Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Remšueva Nina . Šovalla korvennettu lapšuš
Remšueva Nina
Šovalla korvennettu lapšuš
Karelian Proper
New written karelian
Šovan
alku
Ivan Ivanovič Pakkanen šynty 24. elokuuta 1927 Leningradin alovehen Tsarskosel’skii-piirin Aropakkuzi-kyläššä .Nyt še on Gatčinan piiri .Piirissä oli inkerinšuomelaisien kylie , missä ihmiset paistih šuomekši ta heijän paššiloih oli kirjutettu kanšalaisuš – šuomelaini .
Iivana Pakkasen tuatto Ivan Petrovič Pakkanen oli palošuojelujoukon johtaja .Hänet ammuttih vuotena 1936 tahi 1937.Muamo Jekaterina Stepanovna , omua šukuo Sintonen , oli kotosin Sintosi-nuapurikyläštä .Hiän ruato kolhosissa eri töissä .Ennein vallankumoušta Tsarskoje selo -kyläššä oli čuari Nikolai II :n perehen puutarhoja .Kevyäštä šykyšyh šuaten puutarhan ruatajien apulaisiksi otettih nuoriso – hyö autettih kašvattua ta hoitua tarhan issutukšie .Puutarhoissa ruato ni Jekaterina .Pakkasien pereheššä oli lehmä ta ruatuo oli äijän , ka lapšet autettih muamuo .Iivanan čikko El’sa šynty 13. kevätkuuta 1930.
Šuuren Isänmuallisen šovan alušša jo vuuvven 1941 heinäkuušša Leningradin aloveh oli miehitetty fašistien šotilašjoukkoloilla .Šakšalaiset elettih kylän melkein kaikissa taloissa , a paikalliset jouvuttih ahtahašti elyä muutomašša talošša kylän laijalla .
Jekaterina Stepanovna lapšieh Iivanan ta El’san kera kävi kylän toisella puolella omua lehmyä lypšämäššä .Maito piti antua šakšalaisilla , vain vähäsen šai jättyä ičellä .Ka šakšalaiset ei kiušattu kyläläisie , päinvaštoin annettih heilä leipyä ta ruokua .
Ennein šotua Iivana kerkisi lopettua nellä luokkua .Hiän oli pahanruataja poika , äšen ennein šotua kertuakana ei antan rokottua iččie .
Kerran Iivana yštävieh kera tunkeuvuttih šakšalaisien tankkih , painettih mih lienöy nappulah ta tankki ampu .Šakšalaiset piätettih , jotta pojat autetah partisanija ta meinattih ampuo heijät .Ka kyläläiset ruvettih molimah jättyä lapšet eloh , šelitettih , jotta hyö aina ruatah mitänih pahua .Loppujen lopulta šakšalaiset prostittih pojat , a vet kaikki vois tapahtuo toisella keinoin ...
Viron leirijä ta Šuomen isäntie
Vuuvven 1942 tuiskukuušša kolme perehtä : Pakkaset , Mägeläiset ta Savolaiset piätettih männä pois kyläštä .Hyö lähettih vapuata tietä myöten ta piäštih Viroh .Veimarn-pos’olkašša hyö jouvuttih keškityšleirih , šielä isännöitih šakšalaiset ta virolaiset .Šiitä heijät šiirrettih toisih leirilöih , Kingisepp -, Ivangorod -, Baltijsk -kaupunkiloih .
Eryähäššä leirissä Jekaterina Stepanovna šairastu , hänellä alko tiifi ta naini pantih šotilaššairalah .Lapšilla šanottih , jotta hyö ei vuotettais muamuo , kuiteski hiän kuolou .Ka Iivana ta El’sa joka päivä käytih šotilaššairalan veräjien luo ta vuotettih .Yksi šakšalaini šotilaš rikeneh anto El’salla leipyä .Tämä nimi oli šuosittu Šakšašša , moušot ni hänen heimolaisella oli šemmoni nimi .Niin jotta lapšilla ei ollun kovua nälkyä .Kummallista , ka Jekaterina Stepanovna kuitenki pareni ta pereh yhisty .
Vuuvven 1942 kešällä ihmisie keškityšleirilöistä šiirrettih ruatamah rikkahien virolaisien taloih .Pakkasien pereh piäsi Valka-piirin Soeman kylän Turpa-huuttorih .Heijän isäntänä oli Elmar Tivel’ .Pakkaset ruattih fermalla ta heilä aina oli nälkä .Virolaiset alennettih omie ruatajie .
Kevyällä 1943 inkerinšuomelaisie vietih Šuomeh .Itämeren kautti hyö ajettih laivalla ta piäštih Hanko-šatamah .Kyšelylistašša oli kirjutettu , jotta hyö vapuaehtosešti šuoššuttih matkah , ka heiltä ei ni kyšytty .
Enšin Pakkaset elettih parakissa kakši netälie , oltih karantiinissa .Šiitä heijät lähetettih ruatamah perehih .Jekaterina Stepanovna ruato apuhoitajana Koski-muatilan vanhojenkojissa .El’sa ruato lapšienkaččojana pereheššä Likala-muatilašša , a myöhemmin apuhoitajana keuhkotautiparentolašša .Iivana oli šekatyömiehenä .Hiän oli korkie ta voimakaš priha , ruato hyvin ta ahkerašti .Kaikkie šyötettih hyvin .
Pakkaset jouvuttih muutoma kerta vaihtua isäntie , šentäh kun Iivana ei šuoštun ruatua niissä paikoissa , missä piti käyvä kiriköissä .Hiän oli ateisti , vaikka lapšuošša heijät rissittih l’uterilaisešša kiriköššä .Hyö elettih Šuomešša melko hyvin .Monet perehet jiätih šielä elämäh .Iivana ta El’sa niise šuoššuteltih muamuo jiähä Šuomeh , ka Jekaterina Stepanovna kieltäyty ta šano , jotta šovan jälkeh hyö myöššytäh kotimualla .
Venäjällä myöštymini
Vuotena 1944 inkerinšuomelaisie kanšalaisina vankina ollešša vaihettih šuomelaisih šotilašvankiloih .Viipurin kautti heijät vietih tavaravaunuissa Leningradih .Ka heilä ei annettu lupua männä pois vaunuista , a lähetettih Jaroslavlin alovehella .Šielä hyö ruattih kolhosissa ta meččätöissä .
Vuuvven 1949 oraškuušša pereh piäsi Vologdah .A jo šaman vuuvven 9. šyyškuuta hyö tultih ruatamah Louhen piirin Kiestinkin lespromhosih .Iivana Pakkanen muamoh ta čikkoh kera ruattih mečänhakkuutöissä eri paikoissa – Kiestinkissä , Aštahmašša , Valasjovešša ta muissa paikoissa .
Vuotena 1951 Ivan Ivanovič perehty Anastasija Petrovna Petrovan kera .Heilä šynty viisi lašta , ka kakši kuoli pieninä .Kolme lašta Nina , Tatjana ta P’otr ollah jo pensijalla , heilä on lapšie ta punukkoja .
Anastasija Petrovna šiirty tuonilmasih kolme vuotta takaperin 94-vuotisena .Naini eli Louhen piirin Sosnovii-pos’olkašša .Ivan Ivanovič kuoli vuotena 1996 pitkäaikaseh tautih , a hänen čikko El’sa Ivanovna šiirty tuonilmasih vuotena 2003.Heijän muamo kuoli jo vuotena 1965.Ivan Ivanovičilla ta El’sa Ivanovnalla oli Keškityšleirin lapšivankit -statussi .
Šovalla korvennettu lapšuš
Karelian Proper
New written karelian