Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Uut’arven arbaitukset

История изменений

12 октября 2021 в 17:59 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) автора источника
  с Ol’ga Ogneva
  на

11 сентября 2019 в 11:05 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Uut’arvi on kaunehimii karjalazii kylii Anuksen čupul. Kylä on sijoitannuhes samannimizen järven rannal. Uut’arven nimie on opittu sellittiä moneh luaduh, ga lopullistu sellitysty ei ole eigo Uut’arven eläjil, eigo tiedomiehil. Uut’arveh tulduu täyttäy hengen kylän čomuttu. Näbiet koit seizotah očin Uut’arven järveh päi. Enimis elos kiehuu vaiku kezäl, konzu muamoloin da tuattoloin kodiloih tullah lapset da bunukat. Alalleh kyläs eläy vaiku 19 hengie. Talvel päčči lämbiey vai kuvves talois. Uut’arveläzet pietäh omua hieruu puhtahannu. Čopakot rahvas čodritah omii pihoi dai kylän kujoloi. Penziele piästyy koditapoksele muutui Tamara Vlasova. Inehmine ijän on ruadanuh raudutiel. Nygöi eläy Uut’arves ymbäri vuvven. Hänen ennevahnalline puuleikkavuksil čomendettu kodi on kaikis kaunehin Uut’arves. – Enne Uut’arves oli škola, nelli kluassua. Sadu oli, käydih, medpunktu. Bibliotiekku, kluubu oli, täs vot seizoi. Dai kinuo ozutettih meile joga päiviä. Äijy midä täs oli, meile oli oma neče sovhozan briguadu. Ruattih täs. A nygöi, nygöi nimidä. Fermer on… kartohkua istuttau, žiivattua pidäy… Yhtes poijanke, sanelou nygösty elostu Tamara Vlasova. – Mindäh Uut’arvi on Uut’arvi? kyzyn Tamaral. – En tiijä. No kuulin, konzuto sanottih Uut’arvekse mikse, a daže en ni musta. En musta, mikse sanottih Uut’arvekse. Ylen äijäl himoittas tiijustua, mindäh Uut’arvi on Uut’arvi. Omah luaduh oppi sellittiä nimen Viktor Bogdanov: – Uut’arvi – uuzi hierun nimi. Enne oli pajoine – utkaine uidau, sotkaine soudau. Sežo pädöy Uut’arveh. A ei ole tietois. Kotkatjärven Uut’arvi ei ole ainavo tämänmoine paikannimi Karjalas. Mägriän kylän lähäl on pikkaraine lambine Uut’arvi da ei muga loitton siepäi, Lodeinoin Konnun kylän rinnal on pieni Uut’arvi-nimine järvi. Ga kaimakset ei auteta sellittiä Kotkatjärven Uut’arven nimie. Kai kolme järvie ollah ihan erilazet. Mibo vois olla Uut’arvi? Mis karjalazes sanas voinnus roita tämä nimi? kyzyn nimistöntutkijal, filolougientiijon doktoral Irma Mullozel. UUT’ARVI – VIEN UUTETTU KOHTU, UUTATES – Sit on kaksi ozua – Uut da järvi – liitytty yhteh. Olen ajatelluh, olisgo tämä nimi voinnuh roita karjalazes verbis uuttua? Olisgo se uutates, vien uutettu kohtu? Vezi voibi uuttua randua. Karjalan kielen sanakirjas on mostu ezimerkii. Vezi voi uuttua joven äbrästy, se voibi uuttua ojangi, se levendäy ojan. Karjalan kielen sanakirjas on moine ezimerki, ku vezi plotinan uutti. Se luadi plotinan alle havvan, loukon, sellittäy Irma Mullonen. Uut’arvi on pitkähkö, aiga pitky on sen suvičura. Kylän kohtas on järven levevin kohtu. Se on Anusjoven levendymy. Anusjogihäi