Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Mul’tfil’m vepsän rahvahan polhe

История изменений

17 октября 2021 в 22:37 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) автора источника
  с Maria Košeleva
  на

21 января 2020 в 02:55 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) текст
  26. päiväl semendkud Karjalan kul’turkeskuses oli tehtud mul’tfil’man prezentacii. Se starinoičeb vepsän rahvahan polhe. Kacmaha mul’tfil’mad tuliba lapsed da aigvoččed-ki ristitud, kaik, kelle om melentartušt vepsläižiden istorii da kul’tur. Narodnaja mozaika–muga om nimitadud projekt, miččes om tehtud jo koume mul’tfil’mad vähäluguižiden rahvahiden polhe. Aigemba oli tehtud jo mul’tik Altai röunan rahvahiden polhe – kumandincoiš da telengitoiš, nügüd’ om sündnu mul’tfil’m vepsän rahvahas-ki. Mul’tfil’man tegemižehe ühtniba lapsed. Projektan radnikad vediba lapsiden täht etnourokoid, kus starinoičiba rahvahiden istorijanistorijan da kul’turan polhe. Urokoiden jäl’ghe lapsed pirdiba kuvid. Karjalas oli keratud 123 lapsiden kuvad. Niiden pohjal oliki tehtud mul’tfil’m. Projekt oli tehtud prezidentgrantan tugel. Projektan pätegend – kebnäl kelel da mahtoil starinoita rahvahale vähäntetabiden rahvahiden polhe, heiden istorijasistorijas da kul’turas. Projektan ohjandai Gul’nara Kucenko sanui: ”Konz mö pagižem noriden da lapsiden opendusen polhe, pidab valita mugoižid openduzformid, miččed oma melentartuižed. Ned oma kebnäd, lujas kebnäs pandas muštho. Mul’tfil’mad tuleba mel’he ei vaiše školan openikoile, no aigvoččile-ki ristituile”. Čudokaz vepsän rahvahan ma–mugoine nimi om mul’tfil’mal vepsän rahvahas. Kahtes minutas kacujad tedištiba vepsän rahvahan elos, sen istorijasistorijas da kul’turas. Kacujile oli starinoitud vepsän rahvahan uskondoiš: mechižes, vedehižes, päčin ižandas. Mugažo mul’tikas ozutihe malinovii kvarcit–kived i muštpachad, miččed om tehtud neciš kivespäi. Mul’tfil’m tuli mel’he kacujile. Maria Košeleva sanui: ”Se om lujas hüvä mul’tik. Meletan, miše mugoižed mul’tikad oma lapsiden da vanhembiden täht. Sikš ku ned voiba hüvin sel’genzoitta da starinoita jügedoid azjoid kebnäs. I nece om lujas hüvä. Meletan, miše tarbiž tehta enamba mult’fi lmad i tehta pidembad mult’fi lmad. Nece mul’tik, miččen mö kacuim, oli lujas melentartuine, se hüvin starinoiči vepsläižiden polhe lapsiden täht, no se oli lujas lühüd. Oliži hüvä tehta völ pidembad mul’tfil’mad”. Projektan tegijad planuičeba tehta mul’tfil’moid toižiden rahvahiden polhe. Pigai mul’tfil’mad pandas internetha i kaikutte tahtnik voiškandeb kacta niid.

