Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Hirvas-järvi
Source:
Kipinä. № 5, 2026, p. 6-7
Kiänti Maikki Spitsina
Hirvas-järvi
Karelian Proper
New written karelian
Eniten muailmašša saamelaiset arvoššettih petroja. Vet petra oli heilä tärkein elättäjä. Ennein vanhah saamelaini mečäšti petroja aina varovašti, konšana ei tuhon koko laumua ta ajatteli huomista päivyä.
Erähän järven rannalla eli mečäštäjä kahen poikah kera. Hiän vanheni, ka pojat kašvatti – on kenen häneštä pityä huolta. Tuatto kaččeli poikiloih ilosena: heistä tuli hyvie mečäštäjie. Konša kylän pojat kilpailtih joušiammunnašša, ei ollun parempie ampujie kuin hyö.
Tuli aika poikien lähtie mečäštämäh. Šilloin tuatto pal’l’ašti pojillah oman šalan:
– Mänkyä mečäštämäh yläjärvellä, šielä on äijän petroja. Vuottuat, kun ne aletah uija järven yli. Voitta ampuo vaikka mimmoista petrua, ka elkyä košekkua piäpetran, hirvakšen.
– Luajimma kaiken niin kuin šanoit, vaššattih pojat ta lähettih yläjärvellä.
Hyö kačottih – ta tovella, šuuri petrakarja ui järven yli. Kaikkien ieššä ui hirvas. Hänen piäššä oltih šuuret, kaunehet šarvet.
Vellekšet ihual’tih šitä: niin vahvua petrua ei ieš kokenut mečäštäjä helpošti šuanun šualikseh.
– Emmä voi piäštyä tämmösen šualehen mänömäh, šanottih vellekšet. – Kuamma hirvakšen ta koko kylä kajehtiu meitä.
Hyö unohettih tuaton varotukšen. Mečäštäjät yllytettih toini toista, ašetettih joušet ta piäššettih nuolet. Ne šatuttih šuorah petrah. Heti järven vesi kuohu, a petra muuttu kivisekši šuarekši. Toiset petrat kiännyttih jälelläh.
Šilloin veikot muissettih tuaton šanat, ka oli jo liijan myöhäistä. Kolme päivyä ta kolme yötä hyö käveltih tundrašša, ka ei nähty enyä yhtänä petrua. Niin ni myöššyttih hyö kotih tyhjin käsin.
Tuatto näki heijät, kaiken ymmärti ta šano:
– Oman tyhmyön takie ijäkši kavottija mečäššyšonnen. Teistä ei tule mečäštäjie. Mänkyä tyttöjen kera kutomah vakkoja.
Šiitä lähtien järvie alettih šanomah Hirvas-järvekši. Ta šillä nimellä šitä kučutah vielä tänäki päivänä.