ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Šustrik da tieliikkehen siännöt

История изменений

16 октября 2021 в 18:37 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) автора источника
    с L’udmila Mehed
    на

17 сентября 2019 в 10:27 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Šustrik-kažinpoigazen Roindupäiväkse vahnembat lahjoitettih pyörän. Šustrikale moine lahju rodih mieldy myö. Kerran, konzu häi ajeli uvvel pyöräl pihal, hänele vastah puutui vahnu da mielevy Polkan-koiru. – Azetu, hau-hau-hau! kirgui Polkan kažinpoigazele. – N’au... Mibo rodih? Mindäh kirrut? Šustrik heityi pyöräs da ovvostellen kačoi Polkanah. – A-voi-voi, kažiraukku, etgo sinä tiijä tieliikkehen siändölöi? – Mittuzii vie siändölöi? kummeksi Šustrik. – Sinä olet ajelii, minä olen kävelii. Sinul pidi enzimäi andua tie minule, muiten voit ähkähtiäkseh kävelijäh. Kaččomattah sih, ku Šustrik on vie pieni, häi tarkah tiezi, ku kävelijäl suau mennä dorogas poikki vaigu “zebrua” myö. – Polkan, täshäi ei ole tien ylityskohtua. Polkan kačahtihes ymbäri da lekutti händiä. – Minä puaksuh kävelen linnua myö da tiijän, ku pyörän rul’as pidäy olla kelloine. Sit ajelii vois ilmoittua kävelijöile, ku hyö oldas varavozilleh. Tiijängi, ku pyörälajajal pidäy panna piäle šl’oma da heijästin, ku mašinan šouferit da kävelijät nähtäs händy pimies. Šustrik atkalasti lekutti piädy – häi täs nimidä ei tiedänyh. Sit Polkan kehoitti kažinpoigazele: – Kuččukkuammo dovariššoi da ruvekkuammo yhtes opastumah tieliikkehen siändölöi! Kažinpoigazele tämä idei rodih mieldy myö da häi kučui kukkii kanoinke, Hr’un’at’outan, vahnan hanhen, sorzan da kanan- da sorzanpoigazii. Polkan tervehti kaikkii tulluzii da algoi paginua: – Minä tiijän, ku linnas eläjes pidäy hyvin tiediä tieliikkehen siännöt. Linnois levielöi pihoi myöte ajau äijy mašinua – taksit, avtoubusat, gruuzumašinat. Ties poikki menöy äijy rahvastugi. Kaikil on kiireh, ga kaikin tietäh tieliikkehen siännöt. – Sanele, mittuzet ollah net siännöt! kyzyi Šustrik. – Kävelijäl enne kaikkie pidäy tiediä, ku mennä ties poikki suau vaigu silloi, konzu svetoforas on vihandu tuli. Konzu menet ties poikki, ei sua kižata, ähkie toizii, juoksendella libo vitkittiä. Ruskien tulen aigah ei sua mennä ties poikki, sendäh ku sil aigua ajetah mašinat. Ga ku ei ole svetoforua, ties poikki suau mennä tien ylityskohtas – “zebras” poikki. Ties poikki mennes pidäy vuottua, konzu kai mašinat azetutah. Rubiemmogo nygöi ajelemah da kävelemäh tieliikkehen siändölöin mugah meijän pihas? – Rubiemmo! mendih myödäh kai elätit. Dovarišat piirustettih “zebran” tiele da ruvettih opastamah toizii siändölöih. Sorzut’outa luadi kolmekulmazen tiemerkin, kuduah oli piirustettu kävelii. Hanhi leikkai pahvis kolme eriväristy kruugastu – ruskien, keldazen, vihandan. Kukkihäi rubei vuoretellen ozuttamah kruugazii, a kävelijät da šouferit liikuttih vai niilöin mugah. Kukki ozutti ruskien tulen šouferiloile – Šustrik pyöräl da sorzanpoigazet potkulavvoil azetuttih, a kävelijät jo varuamattah astuttih ties poikki. Keldazel tulel kukki ilmoitti, ku pidäy “valmistuo”. Konzu häi ozutti vihandan tulen, šouferit lähtiettih ajamah, kävelijät – kanat kananpogazienke, Hr’un’a-t’outa – ruvettih vuottamah, konzu Kukki-svetoforu andau “luvan” mennä ties poikki. Polkanal oli hyviä mieldy, ku pienet da vahnembat nygöi tietäh tieliikkehen siännöt. Šustrikalehäi vahnembat lahjoitettih šl’oman da heijästimen, kudaman häi kleičči šl’omah.