21 января 2020 в 00:34 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) текст
  26. päiväl semendkud Karjalan kul’turkeskuses oli tehtud mul’tfil’man prezentacii. Se starinoičeb vepsän rahvahan polhe. Kacmaha mul’tfil’mad tuliba lapsed da aigvoččed-ki ristitud, kaik, kelle om melentartušt vepsläižiden istoriiiistorii da kul’tur. Narodnaja mozaika–muga om nimitadud projekt, miččes om tehtud jo koume mul’tfil’mad vähäluguižiden rahvahiden polhe. Aigemba oli tehtud jo mul’tik Altai röunan rahvahiden polhe – kumandincoiš da telengitoiš, nügüd’ om sündnu mul’tfil’m vepsän rahvahas-ki. Mul’tfil’man tegemižehe ühtniba lapsed. Projektan radnikad vediba lapsiden täht etnourokoid, kus starinoičiba rahvahiden istorijan da kul’turan polhe. Urokoiden jäl’ghe lapsed pirdiba kuvid. Karjalas oli keratud 123 lapsiden kuvad. Niiden pohjal oliki tehtud mul’tfil’m. Projekt oli tehtud prezidentgrantan tugel. Projektan pätegend – kebnäl kelel da mahtoil starinoita rahvahale vähäntetabiden rahvahiden polhe, heiden istorijas da kul’turas. Projektan ohjandai Gul’nara Kucenko sanui: ”Konz mö pagižem noriden da lapsiden opendusen polhe, pidab valita mugoižid openduzformid, miččed oma melentartuižed. Ned oma kebnäd, lujas kebnäs pandas muštho. Mul’tfil’mad tuleba mel’he ei vaiše školan openikoile, no aigvoččile-ki ristituile”. Čudokaz vepsän rahvahan ma–mugoine nimi om mul’tfil’mal vepsän rahvahas. Kahtes minutas kacujad tedištiba vepsän rahvahan elos, sen istorijas da kul’turas. Kacujile oli starinoitud vepsän rahvahan uskondoiš: mechižes, vedehižes, päčin ižandas. Mugažo mul’tikas ozutihe malinovii kvarcit–kived i muštpachad, miččed om tehtud neciš kivespäi. Mul’tfil’m tuli mel’he kacujile. Maria Košeleva sanui: ”Se om lujas hüvä mul’tik. Meletan, miše mugoižed mul’tikad oma lapsiden da vanhembiden täht. Sikš ku ned voiba hüvin sel’genzoitta da starinoita jügedoid azjoid kebnäs. I nece om lujas hüvä. Meletan, miše tarbiž tehta enamba mult’fi lmad i tehta pidembad mult’fi lmad. Nece mul’tik, miččen mö kacuim, oli lujas melentartuine, se hüvin starinoiči vepsläižiden polhe lapsiden täht, no se oli lujas lühüd. Oliži hüvä tehta völ pidembad mul’tfil’mad”. Projektan tegijad planuičeba tehta mul’tfil’moid toižiden rahvahiden polhe. Pigai mul’tfil’mad pandas internetha i kaikutte tahtnik voiškandeb kacta niid.

21 января 2020 в 00:26 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) текст
  26. päiväl semendkud Karjalan kul’turkeskuses oli tehtud mul’tfil’man prezentacii. Se starinoičeb vepsän rahvahan polhe. Kacmaha mul’tfi ltfil’mad tuliba lapsed da aigvoččed-ki ristitud, kaik, kelle om melentartušt vepsläižiden istoriii da kul’tur. Narodnaja mozaika–muga om nimitadud projekt, miččes om tehtud jo koume mul’tfi ltfil’mad vähäluguižiden rahvahiden polhe. Aigemba oli tehtud jo mul’tik Altai röunan rahvahiden polhe – kumandincoiš da telengitoiš, nügüd’ om sündnu mul’tfi ltfil’m vepsän rahvahas-ki. Mul’tfi ltfil’man tegemižehe ühtniba lapsed. Projektan radnikad vediba lapsiden täht etnourokoid, kus starinoičiba rahvahiden istorijan da kul’turan polhe. Urokoiden jäl’ghe lapsed pirdiba kuvid. Karjalas oli keratud 123 lapsiden kuvad. Niiden pohjal oliki tehtud mul’tfi ltfil’m. Projekt oli tehtud prezidentgrantan tugel. Projektan pätegend – kebnäl kelel da mahtoil starinoita rahvahale vähäntetabiden rahvahiden polhe, heiden istorijas da kul’turas. Projektan ohjandai Gul’nara Kucenko sanui: ”Konz mö pagižem noriden da lapsiden opendusen polhe, pidab valita mugoižid openduzformid, miččed oma melentartuižed. Ned oma kebnäd, lujas kebnäs pandas muštho. Mul’tfi ltfil’mad tuleba mel’he ei vaiše školan openikoile, no aigvoččile-ki ristituile”. Čudokaz vepsän rahvahan ma–mugoine nimi om mul’tfi ltfil’mal vepsän rahvahas. Kahtes minutas kacujad tedištiba vepsän rahvahan elos, sen istorijas da kul’turas. Kacujile oli starinoitud vepsän rahvahan uskondoiš: mechižes, vedehižes, päčin ižandas. Mugažo mul’tikas ozutihe malinovii kvarcit–kived i muštpachad, miččed om tehtud neciš kivespäi. Mul’tfi ltfil’m tuli mel’he kacujile. Maria Košeleva sanui: ”Se om lujas hüvä mul’tik. Meletan, miše mugoižed mul’tikad oma lapsiden da vanhembiden täht. Sikš ku ned voiba hüvin sel’genzoitta da starinoita jügedoid azjoid kebnäs. I nece om lujas hüvä. Meletan, miše tarbiž tehta enamba mult’fi lmad i tehta pidembad mult’fi lmad. Nece mul’tik, miččen mö kacuim, oli lujas melentartuine, se hüvin starinoiči vepsläižiden polhe lapsiden täht, no se oli lujas lühüd. Oliži hüvä tehta völ pidembad mul’tfil’mad”. Projektan tegijad planuičeba tehta mul’tfi ltfil’moid toižiden rahvahiden polhe. Pigai mul’tfi ltfil’mad pandas internetha i kaikutte tahtnik voiškandeb kacta niid.

