Тексты
Вернуться к просмотру
| Вернуться к списку
Tärktad keväden päiväd
История изменений
14 октября 2021 в 19:27
Nataly Krizhanovsky
- изменил(а) автора источника
с Darja Švecova
на
23 мая 2020 в 22:27
Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Amussai vepsän rahvaz eli hüväs kožmuses londusenke da sen ižandoidenke, miččed eliba vedes da mecas. Kacmata sihe, vepsläižil om ortodoksine uskond, sikš Jumalan pühäd da tärktad päiväd saiba erižen sij an rahvahan elos.
Ozuteseks, vepsläižed jagoiba keväden aigad kahthe palaha. Ezmäi ortodoksižen kalendarin mödhe oli Sur’ pühä, a sid’ Äipäivän praznikan jäl’ghe tuli Keväden lihansödai – toine keväden aigkeskust vepsläižiden melen mödhe.
Suren pühän aigan rahvaz pidi Blagovesten’-praznikan. Uden kalendarin mödhe se praznuitas 7. päiväl sulakud. Necil päiväl kaik johtutiba muštatišen ”Neižne kasad ei pleti, linduine pezad ei tege!”. Se znamoiči, miše necil päiväl ei sa rata da zavodida nimidä tehta, ved’ sid’ nece rad ei toiži hüvüt da ozad kanzale. Ende necil päiväl vepsän rahvaz da toižed-ki rahvahad lopiba rata lučinanke.
Keväden aig oli lujas tärged rahvahan elon täht. Ristitud homaičiba londusen vajehtusid: mitte sä irdal om, kut vedäba ičtaze linduižed da živatad. Paksumba kaiked Blagovesten’-praznikan päiväl tullei andab ristituile vastusen, mitte keväz’ linneb täl vodel. Sanutihe muga: ”Pohjaspäi tulleine vedäb – keväz’ linneb vilu, a suvespäi, ka siloi linneb läm’”. Rahvaz uskoi, ku Blagovesten’-praznikan päiväl om pakaine, ka völ 40 päiväd linneb vilu sä pakaiženke.
Suren pühän lopus oli völ koume tärktad päiväd: Keskpühä, Birbincpühäpäiv da Sur’nellänzpäiv. Nenil päivil ristitud vaumičihe udeks maradoiden aigaks. Keskpühäl emägad paštoiba kehkerad leibäd ristanke.
Birbincpühäpäiv oli sur’ praznik. Kevädel birbincpuiš pusktase urbad aigemba kaikid toižid. Birbincpun urbid om keväden ezmäine znam, vepsläižed uskoiba, miše sil oli noidasine vägi. Homendesel ristitud kävuiba mecha, miše kerata birbincpun barboid, miččid sid’ veiba pühäkodihe. Kodiš birbincpun erasid barboid pandihe Jumalan čogaha, a toižil išktihe lapsid, miše hö oližiba tervhed. Erasid barboid peitihe. A konz tuli aig ajada živatoid omaluižile, išktihe niid birbincbarbal.
Sur’nellänz’päivän oli äi puhtastusen veroid. Emägad peziba ičeze kodid reduspäi. Necil päiväl tehtihe äi radod, miše puhtastada ičtaze reduspäi, grähkišpäi da pahoiš hengišpäi. Nügüd’-ki vepsläižed nimitaba necidä päiväd Puhthaks nellänz’päiväks i mugažo pezeba pertid da vaumičese jo kezaks.
Sanutas, miše ende Äipäiv oli kaiked tärktemb voden praznik vepsläižil. Äipäiv om ortodoksine praznik, konz ristitud käveliba pühäkodihe, tuliba adivoihe heimolaižidennoks da mujutiba munid. Muna – nece om tärged Äipäivän simvol. Niid mujutiba kodiš kanman praznikad. Tal’vel emägad kaičiba lukun korid, a necil päiväl niiden abul mujutiba munid. Muna tegihe ruskedmuzavaks da kovaks. Äipäivän aigan mugažo oli äi vändoid. Äipäivän kaikutte ristit eci ičeleze kovad mujutadud munad, sikš ku kaiken oli muniden voibištelend – üks’ ristit oti munan kädehe, a toine ristit iški ičeze munal. Kenen muna ei murenend, seki vägisti i oti toižen munan ičeleze lahjaks.
Munid kävutadihe erazvuiččiš Äipäivän vändoiš, miččed oma sündnuded jo amu. Pohjoižvepsläižiden kes kes oli mugoižid vändoid, kut ”Muniden kataiduz” da ”Orlitez”. Ühtneda ”Muniden kataiduz”- vändho voiba vaiše mužikad. Vändon täht valitihe hüvä pert’, miččes om siledoid da levedoid lahkoid. Tegihe puižed kurnud da pandihe niid muga, miše üks’ lop’ oli ülähän. Jäl’ges sedme turutadihe munid. Vändon pätegend om siš, miše pidab muga turutada ičeze muna, miše iškta sil vastustajan munan, mitte venub lahkol. Ken vägesti, oti muretud munan ičeleze. Necil aigal norišt mugažo zavodihe vastatas da väta erazvuiččihe vändoihe. Tanhal vai irdal pandihe sured čibud, kus nored neiččed da prihad mänetiba aigad ühtes.
Muga ende zavodihe veps läižil keväz’ da uz’ maradon voz’. Ristitud uskoiba, miše sen oza da satused rippuiba sišpäi, kut mäniba kaik nene tärktad keväden päiväd. Pidab sanuda, miše vepsläižed nügüd’-ki tedaba necidä da starinoičeba neniden veroiden polhe ičeze lapsile.