Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Belousova Polina .
Oli sygyzyl uni
Source:
Oma mua. № 18, 2026, p. 6
Belousova Polina
Oli sygyzyl uni
Livvi
New written Livvic
Minun lapsusaigu meni Huabarven kyläs. Muaman kel puaksuh pajatimmo karjalazii pajoloi. Hänel oli ylen čoma iäni.
Se kai tuli mieleh, konzu 24. kylmykuudu vuvvennu 2025 Kanzallizes teatras piettih Oma Pajo -horan merkipäivän konsertua. Hora täytti 35 vuottu. Pädi toinah kuulta čomii karjalazii pajoloi!
Ezmäzenny horan johtajannu oli Klara Nikolajevna Stas’uk. Sil aigua horah käi pajattamah vähilleh nellikymmen hengie. Äijy oli miesty. Jälles kodvazekse tuli ohjuakse Svetlana Jakovlevna Gretskaja.
Sit tuli L’ubov’ Nikolajevna Nikitina. Händy ainos mustelen hyväl sanal. Hänen aigah oli vie Kezräjäine-fol’klourupajojoukko, kuduas minä pajatin kymmene vuottu. Oldihgo hyvät aijat, kus vai lienne myö emmo ajelluh?!
Horan da folklourujoukon minul pidi jättiä, konzu katkain jallan, jygei rodih kävellä.
Konzu tulin horah enzikerran, sie oli äijy rahvastu, nygöi kaikkii ni musta en. Ga hyvin mustan sizäreksii Ksenija Vasiljevna Mimmijevua da Lidija Vasiljevna Jukkinua. Vie oldih sizärekset Valentina Makarovna Guseva da L’udmila Makarovna Gukkina. L’udmilan da Valentinan kel myö kerras rodiimmokseh ystävikse. Vie horah pajattamah tuli L’udmila F’odorovna Bobina. Oligo hänel čoma iäni! Myö kolmei: kaksi L’udua da minä ainos pyzyimmö yhtes. Monii kerdoi olimmo toine toizelluo gostis.
Sit meile tuli gor’a, L’udmila Makarovna voimatui dai kuoli.
L’udan Volod’a-poijal Puadjärven kyläs on kezämökki, kus häi akan kel eläy kezäl. Volod’an rinnal eli minun ystävy Tatjana Pankratjeva. Minä joga kiziä käin hänellyö hos yhtekse päiväkse.
Sinä kezän minä olin Tat’t’analluo gostis. Illal käimmö Vovan luokse kaččomah, kui häi eläy. Minä Vovale sanon: "Sinun muaman kel pajatimmo horas. Olimmo ystävät". Vova sanou: "Ga pajatakkua net pajot, kudamii mama suvaičči".
Häi hyväs mieles kuundeli pajoloi karjalan kielel.
Sit sygyzyl minä näin unen, jo terväh roih kolme vuottu, gu sen näin. Nikui en voinnuh sidä kirjuttua, nygöi kerron sen.
Näin unis, buitegu menemmö Tan’an kel Vovan luokse hänen roindupäivil. Pertis jo on rahvastu. Kengo istuu stolan tagan, kengo muga seizou. Minä kaččelen, a L’udua nikus ei nävy. Voval kyzyn: "Kusbo on muamas, nygöi händy kaikin vuotetah". Vova sanou: "Terväh tulou, mama nygöi loiton eläy." Minä sanon: "Lähten minä händy vastuamah".
Astun, kačon – L’uda tulou vastah: pitky, levei da valgei pluat’t’u piäl, tuuli vai helmoi heiluttau. Minuu sebäili. Minä kyzyn: "Midäbo nenga šuorivuit"? Häi sanou: "Minul vai nengomat annettih sovat". Minä kučun: "Nygöi läkkä vai teriämbi pertih. Kaikinhäi meidy vuotetah, Voval häi on roindupäivy".
L’uda sanou: "Minul ei sua mennä pertih. Minul jo järilleh pidäy mennä. Sie kois L’udmila F’oudorovna vuottau ukselluo. Mennes vie kävyn Ksenija Vasiljevnan luokse".
Minä sanon: "Minä lähten sinun kel, tahton nähtä F’oudorovnua". Häi sanou: "Ei täl kerral. Mene vai gostilluo pertih da pajata karjalazii pajoloi. Sinulhäi on čoma iäni. Pajata "Kazvatti muamo minuu".
Minä sanon: "Hoi, L’uda, minä lähten sinun kel".
Häi jo tabavuksis sanou: "Minä lähten yksin, L’uda minuu vuottau. Sinä seizo täs, sinul ei pie lähtie täl kerral".
Sit minä rubein itkemäh, a L’uda lähti dorogua myöte astumah, ei ni tuaksepäi kačahtannuhes. Minä vai kačoin, kui tuuli hänen valgieloi sobii heilutti. Ičen itkuh havačuin.
Sinäpiän L’ubov’ Nikolajevna Nikitina työndäy telefonah SMS-viestin. Kirjuttau: "Polina Mihailovna, tiijän, mitus sinä ole tunnokas, ga yksikai sanon. Tänäpäi kuoli Bobina L’udmila F’oudorovna". Häi oli hyvä ristikanzu. Vähängo hänen da L’udmila Makarovnan kel myö ajelimmo da yhtes pajatimmo. Oldih hyvät aijat. Se oli paha viesti. Moine uni oli minul myöhä sygyzyl. Sidä nikonzu en unohta.
Engo unohta, kui pajatimmo yhtes karjalazien naizien kel.