21 января 2020 в 00:25 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) текст
  26. päiväl semendkud Karjalan kul’turkeskuses oli tehtud mul’tfi ltfil’man prezentacii. Se starinoičeb vepsän rahvahan polhe. Kacmaha mul’tfi l’mad tuliba lapsed da aigvoččed-ki ristitud, kaik, kelle om melentartušt vepsläižiden istoriii da kul’tur. Narodnaja mozaika–muga om nimitadud projekt, miččes om tehtud jo koume mul’tfi l’mad vähäluguižiden rahvahiden polhe. Aigemba oli tehtud jo mul’tik Altai röunan rahvahiden polhe – kumandincoiš da telengitoiš, nügüd’ om sündnu mul’tfi l’m vepsän rahvahas-ki. Mul’tfi l’man tegemižehe ühtniba lapsed. Projektan radnikad vediba lapsiden täht etnourokoid, kus starinoičiba rahvahiden istorijan da kul’turan polhe. Urokoiden jäl’ghe lapsed pirdiba kuvid. Karjalas oli keratud 123 lapsiden kuvad. Niiden pohjal oliki tehtud mul’tfi l’m. Projekt oli tehtud prezidentgrantan tugel. Projektan pätegend – kebnäl kelel da mahtoil starinoita rahvahale vähäntetabiden rahvahiden polhe, heiden istorijas da kul’turas. Projektan ohjandai Gul’nara Kucenko sanui: ”Konz mö pagižem noriden da lapsiden opendusen polhe, pidab valita mugoižid openduzformid, miččed oma melentartuižed. Ned oma kebnäd, lujas kebnäs pandas muštho. Mul’tfi l’mad tuleba mel’he ei vaiše školan openikoile, no aigvoččile-ki ristituile”. Čudokaz vepsän rahvahan ma–mugoine nimi om mul’tfi l’mal vepsän rahvahas. Kahtes minutas kacujad tedištiba vepsän rahvahan elos, sen istorijas da kul’turas. Kacujile oli starinoitud vepsän rahvahan uskondoiš: mechižes, vedehižes, päčin ižandas. Mugažo mul’tikas ozutihe malinovii kvarcit–kived i muštpachad, miččed om tehtud neciš kivespäi. Mul’tfi l’m tuli mel’he kacujile. Maria Košeleva sanui: ”Se om lujas hüvä mul’tik. Meletan, miše mugoižed mul’tikad oma lapsiden da vanhembiden täht. Sikš ku ned voiba hüvin sel’genzoitta da starinoita jügedoid azjoid kebnäs. I nece om lujas hüvä. Meletan, miše tarbiž tehta enamba mult’fi lmad i tehta pidembad mult’fi lmad. Nece mul’tik, miččen mö kacuim, oli lujas melentartuine, se hüvin starinoiči vepsläižiden polhe lapsiden täht, no se oli lujas lühüd. Oliži hüvä tehta völ pidembad mul’tfil’mad”. Projektan tegijad planuičeba tehta mul’tfi l’moid toižiden rahvahiden polhe. Pigai mul’tfi l’mad pandas internetha i kaikutte tahtnik voiškandeb kacta niid.