virduau Uut’arven kauti ielleh Luadogassah. Jatkau Irma Mullonen: – Vezi on levendännyh järvie, se leveni. Levendyksen lopus on kaidu kohtu, sie aigoinah oli Šulku-nimine kylä. Sie oli plotin, šulku da pieni vezivoimulaitos. Ližäkse vahnois 1800-algupuolen kartois nägyy, ku sit kohtua on olluh melliččy. Se on merkitty nimel Šulgujeva mel’nitsa. Sit vois ajatella ku toven tämä šulku vastusti uuttamistu. Toizielpäi, täs sellitykses huolestuttau yksi šeikku. Täs on pehmennyh t – Uut’arvi. Sit sanan vardalosgi pidäs olla pehmei t, ga uuttua verbis se ei ole pehmei. UUT’ARVI – MATKUJÄRVI Karjalan vahnimat kylät on sijoituttu jogi- libo järvirannoile. Taloit seizotah očin järveh libo jogehpäi. Se on rouno ku kylän piäuuličču. Täs ei ole nimittustu kummua. Ennevahnashäi ei olluh muatielöi. Rahvas kezäl dai talvel matkattih järvii da jogiloi myö. Vezi kuldaine kuningas syötti dai juotti. Auttasgo tämä kuitahto sellittiä Uut’arven nimie? Irma Mullonen taričči moizen sellityksen: – Uut’arven nimen pohjannu vois olla vahnu suomelas-ugrilaine tiedy libo matkua, libo taivaldu tarkoittai sana uhti. Voibi olla, pitky uu on roinnuh täs uht-iäniyhtymäs. Tämähäi on zakonanmugaine iänikehitys itämerensuomelazis kielis. Tunnemmo, ezimerkikse, sanan kaalamo, kuduas on pitky vokali a, ga sen variantu on kahlamo. Kaalamo libo karjalakse kualamo, ga kahlamogi. Libo verbis uurtaa on vepsän kieles roinnuh sana uhring. Pitkäs uu:s rodih uho. Ku tädä nimie ajatellemmo täl kannalpäi, sit tämä vois olla mitahto matkujärvi, taibalehjärvi. Tiettäväine, pidäy eččie, kus oli se taival. Ga täh sellitykseh vihjuau se Uutjärvi, kudai on Lodeinoin Konnun kylän lähäl. Sendäh gu se on vienjagajal olii järvi. Vois ajatella ku sen kauti piästih yhtes vezities toizele. Ga varmua, lopullistu tämän nimen sellitysty vie ei ole. UUT’ARVEN AGJAT Äijien toizien kylien jyttyöh Uut’arvie juatah eri agjoih. – Tyhjäl, Lahti, Hieru, Kommun. Minul on Lahtes kodi. Täl čural. A sie ielleh zavodiihes jo jälles meijän kodii Hieru, luvettelou Tamara Vlasova. Agjoin nimet ollah ičestäh selgiet. Lahtie sanotah Lahtekse sendäh ku tämä čura on järven lahten myödäh. Hieru, libo Keskihieru on kylän keskel. Loitombazen Kommun-agjan nimi on mustonnu 1930-vuozien tapahtumis. – Kui myö kuulimmo, enne sanottih Komun, sie oli suuri kodi. Yksi kodi seizoi suuri i ylen äijy eläjiä sie oli dai meijän buabo eli sit kois. Dvuhetažnoi oli i äijy rahvastu, nu i sanottih buite se komuna oli. Komun, sanou Tamara Vlasova. – Kommunah mendih köyhät… i bohatembat, sildy gu sinne hevot i lehmät viettih sinne, jatkau Viktor Bogdanov. – A se vai sie oli Kommun kus, ga opittih kommunizmua luadie. A ei roinnuh. Tožo kommunizmu oli hyvä, konzu kerättih kai sinne syömizet da kai, konzu yhteh mendih. Yhtes kattilas keitettih. Yhtes ruadoh käydih. A sit gu vil’l’ua ei kazvanuh, i kommunizmu loppih. Nälgy tuli, ližäi Nina Saveljeva. TYHJY