VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help

Bronzova Aleksandra . Lemminkäisen kuot’t’eluš nuorien kaupunkissa

Bronzova Aleksandra

Lemminkäisen kuot’t’eluš nuorien kaupunkissa

Karelian Proper
New written karelian
Mi on nuoruš? Mittutuuko še vain elettyjen vuosien miärällä? Višših ei. Nuoruš enši vuorošša tarkottau ymmärtämistä, valmehutta iloštumah pienistä aseista, opaštumah uutta ta toičči šuoštumah šeikkailuih: ošallistumah puku-uintaeräh sap-lauvalla tahi parahan lokan huuvon kilpailuh. Še kaikki mäni Nuorison päivä -festivalissa 27. kešäkuuta Koštamukšešša.

Pruasniekka kolmešša kaupunkissa
Tänä vuotena Nuorison päivällä omissetut luajat tilaisuot mäntih yhtäaikua kolmešša kaupunkissa: Kontupohjašša, Koštamukšešša ta Aunukšešša.
Šentäh ne šuatih festivalin nimi. Tapahtuma oli tosi šuuri: järještäjät tarittih eri aktivisukšie.
Kivenlouhijien kaupunkissa musiikki kuulu huomenekšešta alkuan. Pruasniekan alušša vietettih vaššušjuokšu, mih ošallistu 14–18-vuotisie nuorie. Hyö voitettih 750 metrin matka ta pärjättih eri kuot’t’elukših: renkahien kannantah, "hämehikinverkkoh", ojah, hiršiportahih ta muih. Ruttosimmiksi tultih Stanislava Mihail’uk ta Roman Matajev.
Šamoin piettih toisie kilpailuja, missä oli tärkie näyttyä vuottamattomie puolie. Ken parahiten matkiu lokan iäntä tahi kuvuau hevoista? Šemmoni kilpailu vietettih Ku-ku-liigan rajoissa. Niih aktiivisukših ševottih Molodo. Severno. Veselo -konsertin esitykšet. Kaikki vaštasi šen nimie: nuoret laulettih ta tanššittih, pohjoni šiä muuttu viiješšä minuutissa ta kaikki piettih iluo rippumatta ijäštä.

Lemminkäisen kuot’t’eluš on otettu vaštah
Festivalin piätapahtumien luvušša oli Lemminkäisen kuot’t’eluš.
Uheilu- ta huvikilpailu pohjautu eeppiseh Kalevala-runoelmah. Še projekti voitti Dobrota Severa -hyvänluajintašiätijön Tvorčestvo regionov -granttikilpailušša Severstal’-yhtijön tuvella.
Tovennäkösyš šillä, jotta kakšikertani olimpijameštari ošallistuu teijän kekšimäh puku- uintaeräh on tosi pieni, ka še ei konšana ole nolla, kirjutti omalla šivulla sosialiverkoissa Sreda-keškukšen kulttuuri- ta joutoaikatoimininnan ošašton johtaja Ol’ga Šaklejina.
Hänen šanat käytih tovekši: järještäjät kučuttih Anna Bogalii ošallistumah kilpailuh, ta hiän šuoštu. Yhekšän rohkien ošallistujan joukošša urheilija starttasi kaččomatta tuuliseh šiäh.
Ennein vejellä lähtömistä ošallistujat šuatih ohjiet pienien laivojen valtijotarkaššukšen vanhemmalta tarkaštajalta Nikolai Gurtovilta. Šamoin tuomarikunnašša oltih kokenuot valmistajat ta vesituristit Vadim Kopt’ajev ta L’ubov’ Volkova.
Kuin hiihtoammunnašša Lemminkäisen kuot’t’elukšešša piti kaikista nopeimmin voittua matka ta näyttyä omua tarkkutta. Matan puolivälissä ošallistujie vuotti šeisatuš ammuntua varoin: piti ošata joušešta pualihpiiruššettuh hirveh. Tehtävä oli vaikie: uallot heilutettih hirvie ta ampujua, ei annettu tähyššellä. Onnakko monet pärjättih šiinä tehtäväššä. Miehistä nopeimmin loppuh piäsi Aleksei Volodin, a naisistaAnna Bogalii. Hyö šuatih piälahjatsap-lauvat.
Kaunis päivä ta pruasniekka. Passipo järještäjillä sap-lautojen mainijošta käytöštä. Mie avasin uuvven kauven sapilla juštih tänäpiänä. Olen iloni, jotta onnissuin juuri tiälä. Kilpailuinto aina eläy: himottau voittua uallon, ta näyttyä hyvie tulokšie ampumahiihtäjien ieššä, šano Anna Bogalii.

Uikua, šoršaset!
Festivalin toisih vesikilpailuih ošallistu kumišoršasie, a kilpailun paikakši tuli ympäryškanava. Pruasniekan tietokeškukšešta šai varata oman numeron, kumpani vaštasi linnun numeruo. Voittajakši tuli še, kenen kukkani enšimmäisenä piäsi loppuh. Ei šuanun auttua omua lemmikkie. Lykky oli hyväntahtoni kohti Konstantin Omel’čenkuo. Lahjakši hiän šai kaijuttimen.

Kiirehešti Europpua myöten
Mitä vielä šai nähä ta kuot’ella festivalissa?
Järještäjät valmissettih erilaisie työpajoja. Esimerkiksi halukkahat šuatih mualata veššoš tahi piiruštua taulu uuvvešša tekniikašša. Pyörällä kentällä pienimpie vierahie ilahutettih animattorit, a vanhemmilla lapšilla oli mahollisuš pelata šakkija tavallisilla lauvoilla ta oikein šuurella kentällä. Kolledžin joukko valmisti omie aktivisukšie: hyö kerrottih ta näytettih, mitein rikaššetah malmie ta opaššettih keryämäh šähkökuavoja.
Muan ta näyttämön välissä -näyttely kerto, mitein on šivottu teatteripuvut, korkie muoti ta jokapäiväset vuattiet. Šiinä šai nähä Družba-keškukšen näytelmissä esiteltävie pukuja ta kačella niijen yksityiskohtie.
Šamoin pruasniekan vierahat šuatih uušie tietoja luvennoissa ta työpajoissa. Esimerkiksi hyö opaššuttih pakinanpitäjän taituo ta heilä kerrottih karjalaisešta koodista.
Liäketiijollini Sanis-keškuš valmisti tervehyön tarkaššukšenšen rajoissa šai mitata verenpainuo, šokerin tašuo, saturatijuo, kašvuo ta painuo. On mielusua kuulla, jotta kaikki on normissa, varšinki konša piet iččie nuorena, ka virallisešti et kuulu täh ryhmäh.