Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Hyrzyl – kahten muan raja

История изменений

12 октября 2021 в 17:52 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) автора источника
  с Ol’ga Ogneva
  на

29 августа 2019 в 11:14 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Täl kerdua opimmo sellittiä Hyrzylän nimen roinduperiä da merkičysty. Nimi tottugi arbaituttau. Jullattulois kniigois ei lövvy Hyrzylän nimen sellitysty. Hyrzylän kylä on Suojärven rajonas, se kuuluu Veškelyksen kylähaldivoh. Hyrzyl enne oli Suomen puolel. Jo piäl seiččiekymmendy vuottu kylä kuuluu Ven’ale. Hyrzyläh on kaksi tiedy. Tänne voibi puuttuo Veškelyksespäi Ignoilan kauti libo ajua Sodderan kauti meččydorogoi myö. Vakkiessah Hyrzyläh et puutu, sendäh kučuimmo kerale veškel’čän Lev Vorobjovan. Häi saneli meile Hyrzylän endizes elaijasgi. Hyrzyläl oli lepitty oza olla rajakylänny. Suomen iččenästymizen jälles vuvvennu 1918 kahten muan valdivonraja jagoi kylän kahtekse. Kahten muan rajal – Täs tämä on dorogu, tämä on kui raja, Suomen da sit Ven’an raja. Täl čural on Suomen kylä Hyrzylän kylä, hurual käil rannal Hyrzylän järvel se oli Lahten kylä, a oigiel käil tua oli Hyrzylän i mugai se on Hyrzylän kylä. Täs elettih suomelazet, sanou Lev Vorobjov da astuu dorogan toizele puolele. – A täs poikki dorogas astummo, täl čural, täl järvel jongoi on Posuadan kylä. Se oli jongoi ven’alazien kylä. Sit Posuadan kylän tua on kačo moine niemine, sie kuuzikon välis oli ammuine časounu, kudai oli nostettu 1500 -vuozil. Sil časounal oli jongoi 416 vuottu. Sie on nygöi kalmužin se ammuine. Raja matkai täs keskijärvie myö: Suomen čura täl čural, a ven’alazien čura täl čural. Pienin järvilöis, Ala-Hyrzylän, libo Slobodanjärvi, kudai vähilleh kogonah oli Suomen puolel, yhtyy pienen ojazen kauti Ylä-Hyrzylän, libo Posuadanjärveh. Järvilöin välis on luonnon luajittu kannas. Ielleh on vie yksi, Suurijärvi. Kolmes järves piduhuttu on vai nelli kilometrii, ga net ilmazen ijän on syötetty rahvastu. – Järvilöis aivin ylen äijin suadih kalua kaikenmostu, mindäh sendäh täh järveh nouzou, menöy oja, Reboinoja, se kudai menöy Šuojuh da Šuojuspäi tulou kaikkie luaduu kalua, ongo lahnua, ongo haugii, ongo majehtu, kaikenmostu kalua on. Enimytteh puuttuu ylimäzes järves, sie on suurdu kalua. Ahvendu puuttuu puolitostukilohistu. Vot mostu on kalua sie. Dai haugii on, kaikenmostu. A iellehpäi kunne tuanne matkuau, se jongoi on ajammo Sodderahpäi, sie on vie kaksi puolen kel kilometrii nenga ajammo, sie on vie Suomen vahnua muadu myö ajammo. A sit d’ongoi Suomen mua lopeh. Opai roiteh ven’alazien mua, siepäi d’ongoi, jatkau paginua Lev Petrovič. Hyrzylän “kandupiä” Stolbovan rauhansobimuksen solmittuu vuvvennu 1617 Suomen raja työndyi kahtenkymmen kilometrin syvyöl Ven’an muah Suojärven kohtas. Rodiihes moine buitegu kandupiädy mustoittai levendys, kudamua tietäh Hyrzylän mutku -nimel. Hyrzylän mutkas oli 30 kilometrii piduhuttu da 10 kilometrii levevytty kaikis leviembäs kohtas. Hyrzylän mutkas oli kolme karjalastu kyliä – Hauduvuaru, Ignoilu da Hyrzyl. Hyrzyl oli kaikis suurin. Hyrzyläs enne oli 92 taloidu, tiä eli enämbi seiččie sadua hengie. Konzu pandih umbeh raja, Suomen puolel, Posuadan vastaspäi oli alustettu uuzi kalmužin da 1927 vuvvel nostettu uuzi kirikkö. Hyrzyläh enne kuului moni kylästy: Järvenpiä, Kangahankylä, Kokoinpezä, Lahtenkylä, Muldumägi, Ojansuu, Peroja, Sloboda, Suurhuuhtu, Čoroiniemi da Ignoilu, hos se ongi seiččemen kilometrin piäs. Vuvven 1618 tiedoloin mugah Hyrzyläs oli kaksi taloidu. Vuozisuan lopus kyläs eli nelli muanruadajua. Vuvven 1805 kartan mugah tiä oli 22 taloidu. Posuadan Pyhän Miikulan časounah da kalmužimale käydih kai hyrzyläläzet. Konzu raja pandih umbeh, časounah da kalmoile jo ei piästetty nikedä, eigo Suomen-, eigo Ven’anpuolizii kyläläzii. Vuodessah 1931 kylä kuului Salmin voulostih, sit se liitettih Suojärveh. Konzu Suomen voinan loppuhuu raja siirrettih päivänlaskuhpäi, Hyrzylän mutkan kylät