TYHJÄL Nina Saveljevan näbei uuzi kodine seizou vahnan muatuškan da buat’uškan koin tyves loitombazes kylän agjas – Tyhjäläs. Tyhjäl on lahten tagan. Hieruine sežo seizou Uut’arven rannal. Vie kaksikymmen vuottu tagaperin Tyhjäläs elettih rahvas kezäl dai talvel. Nygöi hieru on muuttunuh duaččukyläkse. Sen nimi on ylen kaunis da helei. Mi vois olla sen tagan? – Ga Tyhjälän hieruu minä en tiedänyh, ku olen tulolaine. Kuulin paginois. Vahnembažet naižet, enne oli moudu, käydih istumah toine toizelluo, tarattau Nina Saveljeva. – Mostu aigua oli, što tuldih kylmät, tuulet ollah meil täs, taganpäi suo. I on punalmus ylen järvespäi. Suvituuli da pohjaine tuuli koskehes yhtenjytyi, tuulkah kustahto. I sit keviäl murendau kukindan dai kylmiä voit kartohkan. Sit rodieu keyhys. I sygyzyl pidäy eččie abuu dai keviäl siemenekse abuu eččie muijal, kus kazvau. Vot sendäh nimitettih ammuzes aijas Tyhjäläkse tämä hieru. I nygöigi on vilumbi tämä hieru, kui tuo hieru. Kahtu gruadussii vilumbi. – Toven on mielužu nimi, muhahtah Irma Mullonen. – Nimistöntutkijoile mielužu sendäh ku sit on l- libo la-suffiksu. Kudai meil Karjalas, semmite Anuksen Karjalas, on merki sit, ku nimen pohjannu pidäs olla ristikanzan nimi. Sit tämän hierun nimen pohjannu on olluh tyhjy ristikanzu. Tyhjy yksielpäi tarkoittau karjalan kieles köyhiä ristikanzua, toizielpäi tyhjänpäivästy, joudavua ristikanzua. Karjalan kieles on moine sanondugi: tyhjy mies on joga paikas tyhjy. Nenga sanottih juuri tyhjänpäiväzes, tyhjäntoimittajas miehes. KUDAI HIERUN AGJU VAHNEMBI? Paikannimet ei auteta vastata kyzymykseh, kudai hierun agjois – Tyhjäl, Hieru vai Lahti on vahnembi toizii. Ga voimmo varmah sanuo, ku karjalazet eletäh Uut’arven rannal jo sadoi vuozii. Kai Uut’arveh kuulujat hierut ollah ylen vahnat. Kyläläzet sanotah, buito kylä vois olla yhty igiä časounanke. Nina Saveljeva saneli legendan Uut’arven časounan srojindas: – Valgiel hevol gu lähtiettih hierun mužikat i rešittih časounu salvua, lähtiettih meččäh puudu leikkuamah, parzii. Parret regeh pandih, i sanottih nenga: “Kuh hebo azettuu, sih srojimmo časounan. I časounu on Pyhä Jyrrin. I mugai ruattih. Hebo vedi, vedi, vedi. I väzyi, azetui. I sih purrettih parret. I se on moine, pagin oli, sen kuulin vie. Diivuittau pagin. Yhtelläh Uut’arven Pyhän Jyrrin časounu on nuorembi kyliä. Se nostettih 1800-vuozien toizel puoliškol. Časounu on pandu vardoittavien puuarhitektuuran mustomerkilöin luvetteloh. Uut’arveläzet on ainos pietty omua časounastu hyväs kunnos. Jälgimäzekse suuren remontan pidi Viktor Bogdanov. Uut’arves ymbäri on vie äijy muudu suurembua da pienembiä paikannimie. Tämän čupun paikannimistö on hyvin kerätty da pandu ruokkoh. Tädä ruaduo ruattih kui tiedomiehet, mugai kyläläzet rahvas. Hos tännesäh ei vie suannuh loppussah sellittiä kaikkii vahnoi nimii, ga toinah konzutahto iellehpäi löydyy niilöin sellittäjiä dai käyttäjiä.