Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Čomatar Komi–valdkundaspäi tegihe vägestajaks

История изменений

17 октября 2021 в 22:04 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) автора источника
  с Maria Košeleva
  на

21 января 2020 в 01:08 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) текст
  Konkurs: Petroskoiš žurijžurij ouk valiči kaikid čomemban suomalaiž–ugrilaižen rahvahan ezitajan. Karjalad konkursal eziti Suomalaiž–ugrilaižen školan pästnik. Sanudas, miše čomuz’ om vägi. A ku nece om rahvahaline čomuz’ – se om völ vägevamb! Necen azjan jogahižen voden voib nägištada rahvahaližel čomuden konkursal ”Suomalaiž–ugrilaižiden üläopištoiden čomatar”. Nece konkurs vedetas jogahižen voden niiden üläopenikoiden keskes, kudambad opendasoiš üläopištoiš, miččed sijsij adasoiš suomalaiž–ugrilaižiden rahvahiden eländtahoil. Läz jogahižen voden mö kirjutam sen polhe, no täl kerdal neche voib antta enamba homaičust, sikš ku necil vodel meiden Karjala–valdkund da Petroskoi–lidn oli konkursan ižandan. Proidnudel vodel mugoižel konkursal, mitte oli Iževsklidnas, vägesti meiden Petroskoin üläopišton karjalaine neižne Maria Kalinina. Petroskoin täht se oli hüvä voimuz ozutada kaikile, kut meiden lidnas tehtas mugoižed konkursad. Sidä paiči nece oli hüvä voimuz ühtnikoiden täht nägištada meiden čomad mad! Petroskoin üläopišton norišton Profkom–organizacii oli konkursan pätegijanpätegijan. Om tetab kaikile, miše nece sebr tegeb kaiken aigan azjtegod lujas korktal tazol. Mogoižen–žo oli nece konkurs. Koume ezmäšt päiväd konkursan ühtnikad tundištihe toine toiženke, tundištoitiba toižiden rahvahiden ezitajid ičeze rahvahiden kul’turanke da kelenke, ozutiba rahvahiden karguid, pajatiba pajoid, da muite hüvin mänetiba aigad. No päazjan kaik nene päiväd hö vaumištihe konkursaha, openzihe kävuda scenal čomil haškuil, muhata čomin da äjihe toižihe azjoihe, miččid mahtab tehta jogahine model’. Ližaks, neiččiden täht oli tehtud erazvuiččid mastar’–klassoid, ekskursijoidekskursijoid Karjalan madme. Ühten mugoižiš matkoišpäi oli neiččiden ajeluz vepsän male Šoutjärv’–küläha. Ei ole čudokast, miše ühtnikoile da heiden abunikoile ozutadihe Šoutjärven etnografi št muzejad da tundištoitihe Karjalan igähižen rahvahanke – vepsläižidenke. Mugažo neičukaižed oliba Petroskoiš Kantele–pertiš, sigä ühtennimine čoma kargsebr ozuti, kut kargaita karjalaižid karguid. Ühten melentartuižiš konkursan azjtegoišpäi oli sen intellektualine pala. Tobjimalaz se pidätas iče konkursan aigan. Ühtnikoile tehtas tegijoiltegijoil aigemba meletadud küzundoid, a neiččile kaikiden kacujiden da žürijžürij oukun edes pidab antta vastusid niihe. Täl kerdal se oli tehtud toižeks, vähäižen melentartuižemb. Nellänz’paivän, 31. keväz’kud ühtnikoiden täht oli tehtud press–konferencii, miččele voiba tulda jogahižen lugendlehtesen, tv:n vai radion radnik, miččen-se sebran ühtnik da muite jogahine ristit, kudambale om melentartušt nece konkurs. Neiččed tuliba ezile toine toižen jäl’ghe, ozutiba ičtaze da ezitiba ičeze rahvast, a sid’ kaikutte andoi vastusid adivoiden küzundoihe. Küzundad oliba erazvuiččed: kense küzui ühtnikoiden planoiš tulijaks aigaks, ken-se pakiči ozutada rahvahaližen sädon da starinoita sen paloiden polhe. Necil etapal kaik ühtnikad lujas hüvin ozutiba, miše hö oma lujas arvokahad ičeze rahvahan ezitajad i miše ei muite heid valitihe ezitada ičeze