Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Oman muan poigu
История изменений
16 октября 2021 в 19:09 Nataly Krizhanovsky
- изменил(а) автора источника
с Valentina Mironova
на
11 сентября 2019 в 15:56 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Ken on lugenuh Juakko Rugojevan tevoksii, se tiedäy, tämä mies täytty vägie suvaičči omua muadu da roindukyliä, omua rahvastu da sen mielevytty, omua kul’tuurua da rahvahanperindyö. Juakko kazvoi täs ymbäristös da mielihyväl kirjutti sih näh. “Sissäh, kuni mustan iččeidäni, olen elänyh suarnumuailmas. Talvi-illoil suarnoi saneltih omas kois libo susiedan talois, saneltih školainternuatas, meččypertizis, kalastamizen da mečästämizen aigua, niityl, talven ries ajajes, kezäl – venehes. Pajot, sananpiät, arbaitukset oldih rahvahan paginas, niidy ei erikseh huomattu”, mustelou Juakko Rugojev. Nuorete Juakol puutui kuunnella runoloigi, kudualoi pajatti Tatjana Perttunen da muut kalevalalazet runonpajattajat. Školan loppiettuu Juakko piäzi opastumah Karjalan Pedagougizeh instituuttah. Sil aigua opastujil oli hyvä mahto kävvä karjalazih kylih rahvahanrunohuttu keriämäh. Ennepäi tiedomiehet nevvottih nuorii, kui pidäy paista rahvahanke da panna mustoh ainehistuo. Opastujat toiči kuun luguh oldih semmozes ruavos. Kezäl vuvvennu 1937 Juakko lähti omah enzimäzeh matkah Rugarven da Tunguon piirilöin kylih da oli sie läs kogonazen heinykuun. Rugarven piirin Pertjärves yheksäs eri-igäzes karjalazes häi pani mustoh 13 pitkiä suarnua, sen ližäkse puolitostu kymmendy častuškua da yhten svuad’buitkun (Tiijolline arhiivu, varasto 1, luvettelo 2, kollektsii 46). Tunguon piirin kylis Juakko kirjutti mustoh läs 40 suarnua, sen ližäkse kymmenäzen runuo da saman verran svuad’bupajuo da parandamisluguu. Kerätyn materjualan keskes on liiriekkupajuo da častuškua (Tiijolline arhiivu, varasto 1, luvettelo 2, kollektsii 46). Pidäy sanuo, ku Juakko Rugojev oli enzimäzenny, ken kävyi Tunguon čupule rahvahii pagizuttamah. Myöhembäh Sandra Stepanova korgiesti arvosti kerätyn ainehiston. Häi kirjutti, ku Juakko Rugojev pani mustoh eriluadustu tutkijoile pättäviä materjualua, kudai ylen hyvin ozutti, midä tunguolazet tiettih 1930-luvul. Sygyzyl, jälles nämmii matkoi Juakko Rugojev valmisti tutkimuksen “Karjalaisesta kansanrunoudesta”. Nuori opastui kirjutti kansanrunohuon luaduloin eričyksis da oppi niilöin perustehel jagua ainehistuo eri joukkoloih. Lopus häi mainičči, mikse vältämättäh pidäy jatkua rahvahanrunohuon keriämisty da tutkimistu. Hänen mieles, suusanallizel perindöl on suuri merkičys karjalan kirjukielen luadimizes. Toizen ruadomatkan Juakko Rugojev pidi talvel 1939. Sen aigua häi kävyi omah roindukyläh Suojärveh da kirjutti enimytten omahizii, muamua da sizärdy (Tiijolline arhiivu, varasto 1, luvettelo 2, kollektsii 14). Kylän toizis eläjis häi pani mustoh tieduo, midä suarnua hyö voidas sanella da midä pajuo pajattua. Sil aigua, konzu Juakko Rugojev kävyi matkoih, ei olluh magnitofonua, kirjuttua pidi kynäl da ehtie pagizijan jälles. Toine vaigevus oli se, ku tiedomiehet ei tietty, kui olis parembi panna ainehisto mustoh. Vuvvennu 1937 Juakko kirjutti latinalazil kirjaimil, 1939 – kirillizil. Ga yksikai hänen kirjutusluadu on hyvin ellendettävy tänäpäigi, hos toičigi pidi kiirehtiä. Erähät Juakko Rugojevan materjualat piästih ilmah eri kniigoin kanzis, ezimerkikse, eepillizii pajoloi löydyy Viktor Jevsejevan kogomukses “Karjalazet eepillizet pajot” (1950), suarnoi – Unelma Konkan da Sandra Stepanovan kogomuksis “Karjalazet rahvahallizet suarnat. Vienan Karjala” (1963). Enimytten Rugojevan ainehistuo on käyttänyh Sandra Stepanova valmistajes Tunguon karjalazien suulline perindö -kniigua. Yhtelläh suuri vuitti ainehistuo tässäh on Karjalan Tiedokeskuksen Tiijollizes arhiivas da vuottau omua aigua da omua tutkijua. Nämmä matkat da rahvahan suus kuultu runohus opasti Juakko Rugojevua parembah luaduh kuvuamah tavallizen rahvahan elaigua da ymbäri olijua muailmua. Puaksuh hänen runolois löydyy perindöllizii metaforoi da keinoloi, niilöi, kudualoi runoilii kuuli rahvahas da jälles rubei pidämäh omannu. Häi oli oman kul’tuuran vuitinnu da oman muan poijannu.