Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nikolai Filatov. Midä minä tahtoin sanuo?
Nikolai Filatov
Midä minä tahtoin sanuo?
Livvi
New written Livvic
Tämän
olen kuulluh joga kerdua , konzu vastavuin Vladimir Jegorovič Brendojevan kel .Se , midä tahtoin sanuo , kesti vähimittäh čuasun verran .
Tuttavuo Vladimir Jegorovič Brendojevan kel puutui Vladimir Dmitrijevič R’agojevan avul , omamualazen , kui sanotah zeml’akan avul , kerdu hänen kel minul oldih hyvät välit vuvves 1956.Vladimir Dmitrijevič R’agojev , filolougien tiijon kandiduattu , piäl 40 vuvven ruadoi karjalan kielen tutkijannu .
Kerran Volod’a soittau da sanou , ku minä raadivotoimittajannu ainos ečin abulastu pagizimah bokaspäi , ga hänel olis tuttavu anukselaine karjalan kielel runoloin kirjuttai .
Ylen hyviä runuo häi kirjuttau karjalan kielel omassah kylän Peldohierun murdehel , no niken ei ota painettavakse .Vaiku Terttu Vikström Karelia-julgamon emändy rohkeni painua lugiettavakse niidy runoloi .Runonkirjuttai on endine merimies Sambatuksespäi Vladimir Jegorovič Brendojev , nygöi häi kalanvardoiččijoin Matikku-nimizel laival Oneganjärvel vardoiččou kalanvarrastelijoi .
Meijängi toimitukses oli kauniskirjutustoimittai , no se ni korvua ei kallannuh kuččuo karjalastu runoniekkua .Sovin Vladimir R’agojevan kel , konzu voi tulla käymäh raadivotaloih Vladimir Brendojev .Sovittuh aigah mies oli jo meijän talois .Kerras nägyi : tämä mies lujah pyzyy jalloilleh hos mittuol pinnal , ei häilähtäi .Loškaimmo kätty , i kerras kuulin : "Midä minä tahtoin sanuo ".Nämmä vastavukset roittihes alallizikse .Jo enzikerdua otin Vladimir Jegovičan runostu da panin net "Karjalani suovattupaginah ".Jällespäi harvu "Karjalani suovattupagin " oli ilmai Vladimir Brendojevan runoloi .Toimituksen telefon rubei helähtelemäh : kuundelijat tahtottih suaha lugiettavakse karjalankielizii runoloi .
Omanmuan periä vaččua tuskuau
Konzu enzikerdua kyzyin Vladimir Jegorovičal adresin , kunne työndiä palku paginois da runolois , häi vastai : "En minä den’gua peräh aja , en den’gah kirjuta , a kirjutan karjalan kielen hyväkse , sen kannattamizekse ".
Vladimir Jegorovičua huolestutti ei vaiku kaloin vardoiččemine varrastelijois , no i mittuine on Oneganjärven vezi ."Meil on moine vehkeh , kuduan avul voimmo ottua juodavakse syvembäl vilumbua vetty , no toiči se ei päi – tulou pahal nenäh , syvembih kohtih kerävyy ligavezi ". Brendojevua huolestutti , ku suuret laivat ravieh ajetah Kižin suaristoh , nostatetah korgei ualdo .Se huuhtelou mähändät kaloin kuduaigua .Pidäs kieldiä ravieh ajelendu suarien välis , anna mähändät rauhas haudovuttas .
Konzu jo ottavuttih julguamah Vladimir Brendojevan runoloi , Vladimir R’agojev varoitti julguajii Vladimir Brendojevan Sambatuksen pagin - da iänändytabua muuttamas ."Luadinetto muutostu – häviey Vladimir Brendojevan čoma pagintaba , häviey Brendojevan kieli , a se pidäy säilyttiä ". Kuunneltih Vladimir R’agojevua , jäi koskemattah runoniekan ainutluaduine kieli .
Havačui rahvas pitkäs unes
Anukseh elämäh tulduu Vladimir Jegorovič puaksuh kävyi , kuh kerävyi rahvas , kävyi illaččuloih , lugi sie omii runoloi .Rahvas hyväl mielel kuundeli runoloi omal kielel .Toiči hätki potakoittih jatkua lugemistu , musteli Vladimir Jegorovič .Häi tahtoi , ku Anuksen paikallizes lehtes olis kirjutustu karjalan kielel , potakoičči kirjuttamah , ga ni ken ei julgevunnuh kirjuttamah .Kačos nygöi , mi on kirjuttajua karjalan kielel !
Konzu enzi kerran Vladimir Jegorovič ajeli Suomeh , oli pahal mielel , ku Suomes pietäh (piettih silloi ) suurembas kunnivos karjalan kieldy da karjalan kul’tuurua ."Kačos , mittuzii jogavuodizii karjalazii kezäpruazniekkoi hyö pietäh , konzu kerävyy tuhanzii karjalazii eri puolelpäi Suomie . "Mugai meil pidäs luadie ", taratteli Vladimir Jegorovič .
Nygöi pienettih pruazniekkujoukot : vahnat karjalazet siirryttih tuonilmazih , a nuoril ei ole mielenkiinnitysty ni karjalan kieleh , ni karjalan kul’tuurah .Meil vastukarai : karjalan kieleh opastajua liženöy , tullah kielikursiloil moizet , kudamien perehes niken ei pagize karjalakse .Viimizel aigua meil paiči horii ruvettih kai spektakliloi ozuttamah karjalan kielel , ruvettih pidämäh spektaklifestivualiloi .
Vladimir Jegorovič nostatti , havačutti pitkäs unes rahvahan suvaiččemah , kunnivoittamah omua kieldy da kul’tuurua .Karjalas nygöi min verdu on runon - da prouzankirjuttajua karjalan kielel .
Enzimäzen kerran , konzu menin Anukseh Vladimir Jegorovičan eloitilah , kyzyin :
– Eigo löydynyh eloitilua kustahto lähembi keskilinnua , ku olet linnan reunas ?
– On löydynyh dai linnan piälysmiehet tarittih , ga mama tahtoi kaččuo kodoilahpäi , Sambatukseh da reunuhieruh päi . Tiettäväine , kodoilu ei nävy , a mama sanoi , anna hos kodirannan pilvet tervehytty kodoilaspäi tuvvah .Sendähgi elämmö viijendes kerrokses .
Onnuako oli viimine kävyndykerdu Vladimir Brendojevalluo , konzu pertih tulduu häi kerras sanoi :
– Älä ovvostele , Nikolai Petrovič , kaksi vahnua ristinanzua eletäh meijän kel : minun dai emändän , Marija Nikolajevnan , muamo .
– Älä hädäile , vastain , – olen minägi elänyh vahnoin kel .
Tämä ozuttau mittuine herkysydämine ristikanzu oli Vladimir Jegorovič .
Midä minä tahtoin sanuo ?Vladimir Brendojev tahtoi sanuo daigi sanoi omien runoloin avul , mittuine kaunis on karjalan kieli , sidä pidäy kaita da äbäzöijä .
Midä minä tahtoin sanuo?
Livvi
New written Livvic
–
–