rahvast. Melentartuižed da, voib sanuda, kaikid aktualižembad küzundad oliba Periodika–paindišton radnikoil, sikš ku hö lujas hüvin tedaba igähižiden suomalaižugrilaižiden rahvahiden problemoid. Neiččiden vastused nenihe küzundoihe ozutiba sidä, kut hö tedaba ičeze rahvahan problemoid, midä hö iče tegeba rahvahan kul’turan da kelen kehitoitandan da kaičendan täht. Neiččed starinoičiba erazvuiččiden projektoiden polhe, miččed hö meletiba iče vai miččihe hö jo ühtniba. Suren homaičusen žurnalistad kingitiba Karjalan ezitajaha – Diana Nikitinaha. Hän om verhiden keliden institutan ezmaižen kursan üläopenik. Diana opendab anglian, germanian da francian kelid, hänel oma karjalaižed jured, neižne lopi Suomalaiž–ugrilaižen školan. Diana hüvin andoi vastused kaikihe küzundoihe. Päküzundan oli pidab-ik kaita karjalan kel’t i om-ik nece hüvä idei tehta sidä ofi cialižeks valdkundan keleks. Kacmata sihe, miše nügüd’ hänen elo ei ole sidotud karjalan kelehe, hän sanui, miše nece om lujas hüvä idei. Press–konferencijankonferencijan lopus adivoile tarbiž oli änestada ühtnikoiš. Hö andoiba jogahižele neičukaižele arvznamoid. Konkursan päpalal neičukaižele, kudambal oli balloiden enambišt, anttihe Miss Intellekt–arvnimen. Necikš neičukaižeks tegihe udmurtilaine čomatar Alla Lebedeva. Hän mugažo sai Vice miss–arvnimen. Konkursan fi nal mäni Karjalan rahvahaližes teatras. Teatraha tuli lujas äi rahvast, miše tugeta ühtnikoid. Ristitud ištuiba eskai ištmiden keskes. Täl kerdal konkursan teman oli Sündutandan verod. Neiččed ozutiba heiden rahvahiden sündutandveroid. Se oli lujas čoma nähta. Kaik – i muga nimitadud defi le, i veroiden ezituz, i ühtnikoiden koditö, miččehe mülüiba runod, kargud i pajod – oli lujas korktal tazol. Kaik neiččed oliba mugoižed čomad, miše voib rohktas sanuda – suomalaiž–ugrilaižiden rahvahiden ezitajad oma kaikid čomembad da kaikid melekahambad-ki. Heile ei ole üks’kerdašt rahvahan kul’tur. A nece om kaikid tärktemb azj. TulijalTulijal vodel čomuden konkurs mäneb Siktivkar–lidnas, sikš ku vägestajaks tegihe Anastasia Vasiljeva, komi–rahvahan ezitai. Tarbiž völ kerdal sanuda suren spasibon konkursan tegijoiletegijoile, Ved’ nece om lujas sur’ rad. I kut sanuiba iče konkursan tegijadtegijad, se azjtego oli tehtud, miše tugeta kosketusid ühtnikoiden da suomalaižugrilaižiden rahvahiden keskes. Ku mö olem ühtes – mö olem vägi.

20 января 2020 в 23:18 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) заголовок
  с Čomatar Komi-valdkundaspäi tegihe vägestajaks
  на Čomatar Komi–valdkundaspäi tegihe vägestajaks
• изменил(а) текст
  Konkurs: Petroskoiš žurij ouk valiči kaikid čomemban suomalaiž-–ugrilaižen rahvahan ezitajan. Karjalad konkursal eziti Suomalaiž-–ugrilaižen školan pästnik. Sanudas, miše čomuz’ om vägi. A ku nece om rahvahaline čomuz’ – se om völ vägevamb! Necen azjan jogahižen voden voib nägištada rahvahaližel čomuden konkursal ”Suomalaiž-–ugrilaižiden üläopištoiden čomatar”. Nece konkurs vedetas jogahižen voden niiden üläopenikoiden keskes, kudambad opendasoiš üläopištoiš, miččed sij adasoiš suomalaiž-–ugrilaižiden rahvahiden eländtahoil. Läz jogahižen voden mö kirjutam sen polhe, no täl kerdal neche voib antta enamba homaičust, sikš ku necil vodel meiden Karjala-–valdkund da Petroskoi-–lidn oli konkursan ižandan. Proidnudel vodel mugoižel konkursal, mitte oli Iževsklidnas, vägesti meiden Petroskoin üläopišton karjalaine