Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Nadežda Vasiljeva.
Pappi Ioann Tsvetajevin kunnivokši
Source:
Oma mua. № 25, 2026, p. 4
Nadežda Vasiljeva
Pappi Ioann Tsvetajevin kunnivokši
Karelian Proper
New written karelian
Kalevalan piirissä ennein perspektiivittömien kylien likvitoinnan alkuo, kumpani mäni meijän mualla viime vuosišuan 60-luvulla, oli yli 60 kylyä.
Kylissä elettih ihmiset, ruattih mualla, kynnettih, kylvettih, pyyvvettih kalua, piettih šiivattua. Yksi šemmosista kylistä oli Jyvyälakši.
Arhiivatietojen mukah enšimmäini kirjallini maininta kyläštä oli jo XVII vuosišualla. Jyvyälakši, kuin ni Kalevalan piirin monet toisetki kylät, pietäh runokylänä. Tänne XIX vuosišuan lopušša kävi runonkeryäjä Elias Lönnrot šekä šuomelaini lingvisti Karjalainen. Šamoista arhiivalähtehistä voipi šuaha tietyä, jotta arheologiset tutkimukšet viitatah šiih, jotta kylän alovehella ta lähellä olijilla mailla oli muinaisihmisen elinpaikkoja.
Onnakko 60-luvulla kylä oli kačottu perspektiivittömäkši: oli pantu kiini koulu, kirjašto, pošti, paikallini kauppa, klubi, navetta. Kyläläiset ašettauvuttih elämäh piirin toisissa paikoissa, eniten Kalevalan pos’olkašša.
Alevtina Denisova, omua šukunimie Torvinen (šanakši, tämä šukunimi oli kaikkein yleisin Jyvyälahešša) muistelou:
– Mie olen šyntyn ta kašvan Jyvyälahešša, še on miun pieni kotimua. Muissan, kuin kylä pantih kiini, kuin šitä vähitellen "tapettih": päivittäin, netälittäin, kuukaušittain. Enšin pantih kiini koulu, kotvasen ajan piäštä – pošti. Šiitä tuli paikallisen klubin vuoro, a mie šilloin ruavoin kirjaštošša. Niin pikkuhil’l’ua elämä Jyvyälahešša šammu: kohta työkykyset eläjät jätettih omat šeuvut, eläkeläisetki jiätih kyläh vain lyhyökši ajakši. Ilman kauppua, šähkyö, liäkärin hoituo elämä tuli mahottomakši.
Alevtina Ivanovna kerto, kuin hiän lapšena uuvvenvuuvven juhlissa pyöri piirileikissä potruškojen kera kylän klubissa. Vielä ennein neuvoštovallan ašettamista Karjalan pohjosešša, klubin rakennuš oli kylän kirikkönä. Še oli rakennettu vuotena 1898 ta omissettu pyhällä šuuriruhtinahalla Aleksandr Nevskillä. Neuvoštovallan tultuo kiriköššä järješšettih enšin lukutupa, šiitä klubi. Šuuren Isänmuallisen šovan aikana Jyvyälakši oli šuomelaisien miehitykšeššä, ta kiriköššä šijottu vihollisen štabi.
– Mie hyvin muissan kirikön rakennukšen, šanelou Alevtina Denisova. – Vaštapiätä, tien toisella puolella oli kalmismua kallistunuijen ristien kera. Vanhemmat kiellettih meitä šielä juokšentelomisešta ta kisuamisešta.
Šillä kylän vanhalla kalmismualla löysi rauhan pappi Ioan Tsvetajev. Hiän oli hauvattu kirikön takana 110 vuotta takaperin.
Tuanoin Kalevalan Pietarin ta Puavilan kirikön tuaton Jevgenii Korenevin puoleh kiännyttih Ioan Tsvetajevin šukulaiset kyšyllä ašettua risti hautaušpaikalla ta šillä elvyttyä muisto. Pyyntöh vaššattih kuin tuatto Jevgenii, niin ni monet Pietarin ta Puavilan kirikön kävijät.
Hyö tultih Jyvyälahteh ta enšimmäisellä matalla kačottih kylä, löyvettih entisen kirikön perušta, paistih ihmisien kera, ket käyväh kyläh koko kešäkši, ta šuatih tietyä, jotta vielä on šäilyn vanhan časoun’an rakennuš. Časoun’a oli rakennettu XIX vuosišuan keškipuolella Jumalanemon Uspenjan kunnivokši. Neuvoštoaikoina še oli muutettu elintalokši ta šielä vielä nytki eletäh ihmiset.
Toisella matalla kyläh tuatto Jevgenii Korenev ta hänen apulaiset šahattih penšahat ta puut, mit kašvettih kirikön peruštalla šekä kerättih ruhkat tämän paikan ympäriltä. Hyö ašetettih kumarrušristi kirikön alttarin paikalla kaikkien pappien muissokši, kumpaset palveltih tällä mualla.
Ka tämä ei ole loppu. Vielä on šuunniteltu toisieki ruatoja. Tällä hetkellä kirikön kävijät valmissetah erikoini tiijotuštaulu, mi kertou jyvyälahen kirikön ta šen papiston istorijašta. Jo elokuušša še tuuvvah Jyvyälahteh ta ašetetah kirikön peruštan luona. Täh tapahtumah ta kumarrušrissin pyhittämiseh kalevalalaiset vuotetah niise pappi Ioan Tsvetajevin šukulaisie.
Pitäy vielä lisätä, jotta entisen kirikön rakennukšen jiännökšet kylän likvitoinnan aikana vietih Kalevalah. Uhtuon sovhosi pitälti šäilytti šielä muanviljelyšvehkehie. Nyt tämä jo hyvin lahonut rakennuš kuuluu piirin hallintoh: šielä, kuin enneinki, šäilytetäh tarpehettomie tavaroja.