev hävii viestittäh vuvvennu 1941. Muamo ainos vuotti da ečči poiguadah, ei uskonuh, ku händy eulluh hengis. Äski vuvvennu 1957 Ukrainal löyttih hänen luuhuot. Ga muamo ei elänyh sinnesäh.
Nina Nevolainen tännesäh on olluh vai spektakliloin kiändäjänny da nygöi enzi kerdua oppi omua iččie artistannu tiijustelijan Kočin Man’an roulis. Marija Kotčijeva voinan aigua oli partizuanannu omas kodikyläs Akimistos. Hänen Van’a-plem’anniekan roulis oli školaniekku Janislav Suhotskii. Brihačču ei tiijä karjalan kieldy, vai kodvazen opastui sidä lapsien päivykois olles, ga opastui ulguo oman roulin sanat.
Minul pidi ozuttua, ku Van’a on nuori, kirkei, ounas. Himoitti ozuttua tämä, muheloittau nuori artistu.
Van’a on brihačču, kudai auttau partizuanoi. I se brihačču oli minul tuttavu, minä Vieljärven školah käin, häi oli minun opastajannu, Trifonov Ivan Nikolajevič. I vot minul on interesno, ku pienenny häi avvutti, minä kuulin sen histourien enne. Oli suuri ruado ylen. Kävyimmö päiväs piäliči da joga päiviä. Jygei oli. Vie meil brihaččuine on ven’alaine, hänel vie kirjutimmo ven’an kirjaimil kaiken tekstan, sanelou Nina Nevolainen.
Antonina Ruhtojeva opastui omua roulii videos. Häi moneh kerdah kačoi da tarkah kuundeli Anna Ivanovna Demojevan zuakkunua "Muaman uni" sih nähte, kui muamo unis nägöy, kus hänen voinal viestittäh kavonnuh poigu sai surman da saneli sen kaččojile.
Spektakli on suuren joukon ruado. Voinanaigazet histouriet ozutettavakse valličči ohjuaju Natalja Gladilina da yhteh käzikirjutukseh keräi Natalja Aderiho. Valmistua pajoloi autoi Tatjana Rožkova. Lapsienkazvattai Natalja Petrova pidi harjaituksii lapsienke. Hos harjaituksis toiči oli jygiettävy, ga tulos on kiitettävy.
Minä tulin Petroskoilpäi kaččomah spektaklii, ylen äijäl himoitti tulla tänne i kuunelta omua kieldy, karjalazien kieldy. Minä ylen äijäl suvaičen karjalakse paista. Ylen hyvä spektakli, moločat, voinan teeman nostettih, minul kai kyynälet silmis lähtiettih. Dai kai sanat net mendih sydämeh, jiädih kai net sanat, kyynälsilmin sanoi petroskoilaine Irina Zaitseva.
Anna enämbi nengomua rodieu, sendäh gu pidäy tiediä dai myö tahtommo mustua da omil lapsil da bunukoil sanuo. Anna mustetah, se on meijän histourii, ližäi Valentina Azarova.
Uuzi spektakli on hyvä lahju kaikile Voitonpäiväkse. Priäžän paginkluubu tahtos ozuttua sidä oman rajonan toizisgi kylis.