neižne Maria Kalinina. Petroskoin täht se oli hüvä voimuz ozutada kaikile, kut meiden lidnas tehtas mugoižed konkursad. Sidä paiči nece oli hüvä voimuz ühtnikoiden täht nägištada meiden čomad mad! Petroskoin üläopišton norišton Profkom-–organizacii oli konkursan pätegijan. Om tetab kaikile, miše nece sebr tegeb kaiken aigan azjtegod lujas korktal tazol. Mogoižen-–žo oli nece konkurs. Koume ezmäšt päiväd konkursan ühtnikad tundištihe toine toiženke, tundištoitiba toižiden rahvahiden ezitajid ičeze rahvahiden kul’turanke da kelenke, ozutiba rahvahiden karguid, pajatiba pajoid, da muite hüvin mänetiba aigad. No päazjan kaik nene päiväd hö vaumištihe konkursaha, openzihe kävuda scenal čomil haškuil, muhata čomin da äjihe toižihe azjoihe, miččid mahtab tehta jogahine model’. Ližaks, neiččiden täht oli tehtud erazvuiččid mastar’-–klassoid, ekskursijoid Karjalan madme. Ühten mugoižiš matkoišpäi oli neiččiden ajeluz vepsän male Šoutjärv’-–küläha. Ei ole čudokast, miše ühtnikoile da heiden abunikoile ozutadihe Šoutjärven etnografi št muzejad da tundištoitihe Karjalan igähižen rahvahanke – vepsläižidenke. Mugažo neičukaižed oliba Petroskoiš Kantele-–pertiš, sigä ühtennimine čoma kargsebr ozuti, kut kargaita karjalaižid karguid. Ühten melentartuižiš konkursan azjtegoišpäi oli sen intellektualine pala. Tobjimalaz se pidätas iče konkursan aigan. Ühtnikoile tehtas tegijoil aigemba meletadud küzundoid, a neiččile kaikiden kacujiden da žürij oukun edes pidab antta vastusid niihe. Täl kerdal se oli tehtud toižeks, vähäižen melentartuižemb. Nellänz’paivän, 31. keväz’kud ühtnikoiden täht oli tehtud press-–konferencii, miččele voiba tulda jogahižen lugendlehtesen, tv:n vai radion radnik, miččen-se sebran ühtnik da muite jogahine ristit, kudambale om melentartušt nece konkurs. Neiččed tuliba ezile toine toižen jäl’ghe, ozutiba ičtaze da ezitiba ičeze rahvast, a sid’ kaikutte andoi vastusid adivoiden küzundoihe. Küzundad oliba erazvuiččed: kense küzui ühtnikoiden planoiš tulijaks aigaks, ken-se pakiči ozutada rahvahaližen sädon da starinoita sen paloiden polhe. Necil etapal kaik ühtnikad lujas hüvin ozutiba, miše hö oma lujas arvokahad ičeze rahvahan ezitajad i miše ei muite heid valitihe ezitada ičeze rahvast. Melentartuižed da, voib sanuda, kaikid aktualižembad küzundad oliba Periodika-–paindišton radnikoil, sikš ku hö lujas hüvin tedaba igähižiden suomalaižugrilaižiden rahvahiden problemoid. Neiččiden vastused nenihe küzundoihe ozutiba sidä, kut hö tedaba ičeze rahvahan problemoid, midä hö iče tegeba rahvahan kul’turan da kelen kehitoitandan da kaičendan täht. Neiččed starinoičiba erazvuiččiden projektoiden polhe, miččed hö meletiba iče vai miččihe hö jo ühtniba. Suren homaičusen žurnalistad kingitiba Karjalan ezitajaha – Diana Nikitinaha. Hän om verhiden keliden institutan ezmaižen kursan üläopenik. Diana opendab anglian, germanian da francian kelid, hänel oma karjalaižed jured, neižne lopi Suomalaiž-–ugrilaižen školan. Diana hüvin andoi vastused kaikihe küzundoihe. Päküzundan oli pidab-ik kaita karjalan kel’t i om-ik nece hüvä idei tehta sidä ofi cialižeks valdkundan keleks. Kacmata sihe, miše nügüd’ hänen elo ei ole sidotud karjalan kelehe, hän sanui, miše nece om lujas hüvä idei. Press-–konferencijan lopus adivoile tarbiž oli änestada ühtnikoiš. Hö andoiba jogahižele neičukaižele arvznamoid. Konkursan päpalal neičukaižele, kudambal oli balloiden enambišt, anttihe Miss Intellekt-–arvnimen. Necikš neičukaižeks tegihe udmurtilaine čomatar Alla Lebedeva. Hän mugažo sai Vice miss-–arvnimen. Konkursan fi nal mäni Karjalan rahvahaližes teatras. Teatraha tuli lujas äi rahvast, miše tugeta ühtnikoid. Ristitud ištuiba eskai ištmiden keskes. Täl kerdal konkursan teman oli Sündutandan verod. Neiččed ozutiba heiden rahvahiden sündutandveroid. Se oli lujas čoma nähta. Kaik – i muga nimitadud defi le, i veroiden ezituz, i ühtnikoiden koditö, miččehe mülüiba runod, kargud i pajod – oli lujas korktal tazol. Kaik neiččed oliba mugoižed čomad, miše voib rohktas sanuda – suomalaiž-–ugrilaižiden rahvahiden ezitajad oma kaikid čomembad da kaikid melekahambad-ki. Heile ei ole üks’kerdašt rahvahan kul’tur. A nece om kaikid tärktemb azj. Tulijal vodel čomuden konkurs mäneb Siktivkar-–lidnas, sikš ku vägestajaks tegihe Anastasia Vasiljeva, komi-–rahvahan ezitai. Tarbiž völ kerdal sanuda suren spasibon konkursan tegijoile, Ved’ nece om lujas sur’ rad. I kut sanuiba iče konkursan tegijad, se azjtego oli tehtud, miše tugeta kosketusid ühtnikoiden da suomalaižugrilaižiden rahvahiden keskes. Ku mö olem ühtes – mö olem vägi.

20 января 2020 в 23:08 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) текст
  Konkurs: Petroskoiš žurij ouk valiči kaikid čomemban suomalaiž-ugrilaižen rahvahan ezitajan. Karjalad konkursal eziti Suomalaiž-ugrilaižen školan pästnik. Sanudas, miše čomuz’ om vägi. A ku nece om rahvahaline čomuz’ – se om völ vägevamb! Necen azjan jogahižen voden voib nägištada rahvahaližel čomuden konkursal ”Suomalaiž-ugrilaižiden üläopištoiden čomatar”. Nece konkurs vedetas jogahižen voden niiden üläopenikoiden keskes, kudambad opendasoiš üläopištoiš, miččed sij adasoiš suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden eländtahoil. Läz jogahižen voden mö kirjutam sen polhe, no täl kerdal neche voib antta enamba homaičust, sikš ku necil vodel meiden Karjala-valdkund da Petroskoi-lidn oli konkursan ižandan. Proidnudel vodel mugoižel konkursal, mitte oli Iževsklidnas, vägesti meiden Petroskoin üläopišton karjalaine neižne Maria Kalinina. Petroskoin täht se oli hüvä voimuz ozutada kaikile, kut meiden lidnas tehtas mugoižed konkursad. Sidä paiči nece oli hüvä voimuz ühtnikoiden täht nägištada meiden čomad mad! Petroskoin üläopišton norišton Profkom-organizacii oli konkursan pätegij anpätegijan. Om tetab kaikile, miše nece sebr tegeb kaiken aigan azjtegod lujas korktal tazol. Mogoižen-žo oli nece konkurs. Koume ezmäšt päiväd konkursan ühtnikad tundištihe toine toiženke, tundištoitiba toižiden rahvahiden ezitajid ičeze rahvahiden kul’turanke da kelenke, ozutiba rahvahiden karguid, pajatiba pajoid, da muite hüvin mänetiba aigad. No päazjan kaik nene päiväd hö vaumištihe konkursaha, openzihe kävuda scenal čomil haškuil, muhata čomin da äjihe toižihe azjoihe, miččid mahtab tehta jogahine model’. Ližaks, neiččiden täht oli tehtud erazvuiččid mastar’-klassoid, ekskursij oidekskursijoid Karjalan madme. Ühten mugoižiš matkoišpäi oli neiččiden ajeluz vepsän male Šoutjärv’-küläha. Ei ole čudokast, miše ühtnikoile da heiden abunikoile ozutadihe Šoutjärven etnografi št muzejad da tundištoitihe Karjalan igähižen rahvahanke – vepsläižidenke. Mugažo neičukaižed oliba Petroskoiš Kantele-pertiš, sigä ühtennimine čoma kargsebr ozuti, kut kargaita karjalaižid karguid. Ühten melentartuižiš konkursan azjtegoišpäi oli sen intellektualine pala. Tobjimalaz se pidätas iče konkursan aigan. Ühtnikoile tehtas tegij oiltegijoil aigemba meletadud küzundoid, a neiččile kaikiden kacujiden da žürij oukun edes pidab antta vastusid niihe. Täl kerdal se oli tehtud toižeks, vähäižen melentartuižemb. Nellänz’paivän, 31. keväz’kud ühtnikoiden täht oli tehtud press-konferencii, miččele voiba tulda jogahižen lugendlehtesen, tv:n vai radion radnik, miččen-se sebran ühtnik da muite jogahine ristit, kudambale om melentartušt nece konkurs. Neiččed tuliba ezile toine toižen jäl’ghe, ozutiba ičtaze da ezitiba ičeze rahvast, a sid’ kaikutte andoi vastusid adivoiden küzundoihe. Küzundad oliba erazvuiččed: kense küzui ühtnikoiden planoiš tulijaks aigaks, ken-se pakiči ozutada rahvahaližen sädon da starinoita sen paloiden polhe. Necil etapal kaik ühtnikad lujas hüvin ozutiba, miše hö oma lujas arvokahad ičeze rahvahan ezitajad i miše ei muite heid valitihe ezitada ičeze rahvast. Melentartuižed da, voib sanuda, kaikid aktualižembad küzundad oliba Periodika-paindišton radnikoil, sikš ku hö lujas hüvin tedaba igähižiden suomalaižugrilaižiden rahvahiden problemoid. Neiččiden vastused nenihe küzundoihe ozutiba sidä, kut hö tedaba ičeze rahvahan problemoid, midä hö iče tegeba rahvahan kul’turan da kelen kehitoitandan da kaičendan täht. Neiččed starinoičiba erazvuiččiden projektoiden polhe, miččed hö meletiba iče vai miččihe hö jo ühtniba. Suren homaičusen žurnalistad kingitiba Karjalan ezitajaha – Diana Nikitinaha. Hän om verhiden keliden institutan ezmaižen kursan üläopenik. Diana opendab anglian, germanian da francian kelid, hänel oma karjalaižed jured, neižne lopi Suomalaiž-ugrilaižen školan. Diana hüvin andoi vastused kaikihe küzundoihe. Päküzundan oli pidab-ik kaita karjalan kel’t i om-ik nece hüvä idei tehta sidä ofi cialižeks valdkundan keleks. Kacmata sihe, miše nügüd’ hänen elo ei ole sidotud karjalan kelehe, hän sanui, miše nece om lujas hüvä idei. Press-konferencij ankonferencijan lopus adivoile tarbiž oli änestada ühtnikoiš. Hö andoiba jogahižele neičukaižele arvznamoid. Konkursan päpalal neičukaižele, kudambal oli balloiden enambišt, anttihe Miss Intellekt-arvnimen. Necikš neičukaižeks tegihe udmurtilaine čomatar Alla Lebedeva. Hän mugažo sai Vice miss-arvnimen. Konkursan fi nal mäni Karjalan rahvahaližes teatras. Teatraha tuli lujas äi rahvast, miše tugeta ühtnikoid. Ristitud ištuiba eskai ištmiden keskes. Täl kerdal konkursan teman oli Sündutandan verod. Neiččed ozutiba heiden rahvahiden sündutandveroid. Se oli lujas čoma nähta. Kaik – i muga nimitadud defi le, i veroiden ezituz, i ühtnikoiden koditö, miččehe mülüiba runod, kargud i pajod – oli lujas korktal tazol. Kaik neiččed oliba mugoižed čomad, miše voib rohktas sanuda – suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden ezitajad oma kaikid čomembad da kaikid melekahambad-ki. Heile ei ole üks’kerdašt rahvahan kul’tur. A nece om kaikid tärktemb azj. Tulij alTulijal vodel čomuden konkurs mäneb Siktivkar-lidnas, sikš ku vägestajaks tegihe Anastasia Vasiljeva, komi-rahvahan ezitai. Tarbiž völ kerdal sanuda suren spasibon konkursan tegij oiletegijoile, Ved’ nece om lujas sur’ rad. I kut sanuiba iče konkursan tegij adtegijad, se azjtego oli tehtud, miše tugeta kosketusid ühtnikoiden da suomalaižugrilaižiden rahvahiden keskes. Ku mö olem ühtes – mö olem vägi.

19 февраля 2017 в 18:44 Нина Шибанова

• создал(а) текст