Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Aleksandra Lesonen. Karjalaini talo: männeisyš ta nykyaika
Aleksandra Lesonen
Karjalaini talo: männeisyš ta nykyaika
Karelian Proper
New written karelian
Karjalaiset
ušottih , jotta taluo ta taloušrakennukšie varteijah erilaiset henket .Vielä ennein rakentamisen alkuo "muan isännältä " kyšyttih lupua šijalla , kunne talo pantih .Karjalaisen talon šalaisukšista kerto Koštamukšen eläjä Hilma Isakova .Muitein , 13. oraškuuta Hilma Andrejevna täytti 90 vuotta .
Talo noššettih perintehien mukah
Enšimmäisen venčän oikien kulman alla "ošakši " tiputettih elohopien pisara ; itäkulmašša – paritoin luku pientä hopierahua , toičči – osran tahi kakran täyvellini kopra , šekä uuvven kankahan pala , jotta "vuatteita olis ".
Tultuo elämäh uuteh taloh emäntä erikseh pyyti ošua talonhaltijalta ta hänen akalta .Uuteh taloh muutettih niin , jotta kenkänä ei nähnyn – yöllä tahi päivännoušulla .
Enšin taloh lašettih kukko , heittyän šen vorončan piäličči .Enšimmäisekši yökši uuteh taloh piti laškie kišša kukon kera .Šiitä vašta toisena yönä kotih muutettih rahvahat .Taloh tultih pityän käsissä oprasa ta leipyä šuolan kera .
Enšimmäiset vierahat tuotih lahjoiksi koivuhalko ta kun še annettih uuvven koin isännillä piti šanuo taikašanoja .Varjelukšena "pahalta šilmältä " oven yllä kiinitettih hauvin kuivattu leukaluu .
Kylien ta talojen šijottamini
Tavallisina kylinä oltih rantakylät (järven tahi joven rannoilla ).1900-luvun enšimmäisellä nelläntehellä Karjalašša oli 149 huuttorie , niitä tavattih pohjosešša , Kalevalan piirissä .
Männyönä aikana karjalaisien ainaset eläntäpaikatoli pirtti ta kylmät šinčit .Kolmikamarisissa taloissa oli pirtti ta šinčči ta niijen välissä poklietta .Še oli kylmä ta šitä piettih varaštona , a kešällä eläntäpaikkana .
Paritaloiksi šanotah viisišeinäset talot , kumpasissa šeinä jakau talon kahteh šamankokoseh puoleh , molommašša niistä oli pirtti ta kamari .
Perintehellisellä karjalaisella talolla oli tavallisešti korkie alakerta , koko šalvoš oli 14 – 21 metrin pituni .Toini tavallini ominaisuš on šama katto pirttie ta liävyä varoin .Karjalan pohjosissa piirilöissä liävä rikeneh pantih erikseh .
Perintehellisešti karjalaiset noššettih talot ilman peruššušta : pantih venčän alla šuuret kivet ta rakoloih lisättih pienie kivijä .Šuvi-Karjalašša hiršitalo pantih pyštyšuorah kaivettujen hiršien piällä , niitä šanottih stuuliksi ta ne noššettih muašta 50 šentiksi .
Karjalaiset kuin ni nuapurikanšat piettih tulišijua oikein tärkienä paikkana , kumpasella oli taikatehtävie .Uuteh taloh elämäh šiirtyässä vanhašta kiukuašta tuotih tulta ta šillä enšimmäistä kertua lämmitettih uutta kiukuata .Karjalan šuuremmašša ošašša oli levinnyn venäläini kiukua .Še pantih puisen kiukuanperuššan piällä ta šiinä oli uloštulija ahjonperä .Kaikilla puolilla peruššan ympäri oltih šeinät .Kiukuan šivupuolella oli kosino : šiinä oli ovi ta šen läpi šai piäššä lattien alla olijah karšinah .Šinne vietih portahat .Pohjoiskarjalaisien pirttilöissä kosino oli korkie , kuin škuappi ta etuošašša oli kakši ovie .
Kiukua , kumpani luajittih ovenčupušša oli kiännetty omin šuin oveh tahi oččašeinäh päin .Šen lisäkši Karjalašša oli levinnyn erikoini kiukuan laji – venäläini kiukua , kumpasešša oli auki ahjo – piisi .Ennein šemmoset piisikiukuat oltih hyvin levinnyöt .
Uuvvet ajat – uuvvet talot
Pirtti oli ainut oša talošša , kumpani lämmitettih .XX-vuosišuan alušša kamarissa ruvettih rakentamah makuupaikkoja – ležankoja , kumpaset lämmitettih ta kumpasien piällä šai muata .Lisäkši kiukuat pantih talon kešäpuolih .1930-luvun alkuh šuaten talonpoikien talojen kešen oli enämpi viisišeinisie taloja .Myöhemmin , kun šuurie perehie tuli vähemmän ruvettih rakentamah ni pienempie taloja matalamman alakerran piällä – šemmoset talot oltih halvemmat ta mukavammat pienillä perehillä .Keittijö ruvettih rakentamah erikseh makuukamariloista .
Šovanjälkisinä 1940–1950-vuosina alettih käyttyä uušie rakennušmaterialija ta tekniikkua .Talot noššettih sementtiperuštehilla , katot luajittih lauvoista , kumpasissa oli vejenvalumisvako tahi luajittih pärehkattoja , viimesinä vuosikymmeninä käytettih kattotiilie .
XX-vuosišuan puolivälistä taloih ruvettih oštamah kaupunkityylisie huonehtarpehie , kirja - ta kerrošpolččie , mattoja , ratijoja .
Lisyän , jotta Hilma Isakova šai tietoja karjalaisešta talošta kirjoista "Tieto ", "Kanšat ta kulttuuri " šekä "Venäjän šuomelais-ugrilaiset kanšat ".
Karjalaini talo: männeisyš ta nykyaika
Karelian Proper
New written karelian