Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Aleksandra Lesonen. Karjalaisien elinkeinoja tutukši
Aleksandra Lesonen
Karjalaisien elinkeinoja tutukši
Karelian Proper
New written karelian
Musejojen
yö -aktijon rajoissa Koštamukšen kaupunkin musejo järješti Karjalaiset elinkeinot -luvennon .
Luvennon vetäjänä oli musejon ruataja Andrei Ponomar’ov .Tilaisuš mäni Louhi-akan talo -projektin rajoissa .
Andrei kerto kuuntelijilla nykyaikasen Koštamukšen piirikunnan alovehen istorijallisešta männyöštä : ikivanhoista ajoista Koštamukšen kaupunkin rakentamisen alkuh .
– Arheologit miärättih , jotta muinaisihmiset ašettauvuttih elämäh Luoteis-Karjalan alovehella , muun muašša Koštamukšen šeuvulla 7-8 tuhatta vuotta takaperin . Tämän muan enšimmäiset eläjät kalaššettih ta mečäššettih piäasiešša petroja ta hirvijä .Šiitä tovistau niijen eläimien luijen kyllyš šillosissa eläntäpaikoissa ta anšojen jiännökšet Kontokki - ta Koštamušjärven šekä toisien lähimmäisien vesistöjen rannoilla .Rautakautena ta Varhaiskeškiaikana šiinä muuvvoštu meččäsaamelaisien kulttuuri .Saamelaiset vajellettih .Konša 1300–1400-luvulla Luatokan alovehelta tänne tultih karjalaiset , šuurin oša saamelaisista mäni pohjoseh .Kalevalan piirin viimeset saamelaiset , kumpaset elettih Ohtan ta Kontokin kylissä lähettih pohjoseh 1800-luvun alušša .Kontokki-kylän paikašša šamannimisen järven rannalla nyt šijottuu Koštamukšen kaupunki , šelitti Andrei .
Mitä elinkeinoja käytettih karjalaiset , konša tultih uuših maih ?Karjalaisien piäelinkeinona oli muanviljelyš .Hyö kašvatettih nakrista ta osrua , a 1800-luvun alušta alettih kašvattua potakkua .Kynnökšie leipyä varoin levennettih palon anšijošta ta valittih vil’l’avimpie maita jokien ta järvien lähellä .
Musejon šäilyttäjä kerto kuuntelijilla , jotta karjalaiset niise hoijettih karjua ta kalaššettih .Tavallisen karjanhoijon lisäkši 1800-luvulla pohjoiskarjalaisilla oli poronhoito .Šitä ei pietty elinkeinona – poroja käytettih piäasiešša vetovoimana .Poronhoito oli yleistä lännempänä pomorien kylie , lähemmäkši Šuomen rajua .Onnakko poroja šai nähä niise Pomorjen talonpoikien luona .Mitä etähämmäkši pohjoseh kohti Lappie , šitä enemmän poroja oli väještöllä .
Aloveh oli rikaš rautamalmista , ta šen eläjät šuahuššettih ta muokattih rautua .Rautua Lapin pokostoista käytettih piäasiešša Pomorjen šuolankeittäjät .Talonpojat poltettih tervua ta hiiltä .Länšišeuvuilla monet oltih laukunkantajina .Tietyšti karjalaiset kerättih šientä ta marjua , ruattih kotielinkeinoja ta käsitöitä , hakattih meččyä ta kuletettih šitä .
– Karjalaiset tarvittih šuurta voimua ta käršivällisyttä , jotta kašvattua ta korjata šato , šuaha omua leipyä . Leipyä riitti 3-4 kuukauvekši šatovuosina , a katovuosina hyö jouvuttih lisyämäh jauhoh männynkuorta ta šammalta .Varakkahat talonpojat voitih šuaha leipyä ilman korvikehta , kerto Andrei Ponomar’ov .
Luvento oli tiijollini ta mielenkiintoni .Kuuntelijat koroššettih , kuin tärkie on tietyä istorijua , jotta muuvvoštua ičetuntuo ta ymmärtyä nykyaikua .
Karjalaisien elinkeinoja tutukši
Karelian Proper
New written karelian