Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Pitkiä pietostu hiiri ei syönnyh
История изменений
16 октября 2021 в 16:47 Nataly Krizhanovsky
- изменил(а) автора источника
с Ol’ga Smotrova
на
19 сентября 2019 в 15:35 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Pakkaskuun 23. päivänny täydyi 101 vuottu karjalan kielen tutkijan, folklouran keriäjän Grigorii Makarovan roindupäiväs. Mustamah karjalastu miesty Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien resursukielikeskukseh Periodika-julguamoh kerdyi hänen ruadodovariššua, opastujua da omahistu. Vastavuksen hommattih Grigorii Makarovan keskimäine poigu Viktor Makarov da Periodika-julguamo. Grigorii Makarov rodivui vuvvennu 1918 Anuksen čupun Piippilän kyläh. Niken ei voinnuh tiediä, mittuman panoksen Karjalan poigu luadiu oman rahvahan da kielen hyväkse kazvahuu. Kaikis tärgevin Makarovan kirjutettu ruado on suuri karjalan kielen sanakirju, kuduah kuuluu läs 20 tuhattu sanua. Grigorii Makarov on ristinrästin kierdänyh Karjalan da Tverin Karjalan muat, on kirjutannuh rahvahis monii sadoi sananpolviloi, arbaituksii, pani tallele pajoloi da itkuvirzilöi. Pivos Grigorii Makarovan kunnivokse rahvas kačottih vuvvennu 2008 luajitun Karjalan TV:n toimittajan Ol’ga Ognevan fil’man “Mies lähtöy – jälgi jiäy”. Se ylen hyvin kuvuau Grigorii Makarovan elaigua da ruaduo, sanelou miehen suures urhotevos. Moskovan Kieli-instituutan aspirantuuran loppiettuu Grigorii Makarov tuli Petroskoih tiedomiehen leibih. Häi oli Nevvostoliiton tiedoakadeemien Karjalan ozaston tiedosekretarinnu. Se oli toizekse korgei virgu akadeemies, mies kogonah vastai akadeemien ruavos, karjalan kielen tutkimizeh jäi ylen vähä aigua. Silloi Grigorii Makarov kiändyi omien opastujien puoleh, ku hyö avvutettas karjalan kielen tutkimizes. Häi andoi tiemat, kudamii myöte opastujil pidi pagizuttua rahvastu omis kylis. Silloi 1950-luvul ni paginua ei olluh karjalan kirjukielen luajindua, sanottih, onhäi karjalazil kirjukieli – suomi. Kirjutettih, buito puolensuan vuvven mendyy kai rahvahallizet kielet hävitäh, a niilöin tilah tulou yhtehine nevvostokieli. Makarovhäi rohkeni puolistamah tostu mieldy da sanoi sen erähäs tärgies kerähmös – ku karjalazil on oma kieli, kuduadu pidäy kehittiä kirjukielekse. Sen periä Makarov työttih iäres tiedosekretarin virras da pandih tiedoruavon nuoremban ruadajan virgah. Makaroval rodih enämbi aigua ruadoh karjalan kielen hyväkse. – Vai tullet akadeemien lähembä, kuulet kirjutusmašinkan papatustu. Makarovan ruadoperti oli pieni, seinät lagessah oli kleityt kartočkoil, kudamil oli kirjutettu karjalan kielen verbilöin da substantiivoin vardaloloi. Grigorii Makarovattah nygöine karjalan kielen tila ei olis moine hyvä, mustoitti kolleegua vepsän kielen tutkii Nina Zaitseva. Grigorii Makarovan ruavos enämbän saneli hänen opastui Nikolai Filatov. Hyö oldih ruadomatkois monis karjalazis da tverinkarjalazis kylis: – Grigorii Makarov maltoi pagizuttua rahvastu. Kerran eräs buabo kieldävyi pagizemas minunke, minä sanoin sen Makarovale. Häi kyzyi, kuibo la minä rubein pagizuttamah buabua. Minä sanoin: “No midä, jatkammogo eglästy paginua”. “Vot olet, pidi enzimäi kyzyö, hyvingo häi magai da kuunnelta kai, midä häi sanelou…”, vastai Grigorii Nikolajevič… Konzu Grigorii Nikolajevič oli kaimannuh sanakartočkan, häi ainos sanoi: “Pitkän pietoksen hiiri syöy”. Yhtelläh pitkiä pietostu hiiri ei syönnyh, sanakirju piäzi ilmah.” Grigorii Makarov oli ylen ruadai mies, ruadomatkois olles avvutti rahvastu kyläruadolois, Petroskoil illoil ruadoi omah sanakirjah niškoi. Toiči ruaduo pidi keskustua huonon tervehyön periä. Vuvvennu 1971 Grigorii Makaroval jo toizeh kerdah tabai syväindy, sih aigah häi parahite oli pagizuttamas ristikanzua Tverin Karjalas yhtes suomelazen akadeemi ekan Pertti Virtarannanke ruadomatkas olles. Makarovan igälangu katkei 21. sulakuudu 1972, konzu hänel oli 54 vuottu igiä, sendäh ruado sanakniigan valmistamizekse jäi kesken. Lähes kai Makarovan kerätyt materjualat tuldih karjalan kielen sanakirjan käzikirjutukseh. Sanakirju se pidäs olla äijiä suurembi sidä, kuduadu myö nygöi piemmö käis. Grigorii Makarov ehti lugie da kohendua vai kuvvenden vuitin omas sanakirjas. Suurin ruado heityi Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajan Irma Salon da Jurii Jelisejevan olgupiälöile. Äijän oli avvutannuh karjalan kielen tutkii L’udmila Markianova. Vuvvennu 1990 Makarovan sanakirju piäzi ilmah. Tänäpäi se on suurin karjalan kielen livvin murdehen sanakirju, kudai on kirjutettu Kotkatjärven murdehen pohjal. Sana-ainehistuo sih oli kerätty Kotkatjärves, Torasjärves, Suarimäis, Vahjärves, Mägriäl da toizis sen čupun kylis.