Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Kandurahvahien oigevukset – toven olijat vai kirjoile pannuot

История изменений

17 октября 2021 в 00:12 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) автора источника
  с Natalja Sinitskaja
  на

20 августа 2019 в 16:39 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Petroskois 23.-24. oraskuudu piettih kanzoinväline seminuaru “Ven’an kanduvähembistörahvahii koskijat zakonat”. Suureh pidoh oli kučuttu korgiedu virgumiesty, tundiettuu kanduvähmebistölöin oigevuksien spetsialistua da yhteiskunnallizih liittoloih kuulujua rahvastu. Seminuaran enzimäine ruadopäivy piettih Karjalan Kanzallizes muzeis. Tervehtyssanat seminuaralazile sanoi Daniel’ Martsen’uk, Ven’an Ulgoazieloin ministerstvan Petroskoin ezitystön väliaigaine piälikkö. Häi pidi varmuttu, ku valdivo kannattau kanduvähembistörahvahii, ku hyö rauhas voidas eliä omil mualoil da säilyttiä perindöllizii eländytaboi …. Suures istundos paginua pidämäs oldih meigäläzetgi aktivistat. “Vepsänkul’tursebran” piälikkö Zinaida Strogal’ščikova saneli sih nähte, kui karjalazet, vepsäläzet da inkerinsuomelazet perustettih omat järjestöt, ottavuttih kielien kehittämizeh. – Myö äijän saimmo ruadua kahteskymmenes vuvves. Myö kehoitimmo vuvvennu 1993 Ven’an Korgevin nevvostole hyväksyttäväkse azetus “Ven’an suomelazien reabilitatsieh nähte”, musteli Zinaida Strogal’ščikova. Šeikkuperäzesti Strogal’ščikova saneli vepsäläzien oigevuksis, kudamii heil kanduvähembistönny olles on enämbi karjalazih verraten. Aisa Mukabenova, Ven’an ulgoazieloin ministerstvan gumanitaarizen yhteisruavon da ristikanzan oigevuksien departuamentan piälimäine nevvoi sellitti Kandurahvahien oigevuksien deklaratsien erähii kohtii. – Deklaratsien normii käyttäjes kandurahvas voijah yhtyö tärgevien kyzymyksien sellittämizeh, sanommo, kui käyttiä heijän mualoil olijoi luonnon rikkahuksii, kui pidiä mualoi. Moskovalazen inehmizen sanoin mugah kanduvähembistölöin puolistamine on varattavu ruado: – Vuvvennu 2014 kogo muailmas oli tapettu 130 kanduvähembistölöin oigevuksii puolistajua, vuvvennu 2015 – 185 hengie, mennyt vuon – 280. Aisa Mukabenova kuuluugi OON:an kandurahvahien Alallizeh fourumah. Hänen sanoin mugah kanzoinvälizet järjestöt alalleh pietäh silmäl kandurahvahien opastustu da tervehytty. Mukabenovan mugah pidäy kiinnittiä huomivuo kandurahvahien da niilöin mualoil ruadajien firmoin yhtevyksih. Seminuaras paginua pidämäs oligi meigäläine OON:ah kuului Aleksei Tsikarev. Mies on ainavo Ven’an kanzalaine OON:an Ekspertumehanizmu-joukon viijes henges. Paiči händy sih kuuluu yksin hengin Kongos, Kanuadas, Filippinois da Braziiliespäi. OON:an Ekspertumehanizmu pidäy erilazii kandurahvahien oigevuksii koskijoi tutkimuksii. – Jälgiaigua oli pietty seiččei semmostu tutkimustu, net koskiettih kandurahvahien opastustu, kieldy, tervehytty, rahvahii koskijoin tärgielöin kyzymyksien sellittämizeh yhtyndiä da muga ielleh, saneli Tsikarev. Aleksei Tsikarev ilmoitti, ku vuozi 2019 rodieu Kandurahvahien kielien kanzoinväline vuozi. – Uskozimmo, ku meijän puolengi rahvas yhtytäh täs suureh pidoh da paiči tavallizii fesitvualiloi da toizenmoizii pidoloi myö suammo luadie midägi konkreettistu ruaduo kanzallizen poliitiekan da kielitilandehen parandamizekse, pidi varmuttu Tsikarev. Moskovalaine juristu Vladimir Kr’ažkov, kudai on Ekonoumien korgevin škola -yliopiston professorannu algoi oman paginan täh luaduh: – Jälgiaigua minä harvah yhtyn paginah kandurahvahien oigevuksih nähte, ku jälles 2001 vuottu täl alal meijän muas nimidä ei tapahtu, eigo hyväksytä nimittustu kandurahvahien oigevuksii koskijua uuttu zakonua. Kr’ažkovan sanoin mugah, kanzoinvälizet da Ven’an zakonat nikui ei sovita yhteh. Hos erähis kohtis meijän muan zakonat ollahgi ielpäi: – Jakuuties, Hanti-Mansiiskan alovehel muankäyttözakonat ollah ylen hyvät kandurahvahih niškoi da ollah äijiä parembat migu toizis mualois, ylbeili Kr’ažkov. Hos on tostugi ezimerkii. Moskovalazen juristan sanoin mugah Ven’al jo äijän vuottu paistah uuttu zakonua paimendolaisrahvahis. – Sit zakonas enimät paginat ollah ymbäri kul’tuuristu da sotsiallistu kannatustu. Ga rahvas vuotettas tostu: ku zakonah olis kirjutettu, kuduat paimenmuat ollah heijän, mittustu poliittistu oigevuttu heil on, sellittäy Kr’ažkov. Ongi tottu hirviedy ezimerkii, kui rikotah kandurahvahien oigevuksii. Vladimir Kr’ažkovan sanoin mugah setämä vuozi tagaperin Taimiral tyrmäh istutettih mies, kudai “rikoi zakonan”. Sigäläzil kandurahvahil on oigevus kvoutan mugah ambuo kaheksa pedrua. Mies ambui omat kaheksa pedrua da voimattomas sizäres tuači – kaheksa. Sen periä häi joudui tyrmäh. – Minun mugah, ga se on hirvei da tolkutoi dielo. On rikottu kai zakonat, meijän muan piälimäinegi zakonu – Konstitutsii, paheksiu Kr’ažkov. Seminuaran tossu piän, Šoltjärven kyläs šeikkuperäzesti paistih sih nähte, mittumis kosketuksis ollah vepsäläzet da heijän mualoil kivie kaivajat firmat.