jiädih Ven’ale. Rahvastu enzimäi viettih koditapoksilpäi Interpos’olkan luagerih, siepäi erähän kuun mendyy – Suomeh. Suomenaigazis kodilois ei äijiä jiännyh tässäh. Lev Vorobjov on ostanuh koin, kudai on nostettu endizen Suomen kansakoulun, rahvahanškolan aluskivile. Paiči graniittualužainkivii vahnas školas on jiädy kivizet pordahazet da suomelazien kaivettu kaivo keskipellol, mägyriččäzel. Vezi sit on ylen hyvä da magužu. – Toizel čural dorogua, sit oli laukku, da 300 metrii täs kohtaspäi vie oli sie, kui nygöi sanotah, kluubu, kui ven’akse sanuo, nygöi sie piettäs diskotiekkua, muhahtah Lev Vorobjov. – Se kluubu oli ylen suuri, sih suomelazet käydih huogavumah, i mi oli hyvä kohtu täs luajittu, ihan keskikyläl. “Hyrzylän kumbuzil” kerdou kylän histouries da mennyös aijas Keskikylä dai kogo Hyrzyl nygöi on ylen kazvoitunnuh, endizien kodiloin sijoil, peldoloil da niittylöil kazvau tuhjuo da puudu. Ei sua tuta endisty Hyrzyliä, kudaman vahnua kuvua on pandu suureh, aiga järieh Hyrzylän kumbuzil -nimizeh kniigah. Sie on äijy tieduo kylän histouries da endizes elaijas. Kniigan kirjutettih da jullattih Suomes Hyrzylniekatyhtymyksen rahvas, kel juuret ollah Hyrzyläs. Yhtelläh hyögi ei voidu sanuo, mindäh kyläl on moine nimi da midä se merkiččöy. Tiettänehgo midä tämän čupun eläjät? – Vot minä sidä kyzelen, ga nikui en voi loppussah tiijustua, pidäs tiijustua, a vot ei niken putilleh voi sanuo, ken kui oppiu sanuo. Rahvas täs, kuduat ammui jongoi eletäh, hot’ ven’alazet ollah, eräs sanou kui uročišče ven’akse, vastai Vorobjov. Kedä voidih sanuo Hyrzykse? Hyrsylä on lä-loppuine nimi. Tiijämmö, ku la-lä-loppuzet kylien nimet on roittu enne muidu da kylän nimen pohjas pidäs olla mitahto nimi libo liigunimi. Mi? Kiännymmö nimistöntutkijan filolougientiijon kandiduatan Denis Kuz’minan puoleh abuu kyzymäh. Hänel on moine sellitys: – Hyrzyl on kylä, kudai aigoinah kuului endizeh Suojärven voulostih. Sie paistih livvikse. Juuri livvin murdehes on moine sana kui hyrzypočči. Hyrzypočči on kiimas olii počči. Hyrzyl-nimen sellittämizekse voizimmo ottua sanan kiimu, kudai on hyrzy-sanan sinounimu. Kiimusanua tietäh merkičykses zvierin libo žiivatan miäryaigaine paritteluhimo. Sanal on muudugi merkičysty – himo, tahto da muga ielleh. Minun mieles juuri nämmis merkičyksis on roinnuh liigunimi Hyrzy. Hyrzykse voidih sanuo ristikanzua, kudamua ainos pani himoh. Karjalan kielen livvin murdehes on olemas sana kiimujänöi. Kiimujänöikse sanottih riidaččuu ristikanzua. Hos nygöi sanua ”hyrzy” ei tietä merkičykses riidačču ristikanzu, toinah sidä konzutahto käytettih täs merkičykses. Sit Hyrzykse voidih toinah sanuo riidaččuu miesty. “Himoittas nähtä, ku Hyrzyl uvvessah kohenis” Nygöi Hyrzyläs on ylen hil’l’u elos, hos kylä ei ole hyllättylöin joukos. Se tännesäh kuuluu Veškelyksen kyläkundah. Hyrzyläs kai on tuligi, ga rahvastu tiä ei ole äijiä, eigo Hyrzyläs ole nimittustu ruadopaikkua. Ymbäri vuvven tänne kävväh linnavilazet duaččuniekat. Hyö pietäh hengis tädä kyliä, kudai rodih heile toven omakse da armahakse. – Hyllätty eule, i himo olis, ku kylä opai vie rubies elämäh, ku ylen ollah täs čomat kohtat. Dai sidä periä minägi tämän koin ostin. Ylen ollah hyvät muat, min vastah oli rahvahal pandu vägie, enämbi 400 gektuarua oli sit kuivattuu muadu, kudai oja matkuau Šuojuh, Reboioja, se kai ymbäri čuras toizes oli kuivattu, 270 gektuarua, sit vie 160, nygöi, tiettäväine, kai d’ongoi opai zavodiu kazvuokseh da kai. No d’ällel suomelazii net pellot kanafuabriekku Suojärven pidi, da min vastah piettih žiivattua Suojärvel da kai, nygöi pellot on hyllätty, tiettäväine, muathäi hil’l’akkazin vois panna kundoh. Tiettäväine, rahvas nygöi laškevuttih äijäl, muga ei onnuako ruveta ruadamah, no hot’ kylä tämä pidäs pidiä, ku elo olis elos. I hyvä ku on täs vie erähät dačniekat, kuduat eletäh, hyviä ymbäri kois srojitah, hyvii moizii, kaikkie garažoi da kai uudeh luaduh. On himo nähtä, ku tämä kylä kohenou uvvessah, toivou Lev Vorobjov.