21 января 2020 в 00:25 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) заголовок
  с Mul’tfi l’m vepsän rahvahan polhe
  на Mul’tfil’m vepsän rahvahan polhe

21 января 2020 в 00:25 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) текст
  26. päiväl semendkud Karjalan kul’turkeskuses oli tehtud mul’tfi l’man prezentacii. Se starinoičeb vepsän rahvahan polhe. Kacmaha mul’tfi l’mad tuliba lapsed da aigvoččed-ki ristitud, kaik, kelle om melentartušt vepsläižiden istoriii da kul’tur. Narodnaja mozaika-–muga om nimitadud projekt, miččes om tehtud jo koume mul’tfi l’mad vähäluguižiden rahvahiden polhe. Aigemba oli tehtud jo mul’tik Altai röunan rahvahiden polhe – kumandincoiš da telengitoiš, nügüd’ om sündnu mul’tfi l’m vepsän rahvahas-ki. Mul’tfi l’man tegemižehe ühtniba lapsed. Projektan radnikad vediba lapsiden täht etnourokoid, kus starinoičiba rahvahiden istorij anistorijan da kul’turan polhe. Urokoiden jäl’ghe lapsed pirdiba kuvid. Karjalas oli keratud 123 lapsiden kuvad. Niiden pohjal oliki tehtud mul’tfi l’m. Projekt oli tehtud prezidentgrantan tugel. Projektan pätegend – kebnäl kelel da mahtoil starinoita rahvahale vähäntetabiden rahvahiden polhe, heiden istorij asistorijas da kul’turas. Projektan ohjandai Gul’nara Kucenko sanui: ”Konz mö pagižem noriden da lapsiden opendusen polhe, pidab valita mugoižid openduzformid, miččed oma melentartuižed. Ned oma kebnäd, lujas kebnäs pandas muštho. Mul’tfi l’mad tuleba mel’he ei vaiše školan openikoile, no aigvoččile-ki ristituile”. Čudokaz vepsän rahvahan ma-–mugoine nimi om mul’tfi l’mal vepsän rahvahas. Kahtes minutas kacujad tedištiba vepsän rahvahan elos, sen istorij asistorijas da kul’turas. Kacujile oli starinoitud vepsän rahvahan uskondoiš: mechižes, vedehižes, päčin ižandas. Mugažo mul’tikas ozutihe malinovii kvarcit-–kived i muštpachad, miččed om tehtud neciš kivespäi. Mul’tfi l’m tuli mel’he kacujile. Maria Košeleva sanui: ”Se om lujas hüvä mul’tik. Meletan, miše mugoižed mul’tikad oma lapsiden da vanhembiden täht. Sikš ku ned voiba hüvin sel’genzoitta da starinoita jügedoid azjoid kebnäs. I nece om lujas hüvä. Meletan, miše tarbiž tehta enamba mult’fi lmad i tehta pidembad mult’fi lmad. Nece mul’tik, miččen mö kacuim, oli lujas melentartuine, se hüvin starinoiči vepsläižiden polhe lapsiden täht, no se oli lujas lühüd. Oliži hüvä tehta völ pidembad mul’tfil’mad”. Projektan tegijad planuičeba tehta mul’tfi l’moid toižiden rahvahiden polhe. Pigai mul’tfi l’mad pandas internetha i kaikutte tahtnik voiškandeb kacta niid.

20 февраля 2017 в 22:05 Нина Шибанова

• создал